Hesarin tuore kuukautisliite pohdiskelee, pitäisikö muutamassa Suomen kaupungissa soveltaa erästä kielilain pykälää venäjän kielenkin suhteen. Helsingissä ja Vantaalla on venäjää äidinkielenään puhuvia yli 3000, joka on ruotsin kielen suhteen yksi kunnan kaksikielisyyskriteeri.
Jutun viereen on tällätty retusoitu valokuva. Siinä on kadunnimikyltti kolmella kielellä:
MANNERHEIMINTIE
MANNERHEIMVÄGEN
УЛ. МАННЕРХЕЙМИНТИЕ
Tällaisen venättä osaamattoman toopenkin silmään tuo tökkää. Eiväthän venäläiset kirjoita Маннерхейм vaan Маннергейм (”Mannergeim”). Toiseksi: miksi ”tie” tai ”katu” on toistettava toisellakin kielellä? Mielestäni tuo Mannerheimintie olisi venäjäksi lähinnä Улица Маннергейма eli venäläisen tavan mukaan lyhennettynä Ул. Маннергейма.
Muita mielipuolia asiasta?
Jutun viereen on tällätty retusoitu valokuva. Siinä on kadunnimikyltti kolmella kielellä:
MANNERHEIMINTIE
MANNERHEIMVÄGEN
УЛ. МАННЕРХЕЙМИНТИЕ
Tällaisen venättä osaamattoman toopenkin silmään tuo tökkää. Eiväthän venäläiset kirjoita Маннерхейм vaan Маннергейм (”Mannergeim”). Toiseksi: miksi ”tie” tai ”katu” on toistettava toisellakin kielellä? Mielestäni tuo Mannerheimintie olisi venäjäksi lähinnä Улица Маннергейма eli venäläisen tavan mukaan lyhennettynä Ул. Маннергейма.
Muita mielipuolia asiasta?
Vastaukset 12
Vanhimmat
>Helsingissä ja Vantaalla on venäjää
>äidinkielenään puhuvia yli 3000, joka on
>ruotsin kielen suhteen yksi kunnan
>kaksikielisyyskriteeri.
=>
Helsingissä ja Vantaalla on venäjää äidinkielenään puhuvia yli 3000, mikä on ruotsin kielen suhteen yksi kunnan kaksikielisyyskriteeri.
Relatiivisuus on relatiivista.
(Tällainen omien virheiden ja motoristen typojen korjaaminen kauhistuttaa joitakuita, mutta enpäs malttanut olla korjaamatta.)
Pitkänsillan pohjoispuolella on jo viisi linjaa luoteesta kaakkoon. Mikseipä se kuudes voisi olla sillan toisella puolella? Jos ent. Heikinkadulla pitäisi olla nimi venäjäksikin, niin nimeksihän sopisi mainiosti
Линия Маннергейма (Linija Mannergeima).
tuossa joskus Wulffin kulmassa ihan kolmella
kotimaisella tuherrettuna että Pohjois-Esplanadi.
Valitettavasti oli Mannerheimintien puolelta
kadonnut, kuten nyttemmin tavaratalon laajennuksen
jälkeen Espaltakin. Löytyvät varmaan molemmat
Helsingin Kaupungin arkistosta.
Sofiankadulla (Pohjoisespan ja Aleksin välillä) on tänäkin päivänä katukyltissä suomen- ja ruotsinkielisen nimen lisäksi myös venäjänkielinen nimi. Se tosin johtuu siitä, että katu on osa Kaupunginmuseon pysyvää "näyttelyä" - ulkomuseo siis.
Tuon Hesarin kuukausiliitteen saman jutun otsikossakin on kielivirhe. Siinä lukee nyt "Ryskatalande sämre folk", kun oikea muoto ruotsiksi on "rysktalande", eli ilman tuota ensimmäistä a:ta.
Virhe on hyvin yleinen, ja esiintyy tavallisimmin sanonnassa "svenskatalande bättre folk" (josta tuo Hesarin otsikko tietysti on travestia). Siinäkin kuuluu olla "svensktalande" ilman a:ta.
Virhe on jopa niin yleinen, että Google kysyy "Tarkoititko: svenskatalande" kun käyttää hakusanana "svensktalande"...
Maaanerheim on venäjäksi Mannergeim. H on yleensä venäjässä g...Hitler on gitler:
Гитлер
Ei alkuperäinen sitä g:tä ihmetellytkään, vaan tie-sanan turhaa toistoa.
Valtakunnanmarsalkka Hermann Göring on venäläisessä WWII-historiankirjoituksessa Герман Геринг. Sama Г saa tehdä sekä H:n että G:n virkaa. O-umlautia (ö) saa vastata e.
Jos tuo Геринг taustoja tuntematta tai asiayhteydestään irrotettuna translitteroidaan ”takaisin” latinalaisille aakkosille, saadaan helposti Gering. Ja kuten hyvin tiedämme, ei Hermann-poika ollut mittasuhteiltaan (ainakaan vyön pituuden osalta) ollut mitenkään 'gering', vaan aika tolstoi (tolstyi) miehekseen!
http://img.lenta.ru/news/2005/05/08/gering/picture.jpg
Kuvassa http://www.hrono.ru/img/vov/stavka_gitlera.jpg on Gitlerin kööri kokoonpanossa В. Кейтель, Г. Геринг, А. Гитлер, М. Борман eli vasemmalta Keitel, Göring, Aatu itse ja oikealla Bormann.
Kaksikin ”Vilgelmi Valloittajaa” eli Wilhelm Keitel ja (Hermann) Wilhelm Göring. Ei kelmeillä oikein onnannut, ja itäiseen Eurooppaan saatiin puoleksi vuosisadaksi ihan toisenlainen totalitarismi!
Venäjässä todellakin kirjoitetaan yleensä Маннергейм eikä Маннерхейм. Sen sijaan ei ole mahdotonta ajatella, että ”Mannerheimintie” kokonaisuudessaan katsotaan kadun nimeksi, joka sitten kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin ja sen eteen kirjoitetaan selväntävä lyhenne ”Ул.”, vähän samaan tapaan kuin me saatamme kirjoittaa Broadway-kadusta tai Rue d’Oleon -kadusta. Mutta tässä tapauksessa Улица маннергейма näyttää olevan selvästi yleisempi.
Ihan selväähän ei ole, että meidän h:mme transkriboidaan г:llä, sillä asiassa on kahtalaista käytäntöä. Nykyaikaiset suomalaiset nimet kirjoitetaan tavallisesti niin, että h:ta vastaa х, esim. Хельсинки. Mutta suhteellisen vanhoissa (ja vakiintuneissa) nimissä käytetään yleensä г:tä.
Kirjoitapa Hesarin kuukausiliitteen toimitukselle. Kyllä se julkaisee perusteltuja korjauksia – minulla on kokemusta siitäkin, että pikku korjaus, jonka olin tarkoittanut vain toimituksen tiedoksi, haluttiin julkaista lehdessä, enkä toki sitä vastustanut.
Tavallaan pieni asia mutta tavallaan ei: jos kirjoitetaan venäjän asemasta Suomessa, niin eikö toimituksen olisi kannattanut kysyä neuvoa joltakulta, joka oikeasti osaa venäjää ja vieläpä käytäntöjä sen suhteen, miten suomalaisia nimiä käsitellään venäjässä.
Jos venäläinen kirjoittaa kaupungin nimen Helsinki, on muoto yleensä tuo mainitsemasi Хельсинки. Mutta jos lähtökohtana onkin ruotsinkielinen Helsingfors, muuntuu alku-H jostain kumman syystä G:ksi ja sama venäläinen kirjoittaakin Гельсингфорс!
Tässä esimerkkisivu:
http://all-photo.ru/empire/index.ru.html?big=on&img=5874&id=5873
Kehotuksestasi kiittäen totean, että en aio ottaa tässä asiassa yhteyttä Helsingin Sanomien toimitukseen. Jos joku toinen haluaa niin tehdä, olkoon hänellä siihen puolestani täysi oikeus.