Koska kummallisesti poistettiin keskustelu, johon olin huolellisesti vastannut (ärsyttävää), niin aloitan oman osuuteni uudelleen:
"Ihminen ei lennä Marsiin koskaan..." ..jne... en osaa toistaa aloitusta.
Ihan totta, nykytekniikalla ei enään päästä kuuhun, 40v takaisella se oli mahdollista. Mutta myös miehitetty lento Marsiin olisi ollut mahdollista jo 80-luvulla, jos siihen olisi satsattu esim 5x Apollo-ohjelman kulut.
Mutta siinä ei olisi ollut mitään järkeä, eikä kuulennoissa ole mitään järkeä ennen avaruushissin rakentamista. Ensin on siis ne rahat, joita haaskattaisiin miehitettyihin lentoihin olisi satsattava tämän kynnyksen huomattavaan madaltamiseen, jonka maan vetovoimakenttä muodostaa. Rahdin ja ihmisten siirtäminen maan kiertoradalle on saatava ensin 1/100 hintaan tai vielä halvemmaksi ja luonnonvaroja säästävämmäksi nykymenetelmiin verrattuna. Vasta sitten kannattaa pohdiskella mars-lentoja. Jo säteilysuojien rakentaminen pitkille matkoille edellyttää raskaiden avaruusalusten rakentamista. Tällaiseen hankkeeseen avaruushissit (niitä tullaan tekemään useita, ehkä kymmeniä) ovat välttämättömiä.
LiftPort tavoittelee hissiä 24v projektisuunnitelmalla, eli marslennot voisi aloittaa ehkä 35v kuluttua, 2042. Olen silloin vasta 90v, joten jaksan kyllä odotella.
http://www.liftport.com/
ps.
Halukkaita miehistöjä kyllä löytyisi, vaikka lento Marsiin sisältäisi suunnitellustikin vain menolipun. Länsimaiden valtakoneisto ja ihmisten suuri enemmistö eivät vain suostuisi rahoittamaan tällaista projektia. Kiinasta en ole ihan varma.
"Ihminen ei lennä Marsiin koskaan..." ..jne... en osaa toistaa aloitusta.
Ihan totta, nykytekniikalla ei enään päästä kuuhun, 40v takaisella se oli mahdollista. Mutta myös miehitetty lento Marsiin olisi ollut mahdollista jo 80-luvulla, jos siihen olisi satsattu esim 5x Apollo-ohjelman kulut.
Mutta siinä ei olisi ollut mitään järkeä, eikä kuulennoissa ole mitään järkeä ennen avaruushissin rakentamista. Ensin on siis ne rahat, joita haaskattaisiin miehitettyihin lentoihin olisi satsattava tämän kynnyksen huomattavaan madaltamiseen, jonka maan vetovoimakenttä muodostaa. Rahdin ja ihmisten siirtäminen maan kiertoradalle on saatava ensin 1/100 hintaan tai vielä halvemmaksi ja luonnonvaroja säästävämmäksi nykymenetelmiin verrattuna. Vasta sitten kannattaa pohdiskella mars-lentoja. Jo säteilysuojien rakentaminen pitkille matkoille edellyttää raskaiden avaruusalusten rakentamista. Tällaiseen hankkeeseen avaruushissit (niitä tullaan tekemään useita, ehkä kymmeniä) ovat välttämättömiä.
LiftPort tavoittelee hissiä 24v projektisuunnitelmalla, eli marslennot voisi aloittaa ehkä 35v kuluttua, 2042. Olen silloin vasta 90v, joten jaksan kyllä odotella.
http://www.liftport.com/
ps.
Halukkaita miehistöjä kyllä löytyisi, vaikka lento Marsiin sisältäisi suunnitellustikin vain menolipun. Länsimaiden valtakoneisto ja ihmisten suuri enemmistö eivät vain suostuisi rahoittamaan tällaista projektia. Kiinasta en ole ihan varma.
Vastaukset 4
Vanhimmat
äijät meinaavat laukaista kymmenientuhansien kilometrien pituisen kaapelin avaruuteen. Mikähän tuon valmiin kaapelin massa olisi? Ei taida ihan pieni raketti riittää siihen.
Taitaa avaruushissin rakentaminen onnistua vasta satojen vuosien kuluttua jos silloinkaan.
Yksinkertaisesti rakennetaan ns. avaruusmetrojärjestelmä. Siinä käytetään planeettojen sekä kuiden painovoimaa ja linkovaikutusta hyväkseen jolloin aluksen energiankulutus vähenee murto-osaan. Matka-aika tosin pitenee.
"Mikähän tuon valmiin kaapelin massa olisi? Ei taida ihan pieni raketti riittää siihen."
Ei ihan pieni, 20 tonnia, mutta ei siis mitenkään mahdotonkaan.
Vastaukset useinpiin epäilyihin ja väärikäsityksiin:
http://en.wikipedia.org/wiki/Space_elevator
"Note that as of 2006, carbon nanotubes have an approximate price of $25/gram, and 20,000 kg - twenty million times that much - would be necessary to form even a seed elevator. This price is decreasing rapidly, and large-scale production would reduce it further, but the price of suitable carbon nanotube cable is anyone's guess at this time."
"Taitaa avaruushissin rakentaminen onnistua vasta satojen vuosien kuluttua jos silloinkaan."
Mistä nämä puheet sadoista vuosista tulevat? On eksponentiaalinen kehitys niin vaikea käsite ymmärtää? Avaruustekniikan arki ei ole kehittynyt eksponenttiaalisesti, mutta perusteknologia on, vai väittääkö joku vastaan? Ja jos tämä suuntaus jatkuu niin minä en näe minkäänlaisia esteitä avaruushissille 30v kuluessa.
(.)(.)
()
--