Ketä tietää miksi John Maynard Keynesin pääteos The General Theory of Employment, Interest and Money on suomennettu nimellä Työllisyys, korko ja raha? Eikö parempi olisi ollut suora käännös Yleinen teoria työllisyydestä, korosta ja rahasta. Ovathan nuo kolme mainittua suhteessa toisiinsa Keynesin teorian mukaan. Suomenkielinen nimi antaa ymmärtää, että kaikkia kolmea käsitellään erillään toisista.
Tietääkö ketään?
Tietääkö ketään?
Vastaukset 19
Vanhimmat
aihetta ymmärtää, että aiheita käsiteltäisiin erillään toisistaan. Toimiva käännös, minun mielestäni. Ehdottamasi versio on kömpelö ja näyttäisi pahalta kirjan kannessa.
"Tietääkö ketään?" antaa sen sijaan ymmärtää, eettä aika moni muukin kielen kommervenkki ylittää ymmärryksesi. ;)
Ketään lukenut = suom. kukaan lukenut
Ketä tietää = suom. kuka tietää
Tietääkö ketään = suom. tietääkö kukaan
Toivotaan, että tuo menee perille.
Kauhistuttava ajatus, että hallintoomme tulisi joskus korkeakoulutuutista kirjanoppinut valtio-kansantaloustieteilijä, jonka äidinkieli on noinkin kaameasti kuralla!
Ketään lukenut = Kenen teoksia lukenut (jos kenenkään).
Ketä tietää = Esim. keitä poliitikkoja tietää (jos tietää ketään).
Tietääkö ketään = kts. "Ketä tietää", mutta vastaus voi olla nimien sijasta pelkkä "kyllä" tai "ei".
vastanneet kolme tyyppiä eivät ole enää erityisemmin mukana minkäänlaisessa julkisessa toiminnassa. sen verran kaameata luettavaa taas.
hyvä syötti aloittajalta, kiitos!
(tai ehkä vastaajat vain ironisoivat palstaa, toivottavasti sitten niin päin!)
itse kysymykseen vastaan, keynesin teoria tuntematta, että käännös ei mielestäni vastaa alkuperäistä.
Toinen vaihtoehto on, että näppäimistöstäsi puuttuu Shift-näppäin kokonaan. Mystistä.
alkuperäisen kaverin käännöskysymyksestä?
huonosti kirjoitetun ja älyllisesti sekavan viestisi tarkoitus?
. . .
Tämä voi tulla järkytyksenä, mutta teosten nimiä ei yleensä käännetä, vaikka teos käännetään. Sen sijaan teokselle annetaan kääntämisen yhteydessä yleensä kohdekielinen nimi.
No sen verran pitää täsmentää, että kohdekielinen nimi _saattaa_ olla alkuperäisen nimen käännös. On kuitenkin monia syitä, joiden takia käytetään muunlaisia nimiä, vaikka alkuteoksen nimi saattaakin olla inspiraation lähteenä. Yksi syy on, että kielten rakenteen takia nimet toimivat eri tavoilla.
Tässä esimerkkitapauksessa alkuperäisen nimen hyvä suomenkielinen käännös olisi ”Työllisyyden, koron ja rahan yleinen teoria”. Esittämäsi käännös on lähinnä englantia suomenkielisin sanoin. Hyvässä, sujuvassa suomessa vältetään paikallissija-attribuutteja. Mutta kummassakin käännösvaihtoehdossa painokkaimmat sanat joutuvat taivutettuun muotoon (genetiiviin tai elatiiviin), ja tämä vähentää nimen iskevyyttä ja havainnollisuutta.
Lisäksi alkuperäisellä nimellä oli paljolti eri tehtävä kuin käännöksen nimellä. Alkuperäisen nimen piti – ehkä – lanseerata ajatus yleisestä teoriasta, joka käsittelee kyseisiä asioita. Käännöksen nimen tarkoitus taas on osoittaa, että kyseessä on se Keynesin kirja, josta käännökseen tarttuva mitä todennäköisimmin jo kuullut.
Aivan absurdia on ajatella, että ”suomenkielinen nimi antaa ymmärtää, että kaikkia kolmea käsitellään erillään toisista”. Ei sellaisia kirjoja kirjoiteta, joissa käsitellään kolmea asiaa erillään toisistaan. Se, että sama kirja ylipäänsä käsittelee työllisyyttä, korkoa ja rahaa, osoittaa jo, että kirjan tekijä ajattelee niiden välillä olevan merkittäviä yhteyksiä.
Koron ja rahan suhde toisiinsa on muuten erittäin ilmeinen ja väistämätön: rahasta maksetaan korkoa. Kirjan nimessä ”raha” viitannee liikkeeseen lasketun rahan määrään. Silloin yhteys jo muuttuu vähemmän triviaaliksi.
Dramaattinen esimerkki totaalisesta nimenmuutoksesta käännöksen yhteydessä lienee Samuel Beckettin teos "Waiting for Godot", jonka suomenkielinen nimi on "Huomenna hän tulee".
Elokuvaohjaaja Martin Scorseseta kertova kirja, joka on alkuperäiseltä nimeltään Scorsese on Scorsese (Thompson ja Ian Christie).
Suomentaja Arvi Tamminen on kääntänyt sen nimen muotoon Scorsese on Scorsese.
Minulle tuli ensimmäisenä mieleen elokuva "Going south", jonka suomenkielinen nimi on "Mitäs täällä roikut, Henry Moon?".
Tuo oli muuten hauska mutta epäilen vahvasti ettei kirjan kääntäjä läheskään aina päätä kirjan suomenkielistä nimeä.
Ajatellaanpa vaikka Stephen Kingin "Pet Sematary" -kirjaa. Pirkko Talvio-Jaatinen on kääntänyt tuon väärin kirjoitetun tekstin loistavasti "lemmikkejen leposia" mutta silti kirjan (ja elokuvan) nimeksi on luultavasti kustantaja halunnut jostain käsittämättömästä syystä "Uinu, uinu lemmikkini". Tuskin on kääntäjän idea.
riipii kustantajaa, vaikka toisaalta sehän myös herättäisi huomiota.
Sama ongelma oli Finnkinolla elokuvan The Pursuit of Happyness markkinoinnissa. Siitä tuli suomeksi Onnen potkuja, mikä voidaan tietysti katsoa yhdyssanavirheeksi.
mutta kovasti se alkoi piipata tässä kohtaa.
on nykyisin hyvin hankalaa, melkeinpä mahdotonta. Tuntuu siltä, että melkein kaikki kirjoittajat ovat rajatapauksia.
Se on vakaa näkemykseni tästä ketjusta.
Minusta nimen käännös on hyvä. Teksti on paikoitellen kankeaa, mitä en ihmettele, sillä suomentaja on Ahti "Tankero" Karjalainen.