kondensaattorin virta 2

Vai jatkuu täällä vielä kiistely siitä, miten mitäkin asiaa saa nimittää. :D
On teillä työmaa, kun yritätte saada koko maailman muuttamaan kielenkäyttöään.

Väitän, että Wikipedian sivuilla ei ole mitään virhettä ja sen sivujen tekstit ovat ristiriidattomat. Tästähän kiista alkoi. Pyytäisin kommentteja, missä niitä ristiriitoja on?

Ideaalikondensaattorien ominaisuudet täällä yleensä ymmärretään, vaikka puppuakin on esitetty.

Kiista koskee vaihtovirtapiirien käsitteitä, jotka ovat olleet yli sata vuotta yleisessä käytössä ja ovat edelleen. Enkä usko, että tässä keskustelussa saadaan niiden käsitteiden nimiä muuttumaan.

Palaan aiemmin esittämääni esimerkkiin, virtapiirisilmukkaan, jossa on sarjassa vaihtovirtageneraattori, kondensaattori, kela ja vastus. Kondensaattori ja kela ovat sarjaresonanssissa generaattorin taajuudella. Tällöin generaattorin jännite näkyy suoraan vastuksen navoissa ja vastuksen läpi kulkee Ohmin lain mukainen virta. Tämä lienee kiistatonta lukijoiden mielestä.

Nyt muutama kysymys:

1. Mistä se virta siihen vastukseen tuli? Virran lähde on ilmeisesti se generaattori, mutta eikös se tullut kondensaattorin ja kelan LÄVITSE? Ainakin, jos nappaa kondensaattorin välistä pois, niin virta vastuksessa lakkaa.

2. Eikö sitä silmukkaa tosiaan voi sanoa virtapiiriksi? Mikäs sen nimi sitten on?

3. Kondensaattorin vaihtovirta esitetään kirjallisuudessa yleisesti Ic=Uc*(w*C). w = vaihtovirtageneraattorin kulmataajuus. Onko kirjallisuus väärässä? Jos sitä ei saa sanoa vaihtovirraksi, niin miksi sitä sitten saa kutsua?

(Eikä se virta kondensaattorin lävitse niin näennäistä ole, se vaikka tappaa. ;-))

Simppelton kirjoitti:

Vai jatkuu täällä vielä kiistely siitä, miten mitäkin asiaa saa nimittää. :D
On teillä työmaa, kun yritätte saada koko maailman muuttamaan kielenkäyttöään.

Väitän, että Wikipedian sivuilla ei ole mitään virhettä ja sen sivujen tekstit ovat ristiriidattomat. Tästähän kiista alkoi. Pyytäisin kommentteja, missä niitä ristiriitoja on?

Ideaalikondensaattorien ominaisuudet täällä yleensä ymmärretään, vaikka puppuakin on esitetty.

Kiista koskee vaihtovirtapiirien käsitteitä, jotka ovat olleet yli sata vuotta yleisessä käytössä ja ovat edelleen. Enkä usko, että tässä keskustelussa saadaan niiden käsitteiden nimiä muuttumaan.

Palaan aiemmin esittämääni esimerkkiin, virtapiirisilmukkaan, jossa on sarjassa vaihtovirtageneraattori, kondensaattori, kela ja vastus. Kondensaattori ja kela ovat sarjaresonanssissa generaattorin taajuudella. Tällöin generaattorin jännite näkyy suoraan vastuksen navoissa ja vastuksen läpi kulkee Ohmin lain mukainen virta. Tämä lienee kiistatonta lukijoiden mielestä.

Nyt muutama kysymys:

1. Mistä se virta siihen vastukseen tuli? Virran lähde on ilmeisesti se generaattori, mutta eikös se tullut kondensaattorin ja kelan LÄVITSE? Ainakin, jos nappaa kondensaattorin välistä pois, niin virta vastuksessa lakkaa.

2. Eikö sitä silmukkaa tosiaan voi sanoa virtapiiriksi? Mikäs sen nimi sitten on?

3. Kondensaattorin vaihtovirta esitetään kirjallisuudessa yleisesti Ic=Uc*(w*C). w = vaihtovirtageneraattorin kulmataajuus. Onko kirjallisuus väärässä? Jos sitä ei saa sanoa vaihtovirraksi, niin miksi sitä sitten saa kutsua?

(Eikä se virta kondensaattorin lävitse niin näennäistä ole, se vaikka tappaa. ;-))

Lue lisää

Ideaalisella kondensaattorilla U=Q/C=I*t/C. Kondensaattorin jännite on sitä suurempi, mitä suurempi sen varaus on. Pienemmässä kondensaattorissa sama varaus nostaa jännitettä enemmän kuin suuremmassa. Varaus on varausvirta kertaa sen virran kesto. Ideaalisen kondensaattorin molempien napojen virta on aina sama ja varaukset levyillä peilikuvia.

Ideaalisella kondensaattorilla ei ole häviöitä, sillä ei ole vuotovirtaa eikä vaihtovirta aiheuta tehohäviöitä sen eristeessä.

Ideaalisen kondensaattorin sähkölujuus on ääretön, se ei lyö läpi millään jännitteellä. Myös sen vaihtovirran sieto on ääretön, mikään määrä vaihtovirtaa ei kuumenna ja räjäytä sitä.

Ideaalisella kondensaattorilla ei ole suurtaajuusilmiöitä. Sillä ei ole sarja induktanssia eikä luontaista resonanssitaajuutta kuten käytännön kondensaattoreilla.

Täällä usein mainitut levykondensaattorit muuttuvat suurilla vaihtovirran taajuuksilla aaltoputkiksi ja lopulta radioaaltoja säteileviksi antenneiksi. Tämmöisiä ominaisuuksia ideaalikondensaattoreilla ei ole.

Elektroneistakaan ideaalikondensaattori ei piittaa. Ideaalikondensaattorin toimintaan ei mitkään yksittäiset varauksenkuljettajat liity. Nämä elektroniikan ilmiöt alkavat nykyisin puolijohdepiirien kondensaattoreissa tulla vastaan, kun varaukset ovat vain kymmeniä elektroneja ja eristeen paksuus niin pieni, että tunneloituminen alkaa vaikuttaa.

Simppelton kirjoitti:

Vai jatkuu täällä vielä kiistely siitä, miten mitäkin asiaa saa nimittää. :D
On teillä työmaa, kun yritätte saada koko maailman muuttamaan kielenkäyttöään.

Väitän, että Wikipedian sivuilla ei ole mitään virhettä ja sen sivujen tekstit ovat ristiriidattomat. Tästähän kiista alkoi. Pyytäisin kommentteja, missä niitä ristiriitoja on?

Ideaalikondensaattorien ominaisuudet täällä yleensä ymmärretään, vaikka puppuakin on esitetty.

Kiista koskee vaihtovirtapiirien käsitteitä, jotka ovat olleet yli sata vuotta yleisessä käytössä ja ovat edelleen. Enkä usko, että tässä keskustelussa saadaan niiden käsitteiden nimiä muuttumaan.

Palaan aiemmin esittämääni esimerkkiin, virtapiirisilmukkaan, jossa on sarjassa vaihtovirtageneraattori, kondensaattori, kela ja vastus. Kondensaattori ja kela ovat sarjaresonanssissa generaattorin taajuudella. Tällöin generaattorin jännite näkyy suoraan vastuksen navoissa ja vastuksen läpi kulkee Ohmin lain mukainen virta. Tämä lienee kiistatonta lukijoiden mielestä.

Nyt muutama kysymys:

1. Mistä se virta siihen vastukseen tuli? Virran lähde on ilmeisesti se generaattori, mutta eikös se tullut kondensaattorin ja kelan LÄVITSE? Ainakin, jos nappaa kondensaattorin välistä pois, niin virta vastuksessa lakkaa.

2. Eikö sitä silmukkaa tosiaan voi sanoa virtapiiriksi? Mikäs sen nimi sitten on?

3. Kondensaattorin vaihtovirta esitetään kirjallisuudessa yleisesti Ic=Uc*(w*C). w = vaihtovirtageneraattorin kulmataajuus. Onko kirjallisuus väärässä? Jos sitä ei saa sanoa vaihtovirraksi, niin miksi sitä sitten saa kutsua?

(Eikä se virta kondensaattorin lävitse niin näennäistä ole, se vaikka tappaa. ;-))

Lue lisää

konkkien energia virrasta


laitoin vaan syötiksi sen konkan virta jutun

Simppelton kirjoitti:

Vai jatkuu täällä vielä kiistely siitä, miten mitäkin asiaa saa nimittää. :D
On teillä työmaa, kun yritätte saada koko maailman muuttamaan kielenkäyttöään.

Väitän, että Wikipedian sivuilla ei ole mitään virhettä ja sen sivujen tekstit ovat ristiriidattomat. Tästähän kiista alkoi. Pyytäisin kommentteja, missä niitä ristiriitoja on?

Ideaalikondensaattorien ominaisuudet täällä yleensä ymmärretään, vaikka puppuakin on esitetty.

Kiista koskee vaihtovirtapiirien käsitteitä, jotka ovat olleet yli sata vuotta yleisessä käytössä ja ovat edelleen. Enkä usko, että tässä keskustelussa saadaan niiden käsitteiden nimiä muuttumaan.

Palaan aiemmin esittämääni esimerkkiin, virtapiirisilmukkaan, jossa on sarjassa vaihtovirtageneraattori, kondensaattori, kela ja vastus. Kondensaattori ja kela ovat sarjaresonanssissa generaattorin taajuudella. Tällöin generaattorin jännite näkyy suoraan vastuksen navoissa ja vastuksen läpi kulkee Ohmin lain mukainen virta. Tämä lienee kiistatonta lukijoiden mielestä.

Nyt muutama kysymys:

1. Mistä se virta siihen vastukseen tuli? Virran lähde on ilmeisesti se generaattori, mutta eikös se tullut kondensaattorin ja kelan LÄVITSE? Ainakin, jos nappaa kondensaattorin välistä pois, niin virta vastuksessa lakkaa.

2. Eikö sitä silmukkaa tosiaan voi sanoa virtapiiriksi? Mikäs sen nimi sitten on?

3. Kondensaattorin vaihtovirta esitetään kirjallisuudessa yleisesti Ic=Uc*(w*C). w = vaihtovirtageneraattorin kulmataajuus. Onko kirjallisuus väärässä? Jos sitä ei saa sanoa vaihtovirraksi, niin miksi sitä sitten saa kutsua?

(Eikä se virta kondensaattorin lävitse niin näennäistä ole, se vaikka tappaa. ;-))

Lue lisää

Vielä se jatkuu. Viestihierarkian mukaisesti vastasit viestiini, mutta et ottanut kantaa esittämiini alustuksiin ja väitteisiini. Koska ohitit argumentointini, joudun tyytyä omien näkemystesi kumoamiseen:

>On teillä työmaa, kun yritätte saada koko
>maailman muuttamaan kielenkäyttöään.

Ei yritetä. Koko maailma saa vastakin sanoa, että vaihtovirta kulkee kondensaattorin läpi. Kaikki saavat myös kaavoissaan saada oikeita tuloksia ajatellessaan näin. Koko maailma ei katsos sano, että sähkövirta kulkee kondensaattorin läpi.

>Väitän, että Wikipedian sivuilla ei ole mitään
>virhettä ja sen sivujen tekstit ovat
>ristiriidattomat. Tästähän kiista alkoi.
>Pyytäisin kommentteja, missä niitä ristiriitoja
>on?

Kukaan muu ei ole esittänyt ajatusta, että wikipedian linkitetyillä sivuilla olisi ristiriitoja. Alkuperäisessä alustuksessa oli linkit sähkövirtaa ja kondensaattoreita käsitteleville sivuille, eikä vaihto- ja tasavirtoja käsitteleville sivuille, kuten jossakin vaiheessa väitit.


>Kiista koskee vaihtovirtapiirien käsitteitä,
>jotka ovat olleet yli sata vuotta yleisessä
>käytössä ja ovat edelleen.

Ei koske. Kiista koskee kysymystä, kulkeeko kondensaattorin läpi sähkövirta puhtaimmassa määritelmänsä mukaisessa muodossa. Vrt alustuksessa esitetty linkki wikipedia shäkövirran määritelmään.

>Tällöin generaattorin jännite näkyy suoraan
>vastuksen navoissa ja vastuksen läpi kulkee Ohmin
>lain mukainen virta. Tämä lienee kiistatonta
>lukijoiden mielestä.

Jeps

> 1. Mistä se virta siihen vastukseen tuli? Virran
> lähde on ilmeisesti se generaattori, mutta eikös
> se tullut kondensaattorin ja kelan LÄVITSE?

Ei. Generaattorin kehittämä energia siirtyi vastukselle. Sähkövirta muodostui matkalla. Vrt. alustuksessa esittelemäni hydraulijärjestely. Myös sähköiset energiavaikutukset voivat siirtyä ilman sähkövirtaa.

> 2. Eikö sitä silmukkaa tosiaan voi sanoa
> virtapiiriksi? Mikäs sen nimi sitten on?

Saat sanoa. Se ei silti tarkoita, että sähkövirta kulkisi kondensaattorin läpi. Saat myös sanoa, että vaihtovirta kulkee kondensaattorin läpi. Lause ei ole virheellinen. Se ei silti tarkoita, että sähkövirta kulkisi kondensaattorin läpi, koska silloin puhutaan eri asiasta ja eri tasolla.

Tao tämä aivoosi ja lopeta jähnääminen.
Sähkövirta ei mene kondensaattorin läpi.
Se on lopullinen fakta.

Ei mene !! kirjoitti:

Tao tämä aivoosi ja lopeta jähnääminen.
Sähkövirta ei mene kondensaattorin läpi.
Se on lopullinen fakta.

Niin minä kyllä yritin sanoakkin, mutta käytin siihen ilmeisesti liian monta sanaa joidenkin luettavaksi

Ei mene !! kirjoitti:

Tao tämä aivoosi ja lopeta jähnääminen.
Sähkövirta ei mene kondensaattorin läpi.
Se on lopullinen fakta.

Kondensaattorissasi on siis maailman ihme, eli täydellinen eriste. Mikäli eristeesi ei kuitenkaan sattuisi olemaan äärettömän hyvä, niin kyllä siellä hiukan vuotovirtaa kulkee myös tasajännitteellä.

zsxdfghjk kirjoitti:

Kondensaattorissasi on siis maailman ihme, eli täydellinen eriste. Mikäli eristeesi ei kuitenkaan sattuisi olemaan äärettömän hyvä, niin kyllä siellä hiukan vuotovirtaa kulkee myös tasajännitteellä.

Lue lisää

Ja kyllä unohdin omasta alustuksestani erityisesti korostaa, että keskustelunaihe ei alunperin - eikä sen parhaan käsitykseni mukaan vieläkään - ole tarkoitus ottaa huomioon vuotovirtaa. Totta totta totta: Sitä ei ole vielä sanottu tässä ketjussa, kun unohdin sen omasta alustuksestani: Käsittääkseni tarkoitus on keskustella ideaalikondensaattorista.

kuormitetun konkan ensiö levyn virta on suurempi kuin toisio levyn

ensiölevy on se levy, mihin energia tulee, se toinen on sitten se mistä energia lähtee

jartsa76543 kirjoitti:

kuormitetun konkan ensiö levyn virta on suurempi kuin toisio levyn

ensiölevy on se levy, mihin energia tulee, se toinen on sitten se mistä energia lähtee

Nyt joudun myöntämään, että tämä ilmiö on minulle tuntematon. Oman käsitykseni mukaan lähtevä ja tuleva virta ovat yhtä suuria.
Tietysti voisi tehdä sellaisen järjestelyn, että varaisi kaksi kondensaattoria täyteen ja irrottaisi ne kokonaan. Seuraavaksi kytkisi lampun toisen kondensaattorin negatiiviseen napaan ja toisen positiiviseen napaan. Lamppu välähtäisi, kondensaattorien toiset levyt purkautuisivat ja toisille puolille jäisi varaus. Tässä tilanteessa kondensaattorien navoilla vaikuttaisi luonnollisesti eri virta. Mutta tämä ei tainnut liittyä tarkoittamaasi asiaan?

lukkomaisteri kirjoitti:

Nyt joudun myöntämään, että tämä ilmiö on minulle tuntematon. Oman käsitykseni mukaan lähtevä ja tuleva virta ovat yhtä suuria.
Tietysti voisi tehdä sellaisen järjestelyn, että varaisi kaksi kondensaattoria täyteen ja irrottaisi ne kokonaan. Seuraavaksi kytkisi lampun toisen kondensaattorin negatiiviseen napaan ja toisen positiiviseen napaan. Lamppu välähtäisi, kondensaattorien toiset levyt purkautuisivat ja toisille puolille jäisi varaus. Tässä tilanteessa kondensaattorien navoilla vaikuttaisi luonnollisesti eri virta. Mutta tämä ei tainnut liittyä tarkoittamaasi asiaan?

Lue lisää

että virta ja jännitemittarit ei havaitse minkäänlaista epäsymmetriaa, mutta energia kumminkin virtaa vaikka vasemmalta oikealle


muuntajahan tientenkin on sähkökäyttöinen sähkögeneraattori

no yllättäen niin on kondensaattorikin

Määritelmä: Sähkövirta on sähkövarauksen liikettä. Millaista liikettä? Kaikki muistavat varmaan myös, että kiihtyvässä tai hidastuvassa liikkeessä oleva varaus lähettää sähkömagneettista säteilyä. Niin se tekee se edestakasin poukkoileva elektronikin tai röntgenputken jarruuntumissäteily. Eikä se elektoni voi kiertää ydintäkään kuten Bohrin atomimallissa (huom! mallissa) oletetaan. Sellaista säteilyä (keskeisliikkeestä johtuvaa kiihtyvyys) ei tule atomista ulos. Keskusteluissa ei ole ymmärretty oikein elektronien liikkeen ja sähkövirran välistä yhteyttä.
Sitten ne oikeat sanamuodot: " Tasavirta ei kulje kondensaattorin läpi" ja "vaihtovirta kulkee piirissä, jossa on kondensaattori. Silloinkaan elektronit eivät kulje kondensaattorin läpi, mutta sen levyt varautuvat vuorottain. Jos suurennetaan kondensaattorin kapasitanssia tai vaihtojännitteen taajuutta, vaihtovrtapiirin sähkövirta kasvaa".
(joo kyllähän se vuotovirta menee läpi, mutta se ei ole se pääasiallinen virta, johon kondensaattorin toiminta perustuu.)

Virta ei mene kondensaattorista läpi !!!

Sähkövirta ja elktronien liike eri asia?
Jos lause sellaisenaan pitäisi paikkansa, niin kerro miten kondensaattorin eristeen läpi kulkeva sähkövirta sopii yhteen sähkövirran määritelmän kanssa. Älä sano, että vaihtovirta kulkee kondensaattorin läpi, vaan kerro, kuinka määritelmän mukainen sähkövirta kulkee kondensaattorin läpi. Näissä asioissa on eroa. Lause: "vaihtovirta kulkee kondensaattorin läpi" ei sinänsä ole virheellinen, mutta sillä ei merkityksessään ole mitään tekemistä kysymyksen kanssa. Ja tästä periaatteellisesta kysymyksestä on koetettu jättää vuotovirran merkitys pois. Me kaikki olemme tietoisia sen olemassa olosta ja kukaan ei ole kieltänyt sen olevan ihan oikeaa sähkövirtaa. Olet siis oikeassa sen osalta.

O--V-------------------L---O
O--V-------------------L---O

L on lamppu
V on virtalähde
O on pallo

jartsa76543 kirjoitti:

O--V-------------------L---O
O--V-------------------L---O

L on lamppu
V on virtalähde
O on pallo

Nyt ymmärsin niinku ton järjestelyn. Käsittääkseni vastaus kysymykseesi on: joo. En nyt jaksa ajatella ihan loppuun asti, mutta kirkkaasti palavaa lamppua äkkiajattelulla syöttää puoliksi oman puolen ja puoliksi vieruspuolen generaattori.
Tässä nyt saattoi tulla joku ajatusvirhe, mutta sähkövirta ei kyllä virrannut kuilun yli.

lukkomaisteri kirjoitti:

Nyt ymmärsin niinku ton järjestelyn. Käsittääkseni vastaus kysymykseesi on: joo. En nyt jaksa ajatella ihan loppuun asti, mutta kirkkaasti palavaa lamppua äkkiajattelulla syöttää puoliksi oman puolen ja puoliksi vieruspuolen generaattori.
Tässä nyt saattoi tulla joku ajatusvirhe, mutta sähkövirta ei kyllä virrannut kuilun yli.

Lue lisää

energiaa virtaa vasemmalta oikealle tässä systeemissä


konkkien läpi voisi virrata energiaa ylhäältä alas tai alhaalta ylös

mutta koska on mahdoton sanoa kumpi suunta se sitten olisi, niin energia ei sitten virtaa konkkien läpi

tai jos nyt vaihtuvasuuntainen energiavirta löytyykin, niin lammppuhan säteilee energiaa
koko ajan samaan suuntaan

tässä olis nyt tapaus missä konkat vaikuttaa lammpujen palamiseen, mutta konkkien läpi ei virtaa energiaa


semmosenkin tapauksen missä molemmissa lamppuun tulevissa piuhoissa on konkat, pystyn selittämään niin ettei tapahdu energian virtaamista konkan tai konkkien läpi

jartsa76543 kirjoitti:

O--V-------------------L---O
O--V-------------------L---O

L on lamppu
V on virtalähde
O on pallo

Edelleenkään kondensaattorin 'läpi' ei kulje viraa.

Kapasitiivinen kytkeytyminen, lyhyt oppimäärä, yksinkertaistettu versio, oppitunti 1 (=ensimmäinen ja viimeinen)

|| - -- --- ------------ = pos puoli
___________________ = eriste

||--- -- --- ---- -- - - -- = neg puoli


Ymmärtääkö?? Eli toisinsanoen elektronit kerääntyvät kapasitiivisesti toimivalle johdinlevylle ja sen seurauksena läheisyyteen asetetun johdinlevyn pintaan syntyy 'aukkoja' samalle kohtaa kun elektronit pakenevat paikalta...

Jos tämä elektronien liike on edestakaista, kutsutaan sitä vaihtovirraksi.

Muutosilmiön yhteydessä esim kytkettäessä tasajännite konkan napojen välille pienellä vastuksella, saadaan aikaan elektronien järjestäysyminen konkan navoilla ja näyttää siltä, että sen 'läpi' kulkisi hetkellinen virta. Kuitenkin, kun kondensaattori on täysin varautunut, ei sen läpi enää edes NÄYTÄ kulkevan yhtään mitään. Nyt jos varautunut kondensaattori irroitetaan tästä koejärjestelystä, voidaan sen varaus todeta purkamalla tehoa vastuksen läpi, jolloin virran kulku on ilmeinen niin kauan kunnes konkan varaus on täysin purkautunut.

jartsa76543 kirjoitti:

energiaa virtaa vasemmalta oikealle tässä systeemissä


konkkien läpi voisi virrata energiaa ylhäältä alas tai alhaalta ylös

mutta koska on mahdoton sanoa kumpi suunta se sitten olisi, niin energia ei sitten virtaa konkkien läpi

tai jos nyt vaihtuvasuuntainen energiavirta löytyykin, niin lammppuhan säteilee energiaa
koko ajan samaan suuntaan

Lue lisää

Nyt alan hahmottaa, mitä ajat tällä takaa. Pyrit osoittamaan, että kumpikin virtalähde syöttäisi energiaa vain omassa johtimessaan olevaan lamppuun?

Nyt minusta vain tuntuu, että tämä on päätelmänä virheellinen. Virtalähteiden ollessa vastakkaisessa vaiheessa, ne voitaisiin korvata yhdellä virtalähteellä, jonka johtimet olisivat toinen ylemmässä ja toinen alemmassa johtimessa. Vastaavasti pallerot olisi korvattavissa kondensaattorilla. Joka tapauksessa koko järjestelyn toiminta-ajatus perustuu vastakkaisiin vaiheisiin ja siten energian siirtymiseen pallojen kautta (kondensaattorin läpi) vuorotellen eri suuntiin.

lukkomaisteri kirjoitti:

Nyt alan hahmottaa, mitä ajat tällä takaa. Pyrit osoittamaan, että kumpikin virtalähde syöttäisi energiaa vain omassa johtimessaan olevaan lamppuun?

Nyt minusta vain tuntuu, että tämä on päätelmänä virheellinen. Virtalähteiden ollessa vastakkaisessa vaiheessa, ne voitaisiin korvata yhdellä virtalähteellä, jonka johtimet olisivat toinen ylemmässä ja toinen alemmassa johtimessa. Vastaavasti pallerot olisi korvattavissa kondensaattorilla. Joka tapauksessa koko järjestelyn toiminta-ajatus perustuu vastakkaisiin vaiheisiin ja siten energian siirtymiseen pallojen kautta (kondensaattorin läpi) vuorotellen eri suuntiin.

Lue lisää

mutta se että systeemi on senverran symmetrinen, että energialla ei ole minkäänlaista tienviittaa,
on itseasiassa ihan simppeli asia, kun ajattelee
sitä virtalähteiden energian tuottamisen identtisyyttä

energian virtaamisesta konkissa

onko olemassa energian tasavirtaa konkan läpi?

jartsa76543 kirjoitti:

energian virtaamisesta konkissa

onko olemassa energian tasavirtaa konkan läpi?

Eikä tule.

jartsa76543 kirjoitti:

energian virtaamisesta konkissa

onko olemassa energian tasavirtaa konkan läpi?

vai miksi luulet tietäväsi?

kaikenlaisia kysymyksiä voi pohtia

niinkun esimerkiksi, jos käytetään sähköenergian siirtoon vain yhtä johdinta ja siinä johtimessa on kondensaattori, niin mitäs sitten?

jartsa76543 kirjoitti:

vai miksi luulet tietäväsi?

kaikenlaisia kysymyksiä voi pohtia

niinkun esimerkiksi, jos käytetään sähköenergian siirtoon vain yhtä johdinta ja siinä johtimessa on kondensaattori, niin mitäs sitten?

Lue lisää

konkka sarjassa HPF
Katso edellä moneen kertaan läpikäytyä ja mieti sitä pari tuntia. Nuku yön yli ja mieti uudestaan. Jos ei sittenkään vielä aivoon mahdu niin mieti vaikka seuraavaa:
Jos työnnät herneen tarpeeksi syvälle perseeseen, voitko kaivaa sen etusormella nenästä ulos?

msW kirjoitti:

konkka sarjassa HPF
Katso edellä moneen kertaan läpikäytyä ja mieti sitä pari tuntia. Nuku yön yli ja mieti uudestaan. Jos ei sittenkään vielä aivoon mahdu niin mieti vaikka seuraavaa:
Jos työnnät herneen tarpeeksi syvälle perseeseen, voitko kaivaa sen etusormella nenästä ulos?

Lue lisää

simppelton ja lukkomaisteri sanoo että menee sitä energiaa läpi

mitähän sanoi se mswatti

ai jaa se olitkin sinä

jartsa76543 kirjoitti:

simppelton ja lukkomaisteri sanoo että menee sitä energiaa läpi

mitähän sanoi se mswatti

ai jaa se olitkin sinä

Energia siirtyy kondensaattorin läpi, mutta virta ei. Tai no siirtovirta kulkee kondensaattorin läpi, mutta se ei ole oikeaa virtaa jos virran ajatellaan olevan elektronien liikettä (sillä on kyllä muita virran ominaisuuksia).

jartsa76543 kirjoitti:

simppelton ja lukkomaisteri sanoo että menee sitä energiaa läpi

mitähän sanoi se mswatti

ai jaa se olitkin sinä

Mittä tämä oikein tarkoittaa? >>>>>simppelton ja lukkomaisteri sanoo että menee sitä energiaa läpi>>>> Miten se energia menee läpi? Vrt miten energia etenee johtimessa? Jos tähän osaat vastata, niin kai sitten tuohon "läpimenoon". Mitä se energiakin on? HUH, HUH!

msW kirjoitti:

konkka sarjassa HPF
Katso edellä moneen kertaan läpikäytyä ja mieti sitä pari tuntia. Nuku yön yli ja mieti uudestaan. Jos ei sittenkään vielä aivoon mahdu niin mieti vaikka seuraavaa:
Jos työnnät herneen tarpeeksi syvälle perseeseen, voitko kaivaa sen etusormella nenästä ulos?

Lue lisää

Vautsi mikä analogia. Voinpa joskus käyttää sitä opetuksessani? Tai en kuitenkaan, vaikka mieli tekisi.

wikipediassa näytti olevan tuolle virralle kaksi suomennosta:

kenttämuutosvirta tai siitymävirta

Kondensaattorin läpi virtaa virtaa, mutta ei se ole oikeaa virtaa

ja ja kyllähän tuolla kenttämuutosvirralla on kyky kuljettaa energiaa (arvaan vasten parempaa tietoa)