Tuleeko / eli kauttamerkin molemmin puolin välilyönnit vai ei? Muistelen että joskus on opetettu, että kaikki tuollaiset merkit, jotka voidaan lukea sanana erotettaisiin välilyönnein (siis myös kauttamerkki, vaikka sitä ei välttämättä sanana luetakaan).
Yritin googlatakin tuota, mutta ei löytynyt ohjeita, auttakaa!
Yritin googlatakin tuota, mutta ei löytynyt ohjeita, auttakaa!
Vastaukset 10
Vanhimmat
On ollenkaan ymmärrä, mihin tekstissä kauttaviivaa tarvitsee. Miksi pitää esimerkiksi kirjoittaa sininen/musta, kun voi yksinkertaisesti sanoa sininen tai musta?
Sen vielä ymmärrän, jos jossakin kyselylomakkeessa on kohta kyllä/ei/eos (tarpeeton yliviivataan), mutta tämä on erikoistapaus.
Mielestäni kauttaviivan käyttö voi olla perusteltua tyylillisten seikkojen vuoksi. Esim. lauseessa, jossa on ja/tai -kohta. Pitäisikä mielestäsi sanoa "ja tai tai". Silloin jos tai-sana muuten mainitaan lauseessa, on mielestäni järkevää käyttää kauttaviivaa.
Mielestäni silloin riittää pelkkä tai, sillä se sisältää myös ja-vaihtoehdon.
Tyylillisesti olen koko kauttaviivan käyttöä vastaan, koska asian voi ilmaista aina ilman kauttaviivarakennetta.
Pelkkä tai ei sisällä ja-vaihtoehtoa, tai on konjuktio, joka ilmaisee vaihtoehtoa.
Ensinnäkin merkin ”/” oikea nimi on ”vinoviiva”.
Toiseksi se on lähes aina turha.
Jos sanon, että olet inttäjä tai tietämätön, niin kyllä tähän sisältyy se mahdollisuus, että olet tietämätön inttäjä. Kieli on tullut vuosituhansien ajan toimeen ilman sellaisia teennäisiä paperi-ilmauksia kuin ”ja/tai” ja tulee edelleen toimeen ilman niitä.
Lisätietoja: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.14.html#ja-tai
Jos esimerkiksi koulutuksen pääsyvaatimuksena on "ylioppilas tai ammattikoulu", niin jätetäänkö molemmat suorittaneet hakijat sitten haussa huomiotta? Vai pitäisikö tämä mahdollinen yhdistelmä ilmaista erikseen ja/tai-rakenteella?
on se kumma, kun edellä selitetään koko asia
ihan tyhjentävästi, ja/tai sitten joku femakko
ei logiikan puutteessa tajua ideaa.
Tekstejä on erilaisia, ja sitä kautta tyylejäkin. Esimerkiksi Toril Moin Sexual/Textual Politics -teoksella on mielestäni hyvinkin tyylikäs nimi, jossa vinoviiva [sic] on oleellinen.
Aliarvostat pahasti kielen kehitystä, luuletko että sinunlaiseltasi uskaltaa ottaa tyylivinkkejä? Kielessä on paljon sellaista mitä ilman ollaan tultu toimeen vuosituhansia, mielestäni on kuitenkin onni, että kielessä on tapahtunut kehitystä, kirjallinen kulttuuri olisi muuten melko köyhää ja latteaa.
”Sexual/Textual” on silkkaa sekavuutta, jossa jätetään sisältö lukijan vastuulle. Toinen sekoilun aste on sitten tuon sekoilun selittäminen syvällisyydeksi.
Minulta ottavat kyllä tyylivinkkejä monetkin.
Sinulla on täysi vapaus kirjoittaa niin huonosti kuin haluat, ja se on suotavaakin, jos juttujesi sisältö on huono.
En tiennytkään, että jos sisältö on huonoa, on suotavaa myös kirjoittaa huonosti, mistähän arvon kielenhuoltaja tämän tyylivinkin on kaivanut.
En viitsi sen enempää kajota positivismilta haiskahtavaan näkökulmaasi, eihän sitä voikaan odottaa, että matemaatikot ihan kaikkea ymmärtäväisivät.