Onko Rellu riittävän hyvää ? Tarkoitus olisi grillata possun ulkofilettä. Ja sitten jos olisi linkkejä korvasienikastikkeeseen, sitä voisi kokeilla kun niitä on tarjolla.
Mikä konjakki liekitykseen?
Aloitteleva grillaaja
274559
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Älä kuumenna liian kauaa, ettei alkoholi kokonaan katoa ennen liekitystä.
kirjoittaa "korvasienikastike" hakukoneeseen ja painaa Enteriä? Miksi meidän pitäisi jaksaa puolestasi?
eikö tämä palsta ole yleinen keskusteluforum. Kyllä täällä voi vaihtaa mielipiteitä vapaasti ilman nälväilyjä.
vaan haluat omaa laiskuuttasi (vaiko tyhmyyttäsi?) että me teemme sinulle kuuluvan työn!
Miksi meidän pitäisi googlata sinulle "korvasienikastike" kun voit tehdä sen itse? Ja saat vastauksenkin (= linkin) heti.
minä käytän liekittämiseen konjakkia ja siihen puolet apteekin pirtua (lääkärin reseptillä). palaa iloisesti ja konjakki antaa ihanan aromin.
Korvasienikastikkeen teen näin:
Keitä kolmeen kertaan korvasienet runsaassa vedessä aina välillä kylmällä vedellä huuhtoen, jotta myrkky poistuisi. Silppua pieniksi ja kuullota voissa, älä ruskista. Lisää yksi keskikokoinen sipuli säleiksi höylättynä ja laakerinlehti sekä ruokalusikallinen vehnäjauhoja. Sitten kolme (3) ruokalusikallista smetanaa ja lihaliemikuutio ja muutama tippa tabascoa sekä 10 kpl pippureita. Säädä sakeus sopivaksi vedellä. Maista ja trimmaa suola. Voi myös pakastaa. Kastike on parhaimmillaan seuraavana päivänä.
Kolmen tähden Jallu aivan yhtähyvin kuin kallein XO.
Kerrankin voi sanoa että halvallakin saa oikein hyvää, siis turhha tuhlata hyvää Rellua, mieluimmin suoraan huiviin kuin pannulle.
Liekityksessä jää jäljelle vain alkoholin ominaisaromi joka on sama konjakeilla ja brandyilla. Hieman etukäteen alkoholia lämmittäen palaa jopa punaviinikin pannulla.
Pikku vinkkinä, lisää soosiin hiven valkosipulia, huomaat kuinka kastikkeesi maku syvenee ja muuttuu täyteläisemmäksi, mutta, vain hiven. Liekitykseen suositan halvinta espanjalaista paloöljyä, olikos se
Osborne vai Fundador, aromi joka jää, vastaa hyvinkin oikeata konjakkia, tämä on testattu tarkoiksi tiedetyillä herkkusuilla.
Renault Carte Noir Extraa flambeeraamiseen! Vieläpä johonkin possun ulkofileehen. Halvinkin konjakki kelpaa siihen. Juo se Rellusi!
kastikeohjeesta. Sitä vastenhan tämä palsta on, rttä kysellään. Googlaamalla saattaa löytyä joku huono ohje. Rotissöörin ohjeesta puuttui sienien määrä, miten iso annos tuosta tulee ? Ja uskaltaako aloittelija keittää korvasieniä, en ole koskaan kokeillut. Ravintolassa kyllä herkutellut.
Ja kyllä konjakin pitää olla vähintään rellua, jotta naapurit pysyvät kateellisina. Mutta täytyy täyttää jallulla rellupullo.
Asia on juuri päinvastoin kuin luulet! Googlaamalla saa suuren joukon vaihtoehtoja, josta itse voi valita mieleisensä ja luotettavimmalta vaikuttavan. TÄÄLTÄ saat yleensä huonon ohjeen, ainakaan et itse pysty päättelemään sen hyvyyttä jos kerran et osaa tehdä sitä Googlestakaan.
Kannattaako porsaan ulkofileetä liekittää, ei minusta. Käyttäisin liekitystä hieman parempiin lihoihin ja maksaan, erityisesti broilerinmaksaan. Porsaan ulkofilee ei varsinaisesti kuulu lihojen aateliin, hyvää arkiruokaa se kyllä on. Jos kuitenkin liekityksen haluua tehdä niin siihen käy halvinkin konjakki, brandy tai vaikka jaloviina, konjakin laadulla ei ole merkitystä liekityksen onnistumiseen.
Korvasienimuhennos saa hyvän säväyksen pienestä määrästä sinihomejuustoa, Aura sopii siihen tarkoitukseen oikein hyvin.
Muuten korvasienimuhennos ei tarvitse, kuin korvasieniä, kermaa, sipulia, valkopippuria ja lihaliemikuution niin johan tulee hyvää. Ripaus valkosipulia ja mainittu aurajuusto antavat mukavaa sävyä, jos niitä tykkää käyttää.
Ja muistakaa ryöpätä korvasienet kunnolla. Kun keittää 3x10 min. ja tietenkin vaihtaa vedet välillä niin voi olla varma myrkyttömyydestä. Muistaa pitää myös se, ettei keitinlientä monien muiden sienten tapaan voi käyttää kasteikkeisiin!
Eikun kokeilemaan!
Rasvapitoisuus lähes 0 ja sekin hirvittävästi paljon terveellisempää kuin naudanrasva. Toki vaatii mielellään rasvaisen kastikkeen.
Kaikki possunfileet, niin ulko- kuin varsinkin sisä-, ovat lähinnä ongelmajätteeseen verrattavaa styroksia. Samaten suomalaisen broilerin rintaliha.
Possunpaisto on taitolaji.
Suomalainen possu on todella lähes ongelmajätettä,
sillä miltei rasvaton sika on kuin voileipäkeksi.
Ainoa jokseenkin kelvollinen osa on sian niska eli kasler, koska siinä on edes hiukan rasvaa.
Ruoan laitto on taitolaji yleensäkin, mutta kyllä raaka-aineenkin pitäisi täyttää tietyt kriteerit.
Toisaalta, nykyään menisi varmaan täydestä muinoinen pelleilymme, kun teimme alati nälkäiselle portsarillemme Wieninleikkeen wettexistä. Pahus huomasi parin suupalan jälkeen tulleensa huijatuksi.
Se joka sanoo nykyistä porsaanlihaa herkuksi, ei ole ikinä kunnon sikaa maistanutkaan.
Kaveri puhuu parempien lihojen liekittämisestä, mutta samaan hengenvetoon mainostaa pilaavansa korvasienimuhennoksen lihaliemikuutiolla. Tämä eines- ja makkaratehtailijoiden suosikkilisäainetta glutamaattia sisältävä makunystyröiden tyrmääjä ei kuulu asialleen omistautuneen kotikokin raaka-aineisiin. Säästetään se suosiolla uusavuttomille poropeukaloille.
Suomalaisesta porsaasta syötäväksi kelpaavat lähinnä vain kasler ja kylkiliha. No toki kinkkukin kinkkuna, mikäli sen valmistaa kunnolla, ja näitä tapojahan on useita.
Tanskalainen joulukinkku kilpailee koska tahansa menestyksellä suomalaisen kanssa, itse ostan joka joulun alla juuri tanskalaista.
Pyydän Juntilta anteeksi aiheuttamaani närkästystä! En osaa käyttää hienoja ulkomaankielisiä/kemiallisia nimityksiä, ehkä juuri siksi nimitänkin itseäni näpertelijäksi!
Kiitos, kun kerroit, että korvasienimuhennokseni ovat olleet pilalla, kerron tämän myös kaikille niille, jotka ovat niistä pitäneet. Ovathan hekin todennäköisesti vain näytelleet.
Mitä sinun mielestäsi on tuo kiroamasi glutamaatti.
Mikä on sen käyttötarkoitus ja miksi sitä yleensä käytetään ja ketkä sitä käyttävät. Kiinnostuneita on varmaan muitakin. Olisitko ystävällinen ja valaiset meitä.
Mainio "Raholan syötäviä sanoja"
http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/n.html#natr avustanee epätietoisia myös tässä aromivahventeisiin liityvässä asiassa.Lihaliemikuutio sisältää lähes yksinomaan tätä "makusuolaa."
Tuskin korvasienimuhennosta pilalle saa yhdellä lihaliemikuutiolla, mutta tyylirikkona ja tarpeettomana pitäisin sen sotkemista näinkin hienoaromiseen raaka-aineeseen.
toisin sanoen aromivahventeesta, jolla saadaan raaka-aineen ominaismakua korostetummin esille.
Kaikissa ruoanlaittoon liittyvissä asioissa on puolensa, niin myös natriumglutamaatin käytössä.
Tuota makusuolaa voidaan käyttää myös niin fiksusti, ettei sitä juuri huomaa. Pikku salaisuutena voin iloksesi ilmoittaa, että myös ns. huippukokit syyllistyvät tuon kauhean aineen käyttöön, vieläpä melko usein. Asiasta ei vain ole korrektia mainita, ei etenkään annettaessa reseptiä ja sitten harrastelija ihmettelee sormi suussa kun ei tarkkaan reseptiä seuraten tehty ruoka maistukaan samalle kuin sen kokin tekemä, vaikka oli ihan samat aineet. MOT.
Niinpä! Ei tuota paremmin voi sanoa! Makuhan se ratkisee!
Mutta ei kiistellä enempää, ruoanlaiton nautinto ja palkkana oleva maku on varmaan se tärkein juttu, siitä uskon kaikkien meidän olevan samaa mieltä. Tälle foorumille on turhaa tuoda noille muille ominaista toisten mollaamista.
Nöirin pahoitteluni hyvä kollega mutta olen kyllä eri mieltä siintä, että suomalainen possu ei ole hyvää. Kyllä possun sisäfilee ei aivan kypsäksi paistettuna on todella hyvää mehukasta ja mureeta. Siis hiton hyvä. Mutta se on kyllä totta että rasvaa niissä ei juurikaan ole.
No elä ny hitossa ainakaan kalleinta konjamiinia osta. Ei sillä ny juuri välä millä sen liekittää halvinta vaan käy ihan hyvin NII KUN VANHEMPI KOLLEGA KERTOI.
Ja kastikkeesta:
Sienet ryöpätään vähintään kolmeen kertaan. Silppua pieneksi heitä pannulle voita siihen sienet ja silputtu sippuli(määrä:maun mukaan) siihen vähän vehnäjauhoja anna jauhojen kypsyä hetki ja sitte kuohukermaa sekaan, lisää vielä suola ja vähän pippruria ai vot et on hyvväää
Kävimpä kauan sitten ruoanlaittokurssia, koska tunsin itseni tolvanaksi keittiössä. Tehtiin kaikille kurssilaisille sienikastiketta. Tein noin kuin täällä monet neuvovat, jauhojen kanssa.
Se pääkokki perkele kippas sen ison pannun viemäriin, 2,5 kg voita ja sienet mukana. Ja sitten näytti teon:sipulia (tai ilman) silputtuna uuteen voihin paistumaan, sitten sienet mukaan, ja niiden paistuttua kerma päälle plus suola ja mustapippuri.Keitetään kokoon sopivan paksuiseksi.-Nyt teen niin, kun olen vieläkin shokissa sen haaskatun voin takia.
asiansa.Olen toisaalla, jossain näillä sivuilla kertonut tuon saman sienisoosin ohjeen, mutta muistelehan tarkkaan, eikö hän lisännyt siihen rippusen valkosipulia, mieti tarkkaan.
Shokista selvittyäsi maistoit todennäköisesti elämäsi parasta sienikastiketta, olenko oikeassa?
oli myös se, etten tykännyt siitä, että usein pilasin hyvät aineet, olen nimittäin säästäväinen, josta taas se shokki 2,5 kg voin poisheittämisestä, mutta kai se hunsvotti (hyvä kokki) tiesi, kuin tolvanoita kasvatetaan.
Valkosipuli tulee kyllä minun kastikkeeseeni mukaan, en muista, oliko se silloin mukana, siitä kun on 20 vuotta.
Ja se maku, juu, ihan totta, oli paras sienikastike, mitä minä olin saanut olla mukana rätväämässä.-Ylipäänsä, kastikkeiden kokoon keittäminen, redusering, oli yksi hyvä asia, mitä opin, esim.kalafonduesta ja kermasta kalagratängin päälle uuniin; se aiheuttaa jatkuvasti ystävättärien huomautukset: Oletkos tilannut tämän ravintolasta? -Varsinkin, jos heillä on miehensä mukanaan.