Ero johtuu siitä että ylempi on arvioitu lähtöaika (yleensä oikein).
Ja alempi virallinen lähtölaskenta (n. tunti enää), virallinen laskenta pysäytetään käsikirjoituksen mukaan määräajoin. Jos kaikki menee oikein niin lähtö on ylemmän mukaan, koska virallisen lähtölaskennan tauot kattavat yleensä tuon tunnin eron lähtölaskennassa.
Siis, kaikella todennäköisyydellä sukkula laukaistaan 2:38 Suomen aikaa.
0Äänestä
lkjahkjahkjhk
astroneutteja ja yksi istuu jo sukkulan ohjaamossa, toinen käytävällä... (klo 23:29 Suomal. aikaa)
0Äänestä
asdjlaksjdk
kun teknikot seisovat takaseinässä ja astronautit istuvat istuimissa, jotka ovat menosuunta ylöspäin.
Noissa on kyllä jumissa, jos jotain sattuu, niin ei voi muuta kuin pyöritellä peukaloita ja rukoilla.... ammatin varjopuolia.
0Äänestä
srggswgrsgr
asdjlaksjdk kirjoitti:
kun teknikot seisovat takaseinässä ja astronautit istuvat istuimissa, jotka ovat menosuunta ylöspäin.
Noissa on kyllä jumissa, jos jotain sattuu, niin ei voi muuta kuin pyöritellä peukaloita ja rukoilla.... ammatin varjopuolia.
Apollo-aluksissahan oli hätäpelastussysteemi, eli raketissa ylimpänä olleen komentomoduulin yläpuolella oli se rakettitorni. Jos nousussa meni jotain pieleen, pystyivät astronautit irroittamaan komentomoduulin, rakettitorni vei sen turvalliselle etäisyydelle kantoraketista, ja moduuli laskeutui lämpökilpensä ja laskuvarjojensa avulla turvallisesti miltä tahansa korkeudelta.
Sukkulaan ei ole pystytty tekemään mitään vastaavaa. Tietysti kiinteän polttoaineen raketit ja/tai ison polttoainesäiliön voi luultavasti irroittaa koska tahansa hätätilassa, ja yrittää laskeutua sukkulalla, mutta pelkkää ohjaamoa ei saa irti muusta sukkulasta mitenkään.
0Äänestä
lkjhkjhjkhlkjas
On näemmä vähän yli tunti lähtölaskentaa jäljellä... elikkä joskus 01:40 aikaisintaan lähtisi....
0Äänestä
Nasalla
Nasan sivuilta lueskelin, että lähtölaskenta keskeytetään aina välillä ihan tarkoituksella. Esimerkiksi 20 minuutin ja 9 minuutin kohdalla määrittelemättömäksi ajaksi. Eli jos laskin näyttää yhtä tuntia, ei se tarkoita välttämättä yhtä tuntia. Mikä ihmeen logiikka tuossa on?
0Äänestä
öajsdlkajsdölkj
Nasalla kirjoitti:
Nasan sivuilta lueskelin, että lähtölaskenta keskeytetään aina välillä ihan tarkoituksella. Esimerkiksi 20 minuutin ja 9 minuutin kohdalla määrittelemättömäksi ajaksi. Eli jos laskin näyttää yhtä tuntia, ei se tarkoita välttämättä yhtä tuntia. Mikä ihmeen logiikka tuossa on?
haetaan sitä, että teknikot yms. henkilöt eivät rupeaisi turhaan kiirehtimään lähdön lähestyessä, kun he tietävät, että ko. ajankohta on periaatteessa tuntematon. Näinhän on, jos tiettyinä hetkinä pysähdytään tuntemattomaksi ajaksi. Näin ollen heillä on aikaa tehdä kaikki valmistelut huolella ja aikaa on "riittävästi".
0Äänestä
asdasdasddfghd
Lähtö tapahtui n. 02:40 ja pääsi radalleen sekä irti boostereista ja päätankista. Lennonjohto onnitteli itseään... 17 minuuttia kulunut lähdöstä ja kaikki ok.
0Äänestä
ja onnittelut
Sinne ne astronautit vaan menivät kiertoradalle noin 30 vuotta sitten suunnitellulla laitteella. Toki sukkuloiden tekniikkaa on päivitetty vuosien varrella, mutta perustekniikka on kuitenkin 1970-luvulta.
Ja jotkut hörhöt väittävät, ettei Kuuhun muka olisi pystytty lentämään 1960-luvun tekniikalla edes massiivisella panostuksella ja rahoituksella.
Tuntuu aivan itsestään selvältä, että avaruustekniikan kehitys on jäänyt polkemaan paikoilleen, tai jopa taantunut. Nykyinen nuori sukupolvemme ei ole pystynyt luomaan mitään omaa miehitettyjen avaruuslentojen saralla. Tietysti yksi osasyy on rahoituksen puute, mutta ettei vaan toinen osasyy olisi nykyisen nuorisomme kyvyttömyys, ja esim. peruskoulun perustieteiden opetuksen puute...
1960- ja 1970-luvuilla jokaisen sivistyneen ja tieteellisesti ajattelevan teinin sivistykseen kuului avaruuslentojen perustekniikka. Nykyisten teinien perussivistykseen tuntuu kuuluvan vain tekstarit ja messenger ja irkki. Ihmiskunta on siis ihan selvästi taantunut tieteellisessä mielessä.
0Äänestä
-Ope
ja onnittelut kirjoitti:
Sinne ne astronautit vaan menivät kiertoradalle noin 30 vuotta sitten suunnitellulla laitteella. Toki sukkuloiden tekniikkaa on päivitetty vuosien varrella, mutta perustekniikka on kuitenkin 1970-luvulta.
Ja jotkut hörhöt väittävät, ettei Kuuhun muka olisi pystytty lentämään 1960-luvun tekniikalla edes massiivisella panostuksella ja rahoituksella.
Tuntuu aivan itsestään selvältä, että avaruustekniikan kehitys on jäänyt polkemaan paikoilleen, tai jopa taantunut. Nykyinen nuori sukupolvemme ei ole pystynyt luomaan mitään omaa miehitettyjen avaruuslentojen saralla. Tietysti yksi osasyy on rahoituksen puute, mutta ettei vaan toinen osasyy olisi nykyisen nuorisomme kyvyttömyys, ja esim. peruskoulun perustieteiden opetuksen puute...
1960- ja 1970-luvuilla jokaisen sivistyneen ja tieteellisesti ajattelevan teinin sivistykseen kuului avaruuslentojen perustekniikka. Nykyisten teinien perussivistykseen tuntuu kuuluvan vain tekstarit ja messenger ja irkki. Ihmiskunta on siis ihan selvästi taantunut tieteellisessä mielessä.
Tästä "taantumisesta" on hyvänä esimerkkinä varmaankin kaikkien näkemä Fonecta Finder mainos, jossa kaksi tyttöä miettii jonkun pojan puhelinnumeroa ja toinen keskittyy lähinnä ulkonäköönsä!
Mainos kuvaa hyvin todellisuutta ja kun todellisuus on tällainen, niin avaruustekniikka on niitä viimeisimpiä ajatuksia nuorten mielessä.
Sinne ne astronautit vaan menivät kiertoradalle noin 30 vuotta sitten suunnitellulla laitteella. Toki sukkuloiden tekniikkaa on päivitetty vuosien varrella, mutta perustekniikka on kuitenkin 1970-luvulta.
Ja jotkut hörhöt väittävät, ettei Kuuhun muka olisi pystytty lentämään 1960-luvun tekniikalla edes massiivisella panostuksella ja rahoituksella.
Tuntuu aivan itsestään selvältä, että avaruustekniikan kehitys on jäänyt polkemaan paikoilleen, tai jopa taantunut. Nykyinen nuori sukupolvemme ei ole pystynyt luomaan mitään omaa miehitettyjen avaruuslentojen saralla. Tietysti yksi osasyy on rahoituksen puute, mutta ettei vaan toinen osasyy olisi nykyisen nuorisomme kyvyttömyys, ja esim. peruskoulun perustieteiden opetuksen puute...
1960- ja 1970-luvuilla jokaisen sivistyneen ja tieteellisesti ajattelevan teinin sivistykseen kuului avaruuslentojen perustekniikka. Nykyisten teinien perussivistykseen tuntuu kuuluvan vain tekstarit ja messenger ja irkki. Ihmiskunta on siis ihan selvästi taantunut tieteellisessä mielessä.
On ihan eri asia matkustaa 360 kilometrin korkeuteen kuin pois maan kiertoradalta 384000 kilometrin päähän.
On aivan uskomatonta, että ennen Kuun kiertoradalle lentämistä Apollo-ohjelmassa oli vain kaksi kuukautta aikaisemmin suoritettu ensimmäinen miehitetty lento. Jos homma oli noin yksinkertaista, niin mikä ihme nykyavaruuslentäjiä pidättelee tiukasti maanpinnan läheisyydessä muutaman sadan kilometrin korkeudessa?
Astronautit lukivat maailmalle Kuun kiertoradalla Raamatun luomiskertomuksen. Molemmat tarinat ovat yhtä uskottavia.
0Äänestä
Jokseenkin viisas
mutta sitten kirjoitti:
On ihan eri asia matkustaa 360 kilometrin korkeuteen kuin pois maan kiertoradalta 384000 kilometrin päähän.
On aivan uskomatonta, että ennen Kuun kiertoradalle lentämistä Apollo-ohjelmassa oli vain kaksi kuukautta aikaisemmin suoritettu ensimmäinen miehitetty lento. Jos homma oli noin yksinkertaista, niin mikä ihme nykyavaruuslentäjiä pidättelee tiukasti maanpinnan läheisyydessä muutaman sadan kilometrin korkeudessa?
Astronautit lukivat maailmalle Kuun kiertoradalla Raamatun luomiskertomuksen. Molemmat tarinat ovat yhtä uskottavia.
Ensimmäisen miehitetyn avaruuslennon teki Neuvostoliitto ja Juri Gagarinin vuonna 1961.
Ensimmäinen Amerikkalainen avaruudessa oli vuonna 1961 Alan Shepard Mercury-aluksella.
Ensimmäinen kuun luona käynyt miehitetty lento oli Apollo 8 vuonna 1968. Eli vuotta ennen ensimmäistä laskeutumista kuun pinnalle.
Hölmömpikin tajuaa, että kyse on Apollo-ohjelman ensimmäisestä ja toisesta miehitetystä lennosta.
Apollo-ohjelma kärsi takaiskuja. Apollo 1:n miehistö paloi kuoliaaksi tammikuussa 1967. Sen jälkeen ei astronautteja vähään aikaan edes yritetty lähettää matkaan. Apollo 2 ja 3 lentoja ei tehty. Apollo 4, 5 ja 6 olivat miehittämättömiä testilentoja.
Hölmömpikin tajuaa, että kyse on Apollo-ohjelman ensimmäisestä ja toisesta miehitetystä lennosta.
Apollo-ohjelma kärsi takaiskuja. Apollo 1:n miehistö paloi kuoliaaksi tammikuussa 1967. Sen jälkeen ei astronautteja vähään aikaan edes yritetty lähettää matkaan. Apollo 2 ja 3 lentoja ei tehty. Apollo 4, 5 ja 6 olivat miehittämättömiä testilentoja.
Haluttiin ehtiä ennen Neuvostoliittoa kuun kiertoradalle ja varmistaa voitto ainakin yhdellä välietapilla ennen kuuhun laskeutumista!
Apolloa edeltäneet Gemini lennot olivat Apollo lentojen tekniikan testilentoja myös.
Tekniikan katsottiin olevan valmis tähän matkaan Gemini ja miehittämättömien Apollo lentojen perusteella, mutta ei vielä laskeutumiseen koska kuumoduulin testaaminen ja rakentaminen oli vielä kesken.
0Äänestä
Äpöllö
mutta sitten kirjoitti:
Hölmömpikin tajuaa, että kyse on Apollo-ohjelman ensimmäisestä ja toisesta miehitetystä lennosta.
Apollo-ohjelma kärsi takaiskuja. Apollo 1:n miehistö paloi kuoliaaksi tammikuussa 1967. Sen jälkeen ei astronautteja vähään aikaan edes yritetty lähettää matkaan. Apollo 2 ja 3 lentoja ei tehty. Apollo 4, 5 ja 6 olivat miehittämättömiä testilentoja.
> VAIN kaksi kuukautta tästä lennosta äijät jo > lukivat satuja uskovaisille ihmeen kaukana, > Kuun kiertoradalla.
Katsos! "Hyvin suunniteltu ON puoiliksi valmis."
Jos on sävelet selvät, niin nuoteista on helppo vetästä. Koko 60-luvun alkupuolisko kului suunnittelussa ja testauksessa.
0Äänestä
mutta sitten
Äpöllö kirjoitti:
> VAIN kaksi kuukautta tästä lennosta äijät jo > lukivat satuja uskovaisille ihmeen kaukana, > Kuun kiertoradalla.
Katsos! "Hyvin suunniteltu ON puoiliksi valmis."
Jos on sävelet selvät, niin nuoteista on helppo vetästä. Koko 60-luvun alkupuolisko kului suunnittelussa ja testauksessa.
Kuulentojen tekniikka ja tietämys on jo valmiiksi suunniteltua ja kokeiltua. Miksi Kuuhun suunnatuista lennoista ei tullut arkipäiväinen tapahtuma? Olisi mielenkiintoista tarkkailla myös Kuun kääntöpuolta. Kuuhan on aina sama puoli Maahan päin.
Uusia kuumatkoja on suunniteltu pitkään. Aikataulu on toteutuessaan vuonna 2020. Miksi menee näin kauan, kun kaikki on jo valmiiksi suunniteltu? NASA ei luota edes toimivaksi todettuun kuumoduliinsa, vaan kilpailuttaa erilaisia laskeutujatekniikoita X-Prize -haasteilla.
0Äänestä
wrgwegweg
mutta sitten kirjoitti:
Kuulentojen tekniikka ja tietämys on jo valmiiksi suunniteltua ja kokeiltua. Miksi Kuuhun suunnatuista lennoista ei tullut arkipäiväinen tapahtuma? Olisi mielenkiintoista tarkkailla myös Kuun kääntöpuolta. Kuuhan on aina sama puoli Maahan päin.
Uusia kuumatkoja on suunniteltu pitkään. Aikataulu on toteutuessaan vuonna 2020. Miksi menee näin kauan, kun kaikki on jo valmiiksi suunniteltu? NASA ei luota edes toimivaksi todettuun kuumoduliinsa, vaan kilpailuttaa erilaisia laskeutujatekniikoita X-Prize -haasteilla.
Olet kysynyt samoja asioita useita kertoja, ja olet saanut niihin myös vastaukset useita kertoja. Mutta laitetaan taas kerran:
Kuuhun tehtiin jo kalliit pikapyrähdykset, uusilla vastaavilla ei saavutettaisi enää mitään käytetyn rahan arvoista.
Apollo-laitteilla Kuuhun saatiin vietyä kaksi miestä kolmeksi päiväksi. Uutena tavoitteena on viedä sinne isompi joukko paljon pidemmäksi ajaksi, mahdollisesti jopa pysyvä miehitys. Siihen tarkoitukseen ei vanhat Apollo-laitteet soveltuisi ollenkaan. Pitkäaikaisessa oleskelussa suurimmat ongelmat ovat säteilyltä suojautuminen sekä hapen, veden ja ruoan kuljettaminen.
NASA toimii budjettinsa mukaan. Uusien laitteiden suunnitteluun menee paljon aikaa, kun budjetti ei ole rajaton, kuten se melkein oli 1960-luvulla. Silloin kuulentojen parissa työskenteli parhaimmillaan noin 400 000 ihmistä, tällä hetkellä ehkä vain muutama tuhat. Määrä tulee lisääntymään ehkä muutamaan kymmeneen tuhanteen, kunhan sukkulaohjelma lopetetaan lopullisesti.
0Äänestä
sitten
mutta sitten kirjoitti:
On ihan eri asia matkustaa 360 kilometrin korkeuteen kuin pois maan kiertoradalta 384000 kilometrin päähän.
On aivan uskomatonta, että ennen Kuun kiertoradalle lentämistä Apollo-ohjelmassa oli vain kaksi kuukautta aikaisemmin suoritettu ensimmäinen miehitetty lento. Jos homma oli noin yksinkertaista, niin mikä ihme nykyavaruuslentäjiä pidättelee tiukasti maanpinnan läheisyydessä muutaman sadan kilometrin korkeudessa?
Astronautit lukivat maailmalle Kuun kiertoradalla Raamatun luomiskertomuksen. Molemmat tarinat ovat yhtä uskottavia.
"On ihan eri asia matkustaa 360 kilometrin korkeuteen kuin pois maan kiertoradalta 384000 kilometrin päähän"
Saisiko vähän perusteluja? Miten niin ihan eri asia?
Kuukin on muuten Maan kiertoradalla, niin ettei siltä mihinkään lähdetty.
0Äänestä
kiertorata
sitten kirjoitti:
"On ihan eri asia matkustaa 360 kilometrin korkeuteen kuin pois maan kiertoradalta 384000 kilometrin päähän"
Saisiko vähän perusteluja? Miten niin ihan eri asia?
Kuukin on muuten Maan kiertoradalla, niin ettei siltä mihinkään lähdetty.
Kuun tavoin Maata kiertää avaruusasema ISS. Avaruussukkula lensi juuri sen luo taas kerran. Kuu on toki paljon kauempana, mutta sinne pääsemiseksi avaruusalus tarvii kiihdyttää vain noin 30% suurempaan nopeuteen kuin ISS:n luo pääsemiseksi.
0Äänestä
Atlantis..
Atlantiksen piti alunperin laskeutua Floridaan jo eilen illalla. Huonot sääolosuhteet siellä ovat estäneet laskeutumisen, ja NASA on nyt päättänyt laskeutumisen tälle illalle Kaliforniaan. Florida on aina ykkösvaihtoehto, koska Kaliforniasta sukkula joudutaan lennättämään jumbo-jetin katolla Floridaan, joka on kallis ja hankala operaatio.
Juuri hetki sitten lennonjohto antoi luvan "You are go for deorbit burn".
0Äänestä
Atlantis..
Legendat kertovat avaruussukkulan lento-ominaisuuksien olevan lähempänä tiiliskiveä kuin lentokonetta. Sukkula lähestyy kiitoradan alkupäätä noin 10 kertaa suuremmalla putoamisnopeudella kuin normaali lentokone. Mutta komeasti se laskeutuminen vaan taas kerran onnistui.
Jäämme odottamaan seuraavaa lentoa elokuussa.
0Äänestä
Atlantis..
Atlantis.. kirjoitti:
Legendat kertovat avaruussukkulan lento-ominaisuuksien olevan lähempänä tiiliskiveä kuin lentokonetta. Sukkula lähestyy kiitoradan alkupäätä noin 10 kertaa suuremmalla putoamisnopeudella kuin normaali lentokone. Mutta komeasti se laskeutuminen vaan taas kerran onnistui.
Jäämme odottamaan seuraavaa lentoa elokuussa.
Kuusi sukkulan astronauteista poseerasi äsken sukkulan ympärillä. Mutta ei Sunita Williams, joka vietti avaruusasemalla noin puoli vuotta, ja otti naisten avaruudessaolo-ennätyksen haltuunsa. Hän ei taida kuljeskella lähaikoina kuin vain pyörätuolilla.
0Äänestä
se kun ne tuli ulos
Atlantis.. kirjoitti:
Kuusi sukkulan astronauteista poseerasi äsken sukkulan ympärillä. Mutta ei Sunita Williams, joka vietti avaruusasemalla noin puoli vuotta, ja otti naisten avaruudessaolo-ennätyksen haltuunsa. Hän ei taida kuljeskella lähaikoina kuin vain pyörätuolilla.
laskeutumisen näin kyllä.
Mutta tsiikaan nyt Nasan tv:tä ja siellä näytetään lyhyessä muodossa koko avaruusseikkailu.
Niin mitenkähän se Sanita jakselee...
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Myös lähtölaskenta:
http://www.nasa.gov/mission_pages/shuttle/main/index.html
Sivun sivupalkissa laskuri joka näyttää kuinka paljon aikaa on vielä laukaisuun jäljellä.
----------
JOS KÄYTÄT VISTAA!
Voit lisätä kello aplettiin (tehtäväpalkin oikea alareuna) lisäkellon:
Muuta päivämäärän ja kellonajan asetuksia.
Lisäkellot
Valitse luettelosta Itäinen normaaliaika (USA ja Kanada)
Anna nimeksi vaikka EDT
OK
Nyt kun painat tehtäväpalkin kellonaikaa näet Suomen ajan vieressä itäisen normaaliajan kellotaulun kellotaulun.
----------
Laukaisu tapahtuu 19:38 illalla itäistä normaaliaikaa.
2:38 Suomen aikaa siis.
Onko lähtöä aikaistettu tunnilla, vai laskiko joku aikaeron tunnilla väärin?
Eli virallinen laskenta pysähtyy tietyin välein.
Tässä siis edelleen n. 2 tuntia
http://www.nasa.gov/mission_pages/shuttle/main/index.html
Sen sijaan:
http://www.nasa.gov/mission_pages/shuttle/launch/index.html
vain tunti.
Ero johtuu siitä että ylempi on arvioitu lähtöaika (yleensä oikein).
Ja alempi virallinen lähtölaskenta (n. tunti enää), virallinen laskenta pysäytetään käsikirjoituksen mukaan määräajoin. Jos kaikki menee oikein niin lähtö on ylemmän mukaan, koska virallisen lähtölaskennan tauot kattavat yleensä tuon tunnin eron lähtölaskennassa.
Siis, kaikella todennäköisyydellä sukkula laukaistaan 2:38 Suomen aikaa.
astroneutteja ja yksi istuu jo sukkulan ohjaamossa, toinen käytävällä... (klo 23:29 Suomal. aikaa)
kun teknikot seisovat takaseinässä ja astronautit istuvat istuimissa, jotka ovat menosuunta ylöspäin.
Noissa on kyllä jumissa, jos jotain sattuu, niin ei voi muuta kuin pyöritellä peukaloita ja rukoilla.... ammatin varjopuolia.
Apollo-aluksissahan oli hätäpelastussysteemi, eli raketissa ylimpänä olleen komentomoduulin yläpuolella oli se rakettitorni. Jos nousussa meni jotain pieleen, pystyivät astronautit irroittamaan komentomoduulin, rakettitorni vei sen turvalliselle etäisyydelle kantoraketista, ja moduuli laskeutui lämpökilpensä ja laskuvarjojensa avulla turvallisesti miltä tahansa korkeudelta.
Sukkulaan ei ole pystytty tekemään mitään vastaavaa. Tietysti kiinteän polttoaineen raketit ja/tai ison polttoainesäiliön voi luultavasti irroittaa koska tahansa hätätilassa, ja yrittää laskeutua sukkulalla, mutta pelkkää ohjaamoa ei saa irti muusta sukkulasta mitenkään.
On näemmä vähän yli tunti lähtölaskentaa jäljellä... elikkä joskus 01:40 aikaisintaan lähtisi....
Nasan sivuilta lueskelin, että lähtölaskenta keskeytetään aina välillä ihan tarkoituksella. Esimerkiksi 20 minuutin ja 9 minuutin kohdalla määrittelemättömäksi ajaksi. Eli jos laskin näyttää yhtä tuntia, ei se tarkoita välttämättä yhtä tuntia. Mikä ihmeen logiikka tuossa on?
haetaan sitä, että teknikot yms. henkilöt eivät rupeaisi turhaan kiirehtimään lähdön lähestyessä, kun he tietävät, että ko. ajankohta on periaatteessa tuntematon. Näinhän on, jos tiettyinä hetkinä pysähdytään tuntemattomaksi ajaksi. Näin ollen heillä on aikaa tehdä kaikki valmistelut huolella ja aikaa on "riittävästi".
Lähtö tapahtui n. 02:40 ja pääsi radalleen sekä irti boostereista ja päätankista. Lennonjohto onnitteli itseään... 17 minuuttia kulunut lähdöstä ja kaikki ok.
Sinne ne astronautit vaan menivät kiertoradalle noin 30 vuotta sitten suunnitellulla laitteella. Toki sukkuloiden tekniikkaa on päivitetty vuosien varrella, mutta perustekniikka on kuitenkin 1970-luvulta.
Ja jotkut hörhöt väittävät, ettei Kuuhun muka olisi pystytty lentämään 1960-luvun tekniikalla edes massiivisella panostuksella ja rahoituksella.
Tuntuu aivan itsestään selvältä, että avaruustekniikan kehitys on jäänyt polkemaan paikoilleen, tai jopa taantunut. Nykyinen nuori sukupolvemme ei ole pystynyt luomaan mitään omaa miehitettyjen avaruuslentojen saralla. Tietysti yksi osasyy on rahoituksen puute, mutta ettei vaan toinen osasyy olisi nykyisen nuorisomme kyvyttömyys, ja esim. peruskoulun perustieteiden opetuksen puute...
1960- ja 1970-luvuilla jokaisen sivistyneen ja tieteellisesti ajattelevan teinin sivistykseen kuului avaruuslentojen perustekniikka. Nykyisten teinien perussivistykseen tuntuu kuuluvan vain tekstarit ja messenger ja irkki. Ihmiskunta on siis ihan selvästi taantunut tieteellisessä mielessä.
Tästä "taantumisesta" on hyvänä esimerkkinä varmaankin kaikkien näkemä Fonecta Finder mainos, jossa kaksi tyttöä miettii jonkun pojan puhelinnumeroa ja toinen keskittyy lähinnä ulkonäköönsä!
Mainos kuvaa hyvin todellisuutta ja kun todellisuus on tällainen, niin avaruustekniikka on niitä viimeisimpiä ajatuksia nuorten mielessä.
http://www.youtube.com/watch?v=6LNHvNxtlUo
On ihan eri asia matkustaa 360 kilometrin korkeuteen kuin pois maan kiertoradalta 384000 kilometrin päähän.
On aivan uskomatonta, että ennen Kuun kiertoradalle lentämistä Apollo-ohjelmassa oli vain kaksi kuukautta aikaisemmin suoritettu ensimmäinen miehitetty lento. Jos homma oli noin yksinkertaista, niin mikä ihme nykyavaruuslentäjiä pidättelee tiukasti maanpinnan läheisyydessä muutaman sadan kilometrin korkeudessa?
Astronautit lukivat maailmalle Kuun kiertoradalla Raamatun luomiskertomuksen. Molemmat tarinat ovat yhtä uskottavia.
Ensimmäisen miehitetyn avaruuslennon teki Neuvostoliitto ja Juri Gagarinin vuonna 1961.
Ensimmäinen Amerikkalainen avaruudessa oli vuonna 1961 Alan Shepard Mercury-aluksella.
Ensimmäinen kuun luona käynyt miehitetty lento oli Apollo 8 vuonna 1968.
Eli vuotta ennen ensimmäistä laskeutumista kuun pinnalle.
http://www.automaatioseura.fi/index/tiedostot/Avaruustiede_ja_tekniikka.doc
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Miehitetyt_avaruuslennot
Hölmömpikin tajuaa, että kyse on Apollo-ohjelman ensimmäisestä ja toisesta miehitetystä lennosta.
Apollo-ohjelma kärsi takaiskuja. Apollo 1:n miehistö paloi kuoliaaksi tammikuussa 1967. Sen jälkeen ei astronautteja vähään aikaan edes yritetty lähettää matkaan. Apollo 2 ja 3 lentoja ei tehty. Apollo 4, 5 ja 6 olivat miehittämättömiä testilentoja.
Apollo-ohjelman ensimmäinen miehitetty lento OLI VASTA Apollo 7.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Apollo_7
VAIN kaksi kuukautta tästä lennosta äijät jo lukivat satuja uskovaisille ihmeen kaukana, Kuun kiertoradalla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Apollo_8
Haluttiin ehtiä ennen Neuvostoliittoa kuun kiertoradalle ja varmistaa voitto ainakin yhdellä välietapilla ennen kuuhun laskeutumista!
Apolloa edeltäneet Gemini lennot olivat Apollo lentojen tekniikan testilentoja myös.
Tekniikan katsottiin olevan valmis tähän matkaan Gemini ja miehittämättömien Apollo lentojen perusteella, mutta ei vielä laskeutumiseen koska kuumoduulin testaaminen ja rakentaminen oli vielä kesken.
> VAIN kaksi kuukautta tästä lennosta äijät jo
> lukivat satuja uskovaisille ihmeen kaukana,
> Kuun kiertoradalla.
Katsos! "Hyvin suunniteltu ON puoiliksi valmis."
Jos on sävelet selvät, niin nuoteista on helppo vetästä. Koko 60-luvun alkupuolisko kului suunnittelussa ja testauksessa.
Kuulentojen tekniikka ja tietämys on jo valmiiksi suunniteltua ja kokeiltua. Miksi Kuuhun suunnatuista lennoista ei tullut arkipäiväinen tapahtuma? Olisi mielenkiintoista tarkkailla myös Kuun kääntöpuolta. Kuuhan on aina sama puoli Maahan päin.
Uusia kuumatkoja on suunniteltu pitkään. Aikataulu on toteutuessaan vuonna 2020. Miksi menee näin kauan, kun kaikki on jo valmiiksi suunniteltu? NASA ei luota edes toimivaksi todettuun kuumoduliinsa, vaan kilpailuttaa erilaisia laskeutujatekniikoita X-Prize -haasteilla.
Olet kysynyt samoja asioita useita kertoja, ja olet saanut niihin myös vastaukset useita kertoja. Mutta laitetaan taas kerran:
Kuun "takapuolta" voit tarkkailla vaikka kuukartasta:
http://www.lpi.usra.edu/resources/mapcatalog/LMP/lmp2/
Kuuhun tehtiin jo kalliit pikapyrähdykset, uusilla vastaavilla ei saavutettaisi enää mitään käytetyn rahan arvoista.
Apollo-laitteilla Kuuhun saatiin vietyä kaksi miestä kolmeksi päiväksi. Uutena tavoitteena on viedä sinne isompi joukko paljon pidemmäksi ajaksi, mahdollisesti jopa pysyvä miehitys. Siihen tarkoitukseen ei vanhat Apollo-laitteet soveltuisi ollenkaan. Pitkäaikaisessa oleskelussa suurimmat ongelmat ovat säteilyltä suojautuminen sekä hapen, veden ja ruoan kuljettaminen.
NASA toimii budjettinsa mukaan. Uusien laitteiden suunnitteluun menee paljon aikaa, kun budjetti ei ole rajaton, kuten se melkein oli 1960-luvulla. Silloin kuulentojen parissa työskenteli parhaimmillaan noin 400 000 ihmistä, tällä hetkellä ehkä vain muutama tuhat. Määrä tulee lisääntymään ehkä muutamaan kymmeneen tuhanteen, kunhan sukkulaohjelma lopetetaan lopullisesti.
"On ihan eri asia matkustaa 360 kilometrin korkeuteen kuin pois maan kiertoradalta 384000 kilometrin päähän"
Saisiko vähän perusteluja? Miten niin ihan eri asia?
Kuukin on muuten Maan kiertoradalla, niin ettei siltä mihinkään lähdetty.
Kuun tavoin Maata kiertää avaruusasema ISS. Avaruussukkula lensi juuri sen luo taas kerran. Kuu on toki paljon kauempana, mutta sinne pääsemiseksi avaruusalus tarvii kiihdyttää vain noin 30% suurempaan nopeuteen kuin ISS:n luo pääsemiseksi.
Atlantiksen piti alunperin laskeutua Floridaan jo eilen illalla. Huonot sääolosuhteet siellä ovat estäneet laskeutumisen, ja NASA on nyt päättänyt laskeutumisen tälle illalle Kaliforniaan. Florida on aina ykkösvaihtoehto, koska Kaliforniasta sukkula joudutaan lennättämään jumbo-jetin katolla Floridaan, joka on kallis ja hankala operaatio.
Juuri hetki sitten lennonjohto antoi luvan "You are go for deorbit burn".
Legendat kertovat avaruussukkulan lento-ominaisuuksien olevan lähempänä tiiliskiveä kuin lentokonetta. Sukkula lähestyy kiitoradan alkupäätä noin 10 kertaa suuremmalla putoamisnopeudella kuin normaali lentokone. Mutta komeasti se laskeutuminen vaan taas kerran onnistui.
Jäämme odottamaan seuraavaa lentoa elokuussa.
Kuusi sukkulan astronauteista poseerasi äsken sukkulan ympärillä. Mutta ei Sunita Williams, joka vietti avaruusasemalla noin puoli vuotta, ja otti naisten avaruudessaolo-ennätyksen haltuunsa. Hän ei taida kuljeskella lähaikoina kuin vain pyörätuolilla.
laskeutumisen näin kyllä.
Mutta tsiikaan nyt Nasan tv:tä ja siellä näytetään lyhyessä muodossa koko avaruusseikkailu.
Niin mitenkähän se Sanita jakselee...