Miten kuun pimeä puoli näkyy visuaalisesti?
On oletettavaa että kuu ei voi saada edes hajavaloa taakseen. Kuussa ei ole minkäänlaista kaasukehää joka tuottasi edes sirontavaloa taakseen. Ilmeisesti siellä vallitsee absoluuttinen pimeys. Lienee tähtien tai Linnunradan valo olemattoman tehokas Kuun taustan valaitsemiseen.
Kuusta on kuitenkin valokuvia sekä kartta-aineistoa pimeältä puolelta. Näitä on ilmestynyt jo 1960 -luvun puolen välin jälkeen. Kuinka se on mahdollista?
Olettaen Hubble -teleskoopin mukanaan tuoman harppauksen tähtivalokuvauksen kehityksen:
Eikö silloin(1960 -luvun puolessavälin) olisi kannattanut suunnata kuun pimeää puolta kuvattaessa myös kamerat / havaintovälineet vastakkaiseen suuntaan saadaksemme ennennäkemättömän tarkkoja (hajavalovapaita) kuvia maailmankaikkiudesta???
On oletettavaa että kuu ei voi saada edes hajavaloa taakseen. Kuussa ei ole minkäänlaista kaasukehää joka tuottasi edes sirontavaloa taakseen. Ilmeisesti siellä vallitsee absoluuttinen pimeys. Lienee tähtien tai Linnunradan valo olemattoman tehokas Kuun taustan valaitsemiseen.
Kuusta on kuitenkin valokuvia sekä kartta-aineistoa pimeältä puolelta. Näitä on ilmestynyt jo 1960 -luvun puolen välin jälkeen. Kuinka se on mahdollista?
Olettaen Hubble -teleskoopin mukanaan tuoman harppauksen tähtivalokuvauksen kehityksen:
Eikö silloin(1960 -luvun puolessavälin) olisi kannattanut suunnata kuun pimeää puolta kuvattaessa myös kamerat / havaintovälineet vastakkaiseen suuntaan saadaksemme ennennäkemättömän tarkkoja (hajavalovapaita) kuvia maailmankaikkiudesta???
Vastaukset 25
Vanhimmat
Ei Kuulla ole mitään pimeää puolta. Kuu kiertää akselinsa ympäri samaa vauhtia kuin Maan ympäri, eli Kuun vuorokausi on noin kuukauden mittainen. Kaikkialla Kuussa paistaa 2 viikkoa ja on pimeää 2 viikkoa kerrallaan.
Joskus puhutaan "Kuun pimeästä puolesta" kun tarkoitetaan sitä puolta joka ei näy Maasta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita Kuun pinnan valoisuutta.
Kuun kiertoliike on n. 1 kierros / kk. Siis "Kuu-Ukko" näyttää pällinsä Maahan päin joka päivä/kk/vuosi....
Kannattaisì välillä vilasta sinne ylös ennen kuin osallistuu tämän foorumin keskusteluihin...se siitä!
"näyttää pällinsä Maahan päin joka päivä/kk/vuosi"
Niin tekee, eikä takaraivoa koskaan.
Aurinko kuitenkin paistaa vuorotellen joka puolelle, täydellä kuulla pälliin ja uudella kuulla niskaan. Tämä oli epäselvää ketjun aloittajalle.
Selkeyttäisiköhän sekava ja nopeasti tehty kuva tätä asiaa?
http://www.aijaa.com/v.php?i=633129.jpg
kuvassa kuun on jaettu aina maahan päin olevaan harmaaseen "valoisaan" ja mustaan "pimeään puoleen"
Koska kuu pyöri, mutta sen pyörimisaika on sama kuin sen kiertoaika maan ympäri, maasta nähdään vain kuun valoisa harmaa puoli.
Kuvasta nähdään myös että kuun "pimeä puoli" kylpee kyllä auringonvalossa silloin kum maasta katsottuna on uusikuu.
Valitan ettei kuva ole aivan mittakaavassa ja maan mantereet eivät ole sinnepäinkään...
Kuun yöpuolella ei ole aina täysin pimeää. Silloin kun Maa on näkyvillä, valaisee se aina enemmän tai vähemmän, aivan kuten kuutamokin täällä Maassa yöllä. Täysimaa on vaan paljon kirkkaampi kuin täysikuu, koska Maa näkyy Kuusta katsottuna noin neljä kertaa isompana kuin Kuu Maasta katsottuna.
Onko tähtitieteen perusasioidenkin opetus peruskoulussa todellakin lopetettu kokonaan?
Tuo pimeä puoli harhaluulo tuli jo selitettyä muissa vastauksissa, joten tässä jotain tähtitaivaan kuvaamisesta kuun pinnalta:
Astronautit olisivat todellakin voineet yrittää kuvata tähtiä kuun pinnalla. Siihen riittäisi vain kamerajalusta ja sopiva vastavalosuoja kameran objektiivin ympärille.
Tämä kuitenkaan ei olisi kovin tieteellisesti kiinnostavaa ollut sillä kuussa mukanaolleet kamerat olivat kuitenkin erotuskyvyltä ja valovoimaltaan varsin vaatimattomia silloisiin suuriin tähtikaukoputkiin verrattuna.
Hieman pidempien valotusaikojen käyttö olisi ollut kyllä mahdollista sillä Kuu pyörii hitaammin kuin Maa. Maassa tähtitaivaan kiertyminen alkaa haitata n. sekunnin valotusajoilla (riippuu tietysti monesta tekijästä). Kuussa olisi valotusaikana voinut käyttää vastaaavasti 28 sekuntia. Kuitenkaan se ei olisi ollut mitään verrattuna tuntien valotusaikoihin, joita Maassa voi ottaa seurannalla varustetulla jalustalla.
nämä viestit linkittäytyvät amikseen??????
...että kuulla on pimeä puoli kun ei siellä ole koskaan käyty??
vähän sama juttu silloin kun kysytään mitä auringon takana on... onko sielläkin joku pimeä puoli?
onko samat kuu ukot käyneet auringon takana?
olen itse käynyt saunan takana.. tiedän mitä siellä on...
Me kaikki olimme auringon "takana" puoli vuotta sitten.
Miksiköhän kuun pimeällä puolella on kraatereita tajuttomasti enemmän (Lähde:Kuvia taivaalta kirja) kuin meitä kohti olevalla puolella? Jäin vähän miettimään kun pyöriihän se kuukin. Silloinhan törmäysjälkiä pitäs olla tasaisesti koko kuussa?
Kuu pyörii niin, että sama puoli on aina Maata kohti. Näin ollen se toinen puoli on kohti ulompaa avaruutta ja ottaa vastaan suurimman osan kivistä.
Aattelepa minkä verran Maa peittää taivasta Kuusta katsoen. Sitäpaitsi sen gravitaatio kääntää tästä suunnasta tulevien meteoroidien ratoja sen verran Kuuhun päin, että se suurinpiirtein kumonnee tämän "varjostusefektin". Onkohan kukaan tullut laskeneeksi sitä eroa? Pieni se joka tapauksessa on.
Kuun Maahan näkyvä puoli on kyllä keskimäärin tasaisempi kuin vastapuoli, mutta se johtuu vain siitä, että suurin osa mare-tasangoista on tällä puolella, ja rajuin meteoripommitus eli kraaterien muodostus tapahtui ennen suuria laavapurkauksia.
Ajatellaanpa Maata ja Kuuta kahden taivaankappaleen kokonaisuutena. Tätä kokonaisuutta kohti syöksyy meteoreja eri suunnilta (tai syöksyi enempi joskus kauan sitten, ei enää nykyään läheskään niin paljoa). Maa on paljon isompi ja sen painovoima on paljon isompi. Se siis myös vetää suurimman osan kokonaisuutta lähestyvistä meteoreista puoleensa (törmäsi niitä tännekin silloin kauan sitten todella paljon). Suurin osa tätä kokonaisuutta lähestyvistä meteoreista päätyy siis Maahan. Vain suoraan Kuun puoleiselta suunnalta lähestyvillä meteoreilla on suurempi todennäköisyys osua Maan sijasta Kuuhun. Tällöin ne myös osuvat suuremmalla todennäköisyydella sen "takapuolelle", koska Kuun "etupuoli" on aina kääntyneenä Maahan päin.
Eli väittäisin "Wiikatemiestä vastaan", eli että kaikki meteorit eivät tähtää juuri Kuuhun, ja vain Maan "varjostamat" päätyisivät Maahan. Siis Maa Kuu -yhdistelmää lähestyvistä meteoreista reilusti suurin osa törmää Maahan eikä Kuuhun. Ja Kuuhun törmäävistä suurin osa törmää sen Maasta poispäin olevalle "takapuolelle". Ehkä silti myös tuo Wiikatemiehen mainitsema laavajuttukin pitää paikkansa ja selittää pienen osan ilmiöstä.
Vielä lisäyksenä, ennen kuin joku ehtii kysyä, että miksi Maassa on niin vähän kraatereita, kun niitä on Kuussa niin paljon. Mietitäänpä ensin Maan ilmakehän vaikutusta. Se suojaa Maata korkeintaan muutaman kymmenen metrin kokoisilta meteoreilta, polttamalla ne olemattomiin ennen niiden osumista Maan pintaan. Eli sitä suurempiin meteoreihin ilmakehällä ei ole vaikutusta. Vastaus piilee siinä, että sekä Maan että Kuun suurimmat meteoripommitukset tapahtuivat miljardeja vuosia sitten. Maahan törmäsi meteoreja silloin ihan yhtä paljon kuin Kuuhunkin, tai sen isomman koon ja isomman painovoiman takia siis paljon enemmänkin. Kuussa niiden synnyttämät kraaterit näkyvät edelleen, mutta Maan pinta elää ja uudistuu jatkuvasti paljon enemmän, eli noin yli miljardin vuoden takaisesta ja sitä vanhemmasta Maan pinnasta ei ole enää mitään jäljellä. Kaikki Maassa näkyvät kraaterit ovat muutaman kymmenen tai korkeintaan muutaman sadan miljoonan viimeisen vuoden ajalta, jolloin pommitus on ollut paljon vähäisempää aikaisempaan verrattuna. Kuussakin toki on myös näitä uudempia kraatereita, mutta niiden lisäksi kaikki vanhemmatkin.
hyvä pointti -b jäin vaan miettimään niitä iänikuisen vanhoja väitteitä siitä, että meidän veli venäläiset olisivat harjoittaneet siellä jonkin sortin ydinkokeita ja räjäytyksiä.,. mietin vain, että voisiko se sittenkin olla totta O.o Hieman eksyi aiheesta, mutta pakko oli jakaa toi juolahdus
No aivan pakkohan se oli jakaa varmaankin.
Koitetaanpa nyt vähän selittää näitä peruskäsitteitä.
Kuulla ei ole mitään pysyvää "pimeää puolta" sen enempää kuin Maallakaan. Pimeä puoli on yksinkertaisesti yöpuoli. Juuri nyt me olemme Maan yöpuolella eli siellä missä Aurinko ei paista, paitsi te siellä noin Kuusamon pohjoispuolella, mihin Aurinko näkyy tähän aikaan vuodesta pohjoisnavan yli. Ero on vain siinä, että Maa kääntää saman puolen Aurinkoa kohti kerran vuorokaudessa, Kuu kerran kuukaudessa. Sen pyörimisliike on jo ainakin 3 miljardia v. sitten pysähtynyt 1:1 resonanssiin Maan ympäri kiertävän rataliikkeen kanssa. *Helppoo, eix vaa?*
Kun Lunik 1 otti ensimmäiset alkeelliset kuvat Kuun takapuolesta, se tietenkin oli ajoitettu uudenkuun aikaan, eli silloin kun Kuun Maahan näkymätön puoli oli Auringon valaisema. Ovathan monetkin luotaimet sitä sittemmin kuvanneet hyvinkin tarkasti.
Mutta mitäs sie nörtti nyt oikiastaan yritit kysyä?
Kyllähän Kuun pimeä puoli näkyy Maahankin paljain silmin silloin kun Kuu näkyy kapeana sirppinä kevätiltoina tai syysaamuina. Silloin sitä valaisee Maasta heijastuva Auringon valo.
Voi voi, kyllä sen huomaa ettei peruskoulussa vieläkään opeteta edes tähtitieteen alkeita.
Ja mitä tulee isojen alkukirjaimien käyttöön näistä kolmesta taivaankappaleesta kirjoitettaessa, se on vakiintunut tapa tähtitieteellisessä tekstissä, ei muualla.
Nyt ei täsmä Wiikate. Kuu näyttää aina saman puolen maata kohti. Eli se "pimeä" puoli ei todellakaan näy maahan.
Tuossa pikkasen faktaa kuusta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuu
Eikö mennyt perille?
Jos vielä vähän väännetään rautalangasta: Kuun "takapuoli" eli Maasta poispäin kääntynyt puoli ei ole yhtään sen pimeämpi kuin tänne näkyvä puoli. Pitkän ajan tilastoissa se on jopa hiukkasen valoisampi, koska Maa ei näy sinne eikä siis voi siellä koskaan peittää Aurinkoa, toisin sanoen kuunpimennykset eivät vaikuta sikäläiseen valaistukseen tippaakaan. Vaan eipä siellä ole ketään näkemässäkään.
Lue nyt vielä kerran _huolellisesti_ja_tarkkaavaisesti_ se Wikipedian juttu, niin ymmärrät!
"Kyllähän Kuun pimeä puoli näkyy Maahankin paljain silmin"
"Todella", et sä voi olla noin yksinkertainen :)
Taidat höpistä omiasi, totta hitossa kuun takapuolella on pimeämpää kuin maan puolella, koska siellä ei koskaan nähdä maatamoa
Kuunpimennykset ovat niin lyhyitä ja harvinaisia tapahtumia että niillä ei keskivalaistukseen ole mitään vaikutusta
Kysymys oli Kuun "pimeästä" puolesta, ei "takapuolesta".
Totta. Kuun pimeä eli varjon puoli kiertää tietysti kuuta kuun vaiheiden mukaisesti, eli sen mukaan, miten kuu sijaitsee auringon suhteen. Kun kuun varjon puoli on kohti maata, niin maatamo tietysti hieman valaisee sitä.
Kuussa on heikko kaasukehä, joka on maasta karannutta ilmakehää!
Onhan pimeä puoli kuvattu monenkin maan toimesta, tarkimpia on japanilaisten kuvat jotka levis nettiin yliopiston sivuilta ja ketkä kerkis ladata.
jopa tennispallon erottaisia ja appolloista ei jälkeekään!
Mikä kuun pimeä puoli. Ei sellaista olekaan.
Maasta karannut kaasukehä kertookin tietämyksesi tason melkoisen tarkasti. Hömelö, mikä hömelö.
Kuusalaliittolaisuus tietenkin vaatiikin alhaista älykkyyttä ja huonoja perustietoja.