Philip Lieberman on esittänyt teorian, jonka mukaan nykyihminen puhui Neandertal-ihmiset kuoliaiksi.
Hänen mukansa molemmat lajit elivät kymmeniä tuhansia vauosia rinnakkain, mutta koska Neandertaleille oli hidas puhe ja kankea kieli, suulaammat nykyihmiset saivat vähäisen evoluutioedun. Ja koska lapsi hankitaan mieluiten samaa kieltä puhuvien kesken, ristiin lisääntymistä ei tapahtunut, ja ajan kuluessa tämä sinänsä vähäinen evoluutioetu johti Neandertalien katoamiseen ja nykyihmisen voittoon.
Mitä mieltä olette?
Hänen mukansa molemmat lajit elivät kymmeniä tuhansia vauosia rinnakkain, mutta koska Neandertaleille oli hidas puhe ja kankea kieli, suulaammat nykyihmiset saivat vähäisen evoluutioedun. Ja koska lapsi hankitaan mieluiten samaa kieltä puhuvien kesken, ristiin lisääntymistä ei tapahtunut, ja ajan kuluessa tämä sinänsä vähäinen evoluutioetu johti Neandertalien katoamiseen ja nykyihmisen voittoon.
Mitä mieltä olette?
Vastaukset 13
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000580&posting=22000000026758608
hYPPÄÄ PITUUTTA
syyttä selvittää millä papereilla kirjoittajat ovat liikenteessä - sillä lausumia mitataan.
:)
Mitenkään ei ole voitu aukottomasti todistaa, etteikö Neandertalit olisi voineet puhua kunnolla. On asioita, jotka viittaavat sujuvaan kommunikointiin. Miten se tapahtui, emme koskaan saa tietää varmasti.
Sujuvan puheen muodostumiseen tarvitaan riittävän pitkä nieluosa, jotta kaikki elimet mahtuvat (tämä yksinkertaistaen). Edelleen hänen mukaansa Neandertalilla suu oli niin pitkä, että heidän nielunsa on ollut liian lyhyt sujuvaan puheseen. Eli Neandertalit "puhuivat nenäänsä" eivätkä muodostaneet yhtä sujuvaa kieltä kuin nykyihminen.
Se ei estänyt heitä puhumasta, mutta mahdollisesti yksinkertaisempi puhe ei mahdollistanut sellaista yhteisön monimutkaisuutta, joka pitkällä tähtäyksellä auttoi nykyihmisi selviytymään.
Nykyihmiset saattoivat muodostaa klaaneja ja heimoja siinä, missä Neandertalit asuivat perheryhmissä. Kun sattui jokin onnettomuus ja pienryhmän metsästäjät menehtyivät (esimerkiksi lumimyrsky, tulva), naiset ja lapsetkin olivat tuomittuja. Nykyihmisillä oli tukenaan isompi klaani, joka otti orvot hoteisiinsa. Pitkällä tähtäyksellä neandertalit karsittiin pois ja nykyihmiset perivät maan.
Korostan, että tämä on spekulaatiota, jsokin kiinnostavaa sellaista.
Onko siis näin, että ihmisten suulaus johtuu tästä evoluution oikusta. Varsinkin naiset pälpättävät paljon, sehän jo lienee johtuu luolassa asumisen kommunikaation tärkeydestä. Miehet taasen puhuvat vain kun on asiaa, koska metsällä ei saanut puhua turhaan jottei säikyttänyt saalista matkoihinsa.
Kuinka ollakkaan, molemmat sukupuolet puhuvat kuin papupata jos tilanne on sellainen, että jostain joka ei ole paikalla pitää puhua halveksuen/vitsaillen (vrt. entinen neandtheri)
Pelkkien luufossiilien perusteella ei kannattaisi tehdä kovin pitkälle meneviä oletuksia neanderien kielestä. Neandereilla oli isommat aivot kuin nykyihmisellä, ja luolakarhun luusta tehty huilu todistaa, että heillä oli myös musiikkia:
http://pakana.myinfo.ws/Neander-serkut.htm
Ilmaisuvoimaisen puhekielen aineksiksi ei tarvita kovin monia äänteitä. Salomonsaarilla puhutussa rotoka-kielessä pärjätään 11 äänteellä: a,e,i,o,u,g,k,p,v,r,t. Sen sukulaiskielessä havaijissa on 13 kirjainta katkoäänne ' mukaanlukien:
http://en.wikipedia.org/wiki/Hawaiian_language
Meikäläiselle perämetsäläiselle havaiji voisi olla jopa helpompaa kuin englanti, jos sitä pitäisi aakkosista asti opiskella.
Björn Kurtén laittoi esihistoriallisissa fiktioissaan neanderit puhumaan toonikieltä eli kieltä jossa äänen korkeus ja "nuotti" vaikuttavat sanan merkitykseen. Täysin mahdollista. Ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan: jo venäjä on toonikieli. Kantoninkiinassa (guangzhouhua, Cantonese) suomalaisen korvassa ensialkuun samalta kuulostava tavu voidaan ääntää 9 eri nuotilla.
Sitten on vielä äänteen kesto eli pituus. Indoeurooppalaisille suomen opiskelijoille se tuottaa usein alussa hankaluuksia, mutta sehän on pientä saameen verrattuna. Pohjoissaamessa on konsonanteilla 3 ja vokaaleilla 4 eri pituutta, ja tätä tietoa en ole saanut netistä vaan syntyperäiseltä saamelaiselta!
En siis oikein jaksa uskoa, että neanderien perikato olisi ollut kielitaidosta kiinni. Ei myöskään pakkasesta, niinkuin Granadan yliopiston tutkijaryhmä uumoili (Suomen Kuvalehti 12/07, jotain taisi olla myös Tiede-lehdessä). Sehän oli kuitenkin kylmään ilmastoon sopeutunut laji, joka selvisi sekä jääkauden kylmimmästä vaiheesta että Toban purkauksen jälkeisestä "fimbul-talvesta", mikä oli vähällä hävittää Homo sapiens-lajin sukupuuttoon.
Minä kiinnittäisin enemmän huomiota siihen että neanderien asuinpaikoilta ei ole löytynyt yhtään nuolenkärjeksi sopivaa kiviterää, ei edes heittokeihääseen sopivaa. Neanderien kohtaloksi koitui jonkinlainen yleinen hitaus, kömpelyys, vanhoillisuus, kyvyttömyys ottaa käyttöön cro-magnonien uusia keksintöjä. Ne pitäytyivät vanhassa suurriistan pyyntiin perustuvassa elinkeinossaan ja sen mukaisessa ruokavaliossaan, kun taas cro-magnonit hyödynsivät paremmin sekä suur-että pienriistaa kuten myös kalastusta ja kasvisravinnon keräilyä. Neander-yhteisö tarvitsi toimeentuloonsa paljon suuremman alueen kuin cro-magnonien vastaava yhteisö, ja kun ilmasto lämpeni ja cro-magnonit tunkeutuivat neanderien metsästysmaiden väliin ja sisään, siinä kävi vähän samalla lailla kuin myöhemmin Amerikassa ja Siperiassa:
"Tuho kuitenkin tuli,
se hiipi ja söi,
se laumoina meidät ympäröi.
Me olimme harvat, heit oli monta
polun kieron käynnissä voittamatonta..."
Asiasta toiseen: Ei liene sattumaa, että Aaro Hellaakoski kirjoitti nuo säkeet 40-luvun lopulla, ja eiköhän niillä mahda olla jotain vertailukohtaa tämän päivän Suomeenkin?
"Varsinkin naiset pälpättävät paljon"
Itse asiassa sanat on laskettu. erään tutkimuksen mukaan (linkkiä en nyt löydä) miehet ja naiset puhuvat ihan yhtä paljon. Tämä todettiin laskemalla montako sanaa tulee sanottua päivän mittaan.
>>Ja koska lapsi hankitaan mieluiten samaa kieltä puhuvien kesken, ristiin lisääntymistä ei tapahtunut,
Paitsi että nythän tässä on vastikään alkanut löytyä todisteita siitä, että neadertaalien kanssa nimenomaan lisäännyttiin, ja jopa 70 nykyihmisistä saattaa kantaa neandertaalien geenejä. Voipi olla että on turha etsiä syytä lajin sukupuutolle, joka onkin tullut sulautetuksi meikäläisiin.
Jos ristisiitosta ehkäisevät vain sosiaaliset syyt (kuten eri kieli), tiettyä ylivuotoa tapahtuu aina. Jos tällainen sulauttaminen olisi ollut yleistä, meillä olisi paljon enemmän Neandertal-geenejä, ja löydöissä näkyisi välimuotoja.
JOka tapauksessa - oliko Untinen-Auel oikeassa? (Vai käyttikö kirjojensa pohjana hyviä asiantuntijoita?)
Tuolla piti lukea jotta: "ja jopa 70% nykyihmisistä saattaa kantaa neandertaalien geenejä."
Tuli mieleen hiukan ilkeä ajatus, korreloiko tuo 70/30 neanderthal/homo sapiens suhde mitenkään kreationismi/evolutionismi suhdetta ;)
Itse uskon että nykyihminen ja neanderilainen ihminen ottivat verisesti yhteen kun he kohtasivat.
Sillä ihmisellä oli tuolloin enemmän eläimellisiä toimintoja kun nykyään ja nyky ihminen sopeutui paremmin kuin neanderilaiset mikä johti naenderilaisen katoamiseen.