Sofologia?

"Akateemiset filosoit yrittävät usein typistää filosofian jonkinlaiseksi kielen tarkasteluksi ym rajoitettua..."

Ellei sitten kieli ole maailma? Vai milloinkahan olemme kyenneet kielemme ulkopuolelle siirtymään?

herra kirjoitti:

"Akateemiset filosoit yrittävät usein typistää filosofian jonkinlaiseksi kielen tarkasteluksi ym rajoitettua..."

Ellei sitten kieli ole maailma? Vai milloinkahan olemme kyenneet kielemme ulkopuolelle siirtymään?

Lue lisää

Kieli on vain yksi kommunikaation keino, jolla voimme saada informaatiota muilta tai siirtää sitä muille. Kielen rajallisuus rajoittaa vain kykyä kommunikointiin, mutta ei ajatteluun. Tietenkin kielenkäyttö helpottaa sitä. Akateemisessa maailmassa on tärkeää tutkia kieltä myös filosofiselta kannalta, koska kieli on sen työkalu, eräänlainen tiedonsiirtoprotokolla.

Käytämmekö me ylipäätään kieltä minkaanlaiseen ajatteluun? Mitä on tietoinen ajattelu? Minun näkemyksen mukaan olemme ajatelleet ensin ja vasta sitten yritämme pukea ajatukset mielessämme sanoiksi. Se ei kuitenkaan ole ylin tietoisuuden taso, vaan viimeinen testi, jolla luemme itselle sen, ja kuulostelemme ajatuksen järkevyyttä. Miksi näin? Vaikka tarkoitus ei olisikaan lausua koskaan ajatuksia ääneen, niin me kuitenkin harjoittelemme etukäteen siltä varalta, että joudumme sen tekemään.
Tästä näkökulmasta katsottuna voidaan kyseenalaistaa koko ajatus tietoisen ja tiedostomattoman ajattelun eroista ja asteesta. tietoinen ajattelu on yleensä aina sellaista, että voimme joutua pukemaan sen sanoiksi. Toisaalta vaikeissa asioissa kieltä voidaan käyttää asian loogisuuden tarkasteluun. Sen sijaan jokaista hengenvetoaan ei tarvitse ajatella, mutta voimme kuitenkin tehdä niin tarvittaessa.

Mistä on ylipäätään pääteltävissä, että me hahmottaisimme maailmaa? En epäile hahmottamista, mutta mikä on maailma? Luultavasti maailma on olemassa, vaikka kaikki ihmiset katoaisivat.Toisaalta jokainen näkee maailman eri kantilta. Onko maailma siis typistettävä yhden ihmisen näkökulmaksi ja mikä arvo tuolle näkökulmalle on annettava? (jos mikään on arvoteltavissa)Vaikka tämä vaikuttaa saivartelulta, niin sitä se ei suinkaan ole. Miksi pitäisi ajatella niin sitkeästi, että on olemassa ylipäätään "minä". Missä ajatus sijaitsee? aivoissa? Ne kuitenkin jatkuvat hermoina jalkoihin asti. Toisaalta jalkakin tuntee ja lähettää tietoa. Sitä tietoa tulee sukasta jne. Jopa kuukin vaikuttaa meihin, vaikka sillä ei ole edes fyysistä yhteyttä. Onko kuitenkin lopulta niin, että me vain luulemme ajattelevamme päässä, vai riippuko sekin vain näkökulmasta. Historian tyhmin lause on "Ajattelen, olen siis olemassa." Ensinnäkin siinä oletetaan, että on olemassa minä ja että ajatus tapahtuu minussa. Tuosta epävarmuudesta seuraa vääjäämättä se seikka, ettei se voi todistaa olemassaolosta mitään. Yhtä hyvin voitaisiin sanoa: Pieraisin, ajan siis polkupyörällä. Miten kieltä siis voisi pitää edes huonona kuvana maailmasta, kun se on riippuvainen jokaisesta hahmottajasta ja näillekin vain tiedonsiirtomuoto? Tjaa, aloin karata aiheesta..

Filosofia ei ehkä koskaan pääse varmuuteen mistään, mutta sen avulla voidaan ainakin laajentaa näkökulmia ja todistaa varmasti väärät näkökulmat vääriksi. Missään tieteessä epävarmuus ei ole kehityksen este, mutta varmat tosiasiat sitäkin enemmän. Ilman filosofiaa ei vain voisi olla luotettavaa tiedettä.

monesti kirjoitti:

Kieli on vain yksi kommunikaation keino, jolla voimme saada informaatiota muilta tai siirtää sitä muille. Kielen rajallisuus rajoittaa vain kykyä kommunikointiin, mutta ei ajatteluun. Tietenkin kielenkäyttö helpottaa sitä. Akateemisessa maailmassa on tärkeää tutkia kieltä myös filosofiselta kannalta, koska kieli on sen työkalu, eräänlainen tiedonsiirtoprotokolla.

Käytämmekö me ylipäätään kieltä minkaanlaiseen ajatteluun? Mitä on tietoinen ajattelu? Minun näkemyksen mukaan olemme ajatelleet ensin ja vasta sitten yritämme pukea ajatukset mielessämme sanoiksi. Se ei kuitenkaan ole ylin tietoisuuden taso, vaan viimeinen testi, jolla luemme itselle sen, ja kuulostelemme ajatuksen järkevyyttä. Miksi näin? Vaikka tarkoitus ei olisikaan lausua koskaan ajatuksia ääneen, niin me kuitenkin harjoittelemme etukäteen siltä varalta, että joudumme sen tekemään.
Tästä näkökulmasta katsottuna voidaan kyseenalaistaa koko ajatus tietoisen ja tiedostomattoman ajattelun eroista ja asteesta. tietoinen ajattelu on yleensä aina sellaista, että voimme joutua pukemaan sen sanoiksi. Toisaalta vaikeissa asioissa kieltä voidaan käyttää asian loogisuuden tarkasteluun. Sen sijaan jokaista hengenvetoaan ei tarvitse ajatella, mutta voimme kuitenkin tehdä niin tarvittaessa.

Mistä on ylipäätään pääteltävissä, että me hahmottaisimme maailmaa? En epäile hahmottamista, mutta mikä on maailma? Luultavasti maailma on olemassa, vaikka kaikki ihmiset katoaisivat.Toisaalta jokainen näkee maailman eri kantilta. Onko maailma siis typistettävä yhden ihmisen näkökulmaksi ja mikä arvo tuolle näkökulmalle on annettava? (jos mikään on arvoteltavissa)Vaikka tämä vaikuttaa saivartelulta, niin sitä se ei suinkaan ole. Miksi pitäisi ajatella niin sitkeästi, että on olemassa ylipäätään "minä". Missä ajatus sijaitsee? aivoissa? Ne kuitenkin jatkuvat hermoina jalkoihin asti. Toisaalta jalkakin tuntee ja lähettää tietoa. Sitä tietoa tulee sukasta jne. Jopa kuukin vaikuttaa meihin, vaikka sillä ei ole edes fyysistä yhteyttä. Onko kuitenkin lopulta niin, että me vain luulemme ajattelevamme päässä, vai riippuko sekin vain näkökulmasta. Historian tyhmin lause on "Ajattelen, olen siis olemassa." Ensinnäkin siinä oletetaan, että on olemassa minä ja että ajatus tapahtuu minussa. Tuosta epävarmuudesta seuraa vääjäämättä se seikka, ettei se voi todistaa olemassaolosta mitään. Yhtä hyvin voitaisiin sanoa: Pieraisin, ajan siis polkupyörällä. Miten kieltä siis voisi pitää edes huonona kuvana maailmasta, kun se on riippuvainen jokaisesta hahmottajasta ja näillekin vain tiedonsiirtomuoto? Tjaa, aloin karata aiheesta..

Filosofia ei ehkä koskaan pääse varmuuteen mistään, mutta sen avulla voidaan ainakin laajentaa näkökulmia ja todistaa varmasti väärät näkökulmat vääriksi. Missään tieteessä epävarmuus ei ole kehityksen este, mutta varmat tosiasiat sitäkin enemmän. Ilman filosofiaa ei vain voisi olla luotettavaa tiedettä.

Lue lisää

"Kieli on vain yksi kommunikaation keino, jolla voimme saada informaatiota muilta tai siirtää sitä muille. Kielen rajallisuus rajoittaa vain kykyä kommunikointiin, mutta ei ajatteluun. Tietenkin kielenkäyttö helpottaa sitä. Akateemisessa maailmassa on tärkeää tutkia kieltä myös filosofiselta kannalta, koska kieli on sen työkalu, eräänlainen tiedonsiirtoprotokolla."

Nähdäkseni kieli ei ole vain tiedonsiirtoprotokolla, vaan ajattelumme muoto ja sisältö, sillä vaikka voisimme pyrkiä osoittamaan ajattelun a priori, joudumme tuottamaan sen aina kielessä. Tuotamme maailman aina kielellisesti, nimetessämme todellisuutta äärettömillä kategoriajoukoilla ja erisnimillä.

Eikä tarvitse mennä subjektiiviseen idealismiin asti näitä näkemyksiä puolustaakseen.

herra kirjoitti:

"Kieli on vain yksi kommunikaation keino, jolla voimme saada informaatiota muilta tai siirtää sitä muille. Kielen rajallisuus rajoittaa vain kykyä kommunikointiin, mutta ei ajatteluun. Tietenkin kielenkäyttö helpottaa sitä. Akateemisessa maailmassa on tärkeää tutkia kieltä myös filosofiselta kannalta, koska kieli on sen työkalu, eräänlainen tiedonsiirtoprotokolla."

Nähdäkseni kieli ei ole vain tiedonsiirtoprotokolla, vaan ajattelumme muoto ja sisältö, sillä vaikka voisimme pyrkiä osoittamaan ajattelun a priori, joudumme tuottamaan sen aina kielessä. Tuotamme maailman aina kielellisesti, nimetessämme todellisuutta äärettömillä kategoriajoukoilla ja erisnimillä.

Eikä tarvitse mennä subjektiiviseen idealismiin asti näitä näkemyksiä puolustaakseen.

Lue lisää

Kieli on todellakin vain yksi kommunikoinnin väline. Ihminen ilmaisee vain 5% kielellisesti, 95% on sanatonta viestintää (jos tähän filosofiakeskusteluun sallitaan yksi psykologinen "totuus").

kehonkieli kirjoitti:

Kieli on todellakin vain yksi kommunikoinnin väline. Ihminen ilmaisee vain 5% kielellisesti, 95% on sanatonta viestintää (jos tähän filosofiakeskusteluun sallitaan yksi psykologinen "totuus").

Lue lisää

Symbolien varassa ajatteleminen tapahtuu. Jos puhutaan kehon kielestä, pitää tosiaan korostaa sitä että sillä "ilmaistaan", ei ajatella. Kehityksen kannalta kieli ja ajattelu ovat viimesyntyisiä. Synnymme, kasvamme ja elämme symbolien maailmassa. Tietoisuutemme on kielen, so. symbolitasolla tajutun olemassaolon luomaa. Voidaan miettiä mitä tapahtuisi jos vaikka yksi prosentti tästä tietoisuudesta jotenkin leikattaisiin pois. Epäilen ettei jäljelle jäävä kehon kieli enää näyttäisi samalta.

varassa kirjoitti:

Symbolien varassa ajatteleminen tapahtuu. Jos puhutaan kehon kielestä, pitää tosiaan korostaa sitä että sillä "ilmaistaan", ei ajatella. Kehityksen kannalta kieli ja ajattelu ovat viimesyntyisiä. Synnymme, kasvamme ja elämme symbolien maailmassa. Tietoisuutemme on kielen, so. symbolitasolla tajutun olemassaolon luomaa. Voidaan miettiä mitä tapahtuisi jos vaikka yksi prosentti tästä tietoisuudesta jotenkin leikattaisiin pois. Epäilen ettei jäljelle jäävä kehon kieli enää näyttäisi samalta.

Lue lisää

Siihen viittaa jo se, että jokainen käsittää saman symbolin eri tavalla. Platonin idea-oppi on hyvä esimerkki. Sitä sovelletaan olio-ohjelmoinnissa. Jokainen vähänkään ohjelmointia harrastanut tietää, että luokat ja oliot voidaan ja käytänössä pitääkin luoda ohjelman käyttötarkoitukseen mukaan ja ne on määriteltävissä lähes mielivaltaisesti. (Tässä on ainakin yksi ala, missä filosofiasta on ollut aivan konkreettista hyötyä.)Avainsana on tiedostaminen. Ohjelmoijan täytyy kyetä ennakoimaan kaikki mahdolliset tilanteet, miten ohjelmaa käytetään ja mihin se joutuu. Pelkällä loogisella päättelykyvyllä ei pitkälle pötkitä. Sen avulla voidaan korkeintaan sanoa, miten ohjelma tehdään, mutta mitä tehdään vaatii kykyä asettua käyttäjän asemaan ja vieläpä tarkastella sitä ohjelman näkökulmasta. Sellainen ajattelu on sekoitus mielikuvitusta, empatiaa, abstrakteja käsitteitä ja tietysti logiikkaakin.

Hmm.. Ei tuosta tainnut oikein saada selvää, mitä ajan takaa. Kaiken ajattelun edellytys on tietoisuus ympäristöstä. Lakkaisinko ajattelemasta, jos ufomiehet kaappaisivat minut toiseen ulottuvuuteen, jossa olisi erillaiset luonnonlait(logiikka muuttuisi) eikä mikään vastaisi aikaisempia tuntemuksia tai kokemuksia?
Tuskin. Luultavasti tarkkailisin ympäristöä ja alkaisin etsiä siitä säännönmukaisuuksia. Jotkut ilmiöt ehkä niemäisin ja joitakin en. Minulla ei ole nimeä sille luonnolaille, että kun puristelee humalassa perseitä, niin saa turpiinsa, eikä monet afrikkalaiset tunne väreistä muuta kuin tumman ja vaalean, vaikka ilmiselvästi eivät olekaan värisokeita.

Oleellista on kuitenkin se, että olisin joutunut ensin ajattelemaan, ennen kuin voisin nimetä jonkin asian tai ilmiön. Kieli on niin vahva biologinen osa ihmisyyttä, että sitä on vaikea erottaa ajattelusta. Lapsetkin tahtovat kysellä, mikä mikäkin on. Heidän on siis ensin täytynyt tunnistaa jokin asia tai ilmiö, ennen kuin he kysyvät, millä nimellä muut sitä kutsuvat.

herra kirjoitti:

"Akateemiset filosoit yrittävät usein typistää filosofian jonkinlaiseksi kielen tarkasteluksi ym rajoitettua..."

Ellei sitten kieli ole maailma? Vai milloinkahan olemme kyenneet kielemme ulkopuolelle siirtymään?

Lue lisää

Että kieli olisi koko maailma on samanlaista sofismia kuin solipsismi. Mahdoton ajatus, joka kumoutuu jos siihen että se on mahdoton. Miten kieli voisi esimerkiksi kävellä?