Taas uutisoitiin kuinka digiboxit kuluttavat huimasti energiaa lepotilassa. Kumma ettei tuossa vouhottamisessa koskaan oteta huomioon sitä, että laitteen tuottama energia ei häviä taivaalle vaan asunnon sisätilaan. Asuntoja lämmitetään Suomessa varmaan vähintään 2/3 vuodesta, varmaan pidempäänkin. Kaikki tuo elektroniikkalaitteiden tuottama energia on sitten pois muuhun lämmitykseen kuluvasta energiasta. Tietysti yksilö, jolle taloyhtiö lämmittää asunnon keskuslämmityksellä, voi pitää huoletta asunnossaan 26 astetta kesät talvet ja hänelle tulee kalliimmaksi lämmittää kodin sähkölaitteilla, mutta yhteiskunnan energiankulutusta tuo huolehtiminen digiboxista ei laske.
Toinen mitä en ymmärrä on sähkölämmityksen parjaaminen. Sähkö on energian muotona erittäin puhdas, jos se puhtaasti tuotetaan. Taloudellinen ja puhdas tapa jakaa ja siirtää energiaa, verrattuna esim. maantiekuljetuksia vaativiin muotoihin.
Huvittavaa kuinka nyt vouhotetaan tämmöisillä näpertelytason asioilla ja saadaan hyvä omatunto, kun oikeasti vaikuttaviin asioihin ei ole rohkeutta ryhtyä.
Toinen mitä en ymmärrä on sähkölämmityksen parjaaminen. Sähkö on energian muotona erittäin puhdas, jos se puhtaasti tuotetaan. Taloudellinen ja puhdas tapa jakaa ja siirtää energiaa, verrattuna esim. maantiekuljetuksia vaativiin muotoihin.
Huvittavaa kuinka nyt vouhotetaan tämmöisillä näpertelytason asioilla ja saadaan hyvä omatunto, kun oikeasti vaikuttaviin asioihin ei ole rohkeutta ryhtyä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ensinnäkin, ainakin itselläni on yli puolet vuodesta lämmitys kokonaan pois päältä.
Toisekseen, VTT:n energiansäästötoimenpiteiden mukaan (ja esim. Tanskan tai Saksan rakennusmääräysten mukaan) rakennettu talo vaatii lämmitystä Suomen oloissa vain 3 kuukautta vuodesta.
Lisäksi suora sähkölämmitys on aikansa elänyt. Esim. ilmalämpöpumpulla saa lämpötilasta riippuen keskimäärin 2-3 wattia lämpöä watilla sähköä, joten digibokseilla asunnon lämmittäminen on tuhlausta.
Sähkö on aivan liian jalostettu tuote tuhlattavaksi suoraan sähkölämmitykseen. Haja-asutusalueilla voi lämmittää puilla/pelleteillä ja taajamissa kaukolämmöllä. Ja maa- tai ilmalämpöpumpulla jos välillä laiskottaa.
Matalaenergiataloista esim. http://www.stul.fi/ajankohtaista/210604.htm täällä.
Saksassa muuten kuluttajat maksavat vuosittain yli 3 miljardia euroa sähkölaskua laitteidensa stand by -tiloista. Tämä todennäköisesti sopii energiayhtiöille oikein hyvin...
...että digiboksit kuluttavat n. 10 wattia virtaa lepotilassa, yksikin lamppu kuluttaa monta kertaa enemmän, eipä niiden pitämisestä turhaan päällä ole puhuttu viime aikoina...
Yksi energiansäästölamppu kuluttaa 7-12 W sähköä ollessaan päällä ja 0 W ollessaan pois.
Kyllähän hehkulampuista on puhuttu ihan helvetisti, oletko tynnyrissä elänyt. Hehkulamput ollaan kieltämässä monessa maassa!
Suora sähkölämmitys on erittäin paha tapa tuhlata energiaa. Varaava lämmitys ei ole juuri yhtään parempi.
Suomessa ja muuallakin pääosa sähköstä tehdään lämpövoimakoneiden pyörittämillä generaattoreilla, käytännössä höyryturbiineilla. Höyry muodostetaan kattilassa, jota lämmitetään jollain polttoaineella tai ydinreaktorilla. Höyryturbiini toteuttaa tiettyä termodynaamista prosessia, jossa höyryn sisäenergia muutetaan mekaaniseksi energiaksi, jolla edelleen pyöritetään sähkögeneraattoria.
Tämän termodynaamisen kiertoprosessin hyötysuhde on vain noin 15-20%, loput 80-85% lämpöenergiasta menee joko kaukolämpöön tai "roskalämmöksi", joka dumpataan esim. voimalan lauhdeveteen. Loviisan ydinvoimalan edustalla meri ei jäädy kovillakaan pakkasilla, koska mereen ajetaan vajaat tuhat megawattia lämpöenergiaa.
Nyt on siis saatu kasaan sähköenergiaa heikolla hyötysuhteella ja kalliilla laitteistolla. Mitä tekee kuluttaja? No se muuttaa sähkön takaisin lämmöksi, jäljellä on tosin enää 15-20% siitä lämpöenergiasta, josta sähkö alunperin tehtiin. Mutta on puhdasta.
Sähkö on oikeastaan enemmänkin tapa siirtää energiaa: sähkö tehdään voimalassa, sitä ei sellaisenaan mistään kaivoksesta pumpata. Jos lämmität sähköllä, käytännössä siirrät asuntoosi vain noin 15-20% voimalaitoksen kattilan lämmöstä loppujen mennessä harakoille
Sähkölämmityksen välttäminen ei siis ole mitään näpertelyä, vaan erittäin tehokas tapa tuottaa ihan oikeita säästöjä.
Suoralla sähkölämmityksellä on muutama etukin:
- pienimmät pääomakustannukset: laitteet ovat halvempia ostaa ja asentaa kuin esim. vesikiertoinen lattialämmitys maalämpöpumpulla. Ne eivät vaadi myöskään omaa huonettaan ( pannuhuone ). Maalämpöpumppu tosin vie tilaa vain noin tavallisen jääkaapin verran.
- sähkölämmitys, kuten sähkötoimiset laitteet yleensäkin, ovat helppoja ja tarkkoja säätää, siten sähkölämmitys reagoi nopeasti erilaisiin "ilmaisenergioihin", kuten auringonlämpöön, takkaan, tahi kodinkoneiden tuottamaan hukkalämpöön.
"Huvittavaa kuinka nyt vouhotetaan tämmöisillä näpertelytason asioilla ja saadaan hyvä omatunto, kun oikeasti vaikuttaviin asioihin ei ole rohkeutta ryhtyä "
Odotan tässä henkeäni pidätellen että mikähän sitten on se oikeasti vaikuttava asia?
Älä pidätä pidempään.. Koituu kuolemaksi.
Kotitaloussähkön kulutus 2000 n. 9 TWh. 2006 yli 10 TWh.
Metsäteollisuus -97, 30 TWh ja tukevassa nousussa.
Yhden hierrinlaitoksen hiertimen liitäntäteho on n. 10 MWh ja niitä löytyy tästäkin maasta useita. Se on laitoksen suurin kuluttaja, muttei ainut. Lisäksi, ne toimivat lähestulkoon ympäri vuoden kaikkina aikoina. Ja täällä mietitään sitä ajoittain palavan lampun kulutusta..
Digiboxien määrää en tiedä, kaksi vuotta sitten niitä oli vajaa 700000, mikä tuolla 10 watin kulutuksella tekee 7MW, eli sammutamalla ne kaikki, saadaan melkein yksi hierrin pyörimään..
Sinänsä, itse en pidä laitteita valmiustilassa ja sammutan valot.
Kerropa vielä, kuinka paljon metsäteollisuus TUOTTAA sähköä Suomessa?
varmaan kertoa itse. Normaali sellutehtaan kattila tuottaa vajaat 100MW. Tästä menee jo paljon omaankin käyttöön, sähkönä ja höyrynä. Jos tehtaan yhteydessä on jatkojalostusta, alkaa monesti mennä jo miinuksen puolelle. Hierrinlaitokset taas eivät tuota, vain kuluttavat. Toki niidenkin jätettä poltetaan jossain, mutta siitä ei kummoisia tehoja saada.
Sellunkeiton yhteydessä osa puumateriaalista poltetaan soodakattilassa, josta sen energia saadaan talteen.
Termomekaanista sellua ( TMP ) ei keitetä, lähes koko puumateriaali menee massaksi. Pöllit muutetaan massaksi hiertimissä, joita pyöritetään sähkömoottoreilla. Esim. UPM-Jämsänkosken kuumahiertämö kuluttaa sähköä yhden ydinvoimalayksikön verran.
Kuori- ja oksajäte menee poltettavaksi, sähköä niistä ei tehtäne, vaan tuotanto mennee prosessihöyryyn.
Toivottavasti olet vetänyt välillä henkeä.
Tarkoitukseni ei ollut väittää, etteikö energiaa kannattaisi säästää ja etteikö hyötyjä voitaisi pienistäkin asioista saada. Halusin tuoda esiin sen kuinka nämä sinänsä hyödylliset säästökohteet ovat vain pisara meressä ja ennen kaikkea kuinka huomion kohdistaminen julkisessa keskustelussa niihin saa ihmiset kuvittelemaan että ongelman ydin todella on siinä että kuinka paljon digiboksi kuluttaa lepotilassa. Niinkuin tuossa ylempänä kirjoitettiin on paperiteollisuuden kulutus aivan toisessa mittakaavassa kotitalouksiin verrattuna. Tuosta vertauksesta päästään lähemmäs koko ongelman suurinta problematiikkaa.
Kiina ja muut nopeasti kehittyvät valtiot kehitysmaista puhumattakaan eivät ole kykeneviä eivätkä ehkä kovin halukkaitakaan vähentämään päästöjään. Tämä vesittää pienen pohjoisen valtion hyvää tarkoittavat toimet varsin marginaalisiksi vaikutuksiltaan. Emme voi juurikaan muiden maiden tekosiin vaikuttaa, joten ehkä on parempi pohtia meidän halukkuuttamme todella vähentää päästöjä. Huolimatta jonkin yksittäisen teknologian päästöjä/kulutusta vähentävästä vaikutuksesta energian kokonaiskulutus kasvaa jatkuvasti. Ihmiset haluavat isompia asuntoja, läpivuoden asuttavia kesämökkejä, työmatkat pitenevät jne. Suurin osa ihmisistä ei ole valmis tinkimään materiaalisesta elintasostaan, vaan päinvastoin tavoittelee lisää laatua ja määrää. Tämä johtaa ympäristön ylikuormittumisen kautta jonkinasteisiin mullistuksiin ja kriiseihin, jotka vasta pakon edessä saavat ihmisen tekemään jotakin. Tuo jokin voi olla puhtaammat teknologiat, mutta varmasti myös verinen kilpailu kansakuntien välillä esimerkiksi puhtaasta vedestä ja ravinnosta.
Valitettavasti olen hiukan pessimistinen ihmisen kykyyn ratkaista näitä ongelmia.