Kirjoitin tällaisen viestin pari vuotta sitten mutta en enää löydä sitä. Sosiaalinen pääoma tarkoittaa ihmisten suhdeverkostoja ja se viittaa jollain tasolla yhteisöllisyyteen. Sitä voitaisiin kuvata myös Durkheimin ja Allardtin orgaanisen solidaarisuuden käsitteellä. Modernissa historiassa 1800-1900 on tiettyjä jaksoja, jolloin yhteisöllisyys on näyttänyt voimakkaammalta ja moderni kapitalistinen yhteiskunta on ollut värikäs, eloisa, lämminhenkinen ja suvaitsevainen. Miettiessäni taakse päin havaitsen että nämä jaksot kertaavat 30 vuoden sykliä, johon kuuluu myös matalan sosiaalisen pääoman ja keskitasoisen sosiaalisen pääoman kaudet.
1890-luku monarkioiden loppuaikoina oli tällainen hienoine yläluokkaisine tanssiaisineen, armeijaylpeyksineen ja hyvän talouden suhteen. 1920-luku oli erityisesti tällainen individualistisine ja tabuja rikkovine muoteineen, jazz-kulttuureineen ja kokeiluineen. 1950-luku oli tällainen amerikkalaisine rockabilly-kulttuureineen, noususuhdanteineen ja seksuaalivallankumouksineen. 1980-luvun alku oli tällainen 1970-luvulla alkaneen kolmannen teollisen vallankumouksen, informaatiovallankumouksen aiheuttamien yksilöllisten vapauksien ja muotisymboleiden kuten musiikin ja tyylien takia, sekä kaikenlaisine iloisuuksineen ja optimistisuuksineen.
Alhaiset sosiaalisen pääoman vaiheet ajoittuivat 1910-luvulle Ensimmäiseen maailmansotaan, 1940-luvulle Toiseen maailmansotaan, 1960-luvun ja 1970-luvun vaihteeseen kyynisyytenä, kukkaiskulttuurin romahduksenä ja sotauupumuksena sekä kolmanteen teolliseen vallankumoukseen, ja 1990- ja 2000-luvun vaihteeseen uusliberalistisina ja post-modernina kyynisyytenä ja kärsimyksellisyytenä ja nihilistisyytenä, mustalla tyylillä ja hevikulttuurilla ja työpaikkanokituksen nousuna.
Keskitasoiset vaiheet näyttävät sijoittuvan 1930-luvulle, jolloin ääri-ideologiat muhivat tulevaa konfliktia ja romuttivat vanhan järjestyksen, 1960-luvulle seksuaalivallankumoukseen ja kukkaiskulttuuriin ja 1990-luvulle teknopoppikulttuurina ja siirtymänä uusliberalismiin.
Onko 2010-luvullasiis odotettavissa uusi korkean solidaarisuuden, monimuotoisuuden ja suvaitsevaisuuden aika? Pari vuotta sitten kirjoittaessani tämän ensimmäisen kerran ei ollut vielä merkkejä siitä mutta tällä hetkellä erityisesti amerikkalaisessa populaarikulttuurissa on vallalla viime vuosiin nähden uudenlaisia positiivisia tyylejä, jotka nimenomaan yhdistävät ihmisiä ja koetaan mielekkäiksi kaikkien toimesta. Amerikassa muutenkin ymmärretään kaikenlaisia ihmisiä, ja siellä saattaa olla vahvempi sosiaalisen yhteiskunnan rakenne kuin sen periferioissa Euroopassa ja muualla. Mediassa on alkanut näkymään muitakin sovinnaisuuden ja suvaitsevaisuuden ideologioita, jotka haastavat 10 vuotta sitten alkaneet egoistiset ja rasistiset asenteet.
On myös hyvä kysyä, että luoko poliittinen johto näitä ideologioita tahallaan vai tulevatko itsenäisestä kansalaistason kokemisesta ja elämänfilosofiasta. Eli mistä sosiaalinen pääoma kasvaa ja mihin se katoaa 30 vuoden välein. Entä olemmeko me tämän ilmiön valossa oman itsemme herroja vai pelkkiä nukkeja valtaryhmien ohjaavalle kädelle?
1890-luku monarkioiden loppuaikoina oli tällainen hienoine yläluokkaisine tanssiaisineen, armeijaylpeyksineen ja hyvän talouden suhteen. 1920-luku oli erityisesti tällainen individualistisine ja tabuja rikkovine muoteineen, jazz-kulttuureineen ja kokeiluineen. 1950-luku oli tällainen amerikkalaisine rockabilly-kulttuureineen, noususuhdanteineen ja seksuaalivallankumouksineen. 1980-luvun alku oli tällainen 1970-luvulla alkaneen kolmannen teollisen vallankumouksen, informaatiovallankumouksen aiheuttamien yksilöllisten vapauksien ja muotisymboleiden kuten musiikin ja tyylien takia, sekä kaikenlaisine iloisuuksineen ja optimistisuuksineen.
Alhaiset sosiaalisen pääoman vaiheet ajoittuivat 1910-luvulle Ensimmäiseen maailmansotaan, 1940-luvulle Toiseen maailmansotaan, 1960-luvun ja 1970-luvun vaihteeseen kyynisyytenä, kukkaiskulttuurin romahduksenä ja sotauupumuksena sekä kolmanteen teolliseen vallankumoukseen, ja 1990- ja 2000-luvun vaihteeseen uusliberalistisina ja post-modernina kyynisyytenä ja kärsimyksellisyytenä ja nihilistisyytenä, mustalla tyylillä ja hevikulttuurilla ja työpaikkanokituksen nousuna.
Keskitasoiset vaiheet näyttävät sijoittuvan 1930-luvulle, jolloin ääri-ideologiat muhivat tulevaa konfliktia ja romuttivat vanhan järjestyksen, 1960-luvulle seksuaalivallankumoukseen ja kukkaiskulttuuriin ja 1990-luvulle teknopoppikulttuurina ja siirtymänä uusliberalismiin.
Onko 2010-luvullasiis odotettavissa uusi korkean solidaarisuuden, monimuotoisuuden ja suvaitsevaisuuden aika? Pari vuotta sitten kirjoittaessani tämän ensimmäisen kerran ei ollut vielä merkkejä siitä mutta tällä hetkellä erityisesti amerikkalaisessa populaarikulttuurissa on vallalla viime vuosiin nähden uudenlaisia positiivisia tyylejä, jotka nimenomaan yhdistävät ihmisiä ja koetaan mielekkäiksi kaikkien toimesta. Amerikassa muutenkin ymmärretään kaikenlaisia ihmisiä, ja siellä saattaa olla vahvempi sosiaalisen yhteiskunnan rakenne kuin sen periferioissa Euroopassa ja muualla. Mediassa on alkanut näkymään muitakin sovinnaisuuden ja suvaitsevaisuuden ideologioita, jotka haastavat 10 vuotta sitten alkaneet egoistiset ja rasistiset asenteet.
On myös hyvä kysyä, että luoko poliittinen johto näitä ideologioita tahallaan vai tulevatko itsenäisestä kansalaistason kokemisesta ja elämänfilosofiasta. Eli mistä sosiaalinen pääoma kasvaa ja mihin se katoaa 30 vuoden välein. Entä olemmeko me tämän ilmiön valossa oman itsemme herroja vai pelkkiä nukkeja valtaryhmien ohjaavalle kädelle?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oletko ajatellut että sosiaalinen pääomasi voi kadota kun täytät 30? Luoko poliittinen järjestelmämme tämän syklin vai onko se jokaisella erilainen, tästä olisi oltava tutkimustietoa.
niin eihän tuo sosiaalinen pääoma oikeasti katoa yhtään mihinkään, se vain kasvaa elää ja kehittyy.
Teollisuudessa keksitään jotain uutta, sitten sitä tuotetaan, käytetään, uusille ajattelijoille sanotaan että "pitäkää turpanne kiinni, näin täällä on aina tehty".
Kun vanhat parrat saavat kenkää teollisuudesta, nousee vallan portaille uusi polvi joka keksii jälleen uutta... tuotetaan... käytetään... painetaan uudet ajatukset maanrakoon... kunnes saadaan kenkää... jne.
Pahassa raossa ovat ne jotka ovat valmistuneet työelämään juuri siinä tasaisessa vaiheessa kun vanhoilla parroilla on vielä aikaa jäljellä.
Jos taas tutkaillaan ihmisten mielipiteitä asioista, niin sykli on varmasti monisyisempi ja sykli on paljon pidempi kuin 30 vuotta.
Kun uusi sukupolvi syntyy, on lapsen mielestä maailma pelkästään jähmettynyt, vanhanaikainen, onneton ja kireä ja kaikkea paskaa ja vanhempien tukka on huonosti. Nuori luo jotain uutta ja hauskaa ja kumoaa raja-aitoja tutkijoiden mielestä.
Sitten nuori menee työelämään, pariutuu tasautuu ja perustaa perheen. Heidän mielestään heidän nuoruudessaan oli kaikki hyvin ja taisteltiin vanhoja jähmettyneitä ajatuksia vastaan, seksuaalisuus vapautui ja musiikkikin oli parempaa 20 vuotta sitten kuin nykyään.
Yhtäkkiä heidän lapsensa on kuriton kakara joka ei osaa mitään eikä halua olla niinkuin he olivat.
Lapsen mielestä vanhempien maailma on pelkästään jähmettynyt, vanhanaikainen, onneton ja kireä ja kaikkea paskaa ja vanhempien tukka on huonosti...
Lapsen tullessa täysi-ikäiseksi alkavat seksikokeilut ja kaikkea pannaan mikä liikkuu. Hänen vanhempansa eivät vain muista sitä omasta nuoruudestaan. Eivät tietenkään, koska heidän mielestä avoin seksuaalisuus oli pelkästään lähetyssaarnaaja-asentoa valot päällä ja päivittäin. Salaisimmissa sänkyleikeissään he harrastivat SM leikkejä. Heidän vanhemmillaan seksuaalisuus oli sitten sitä että sitä harrastettiin vain kun lapsia tehtiin ja silloinkin mieluummin pimeässä.
Nyt heidän lapsensa kirjoittavat kirjoja ja tekevät televisio-ohjelmia doggystylestä, homoseksuaalisuudesta ja SM-leikeistä ja kaikki vain sen vuoksi että nuo asiat eivät ole enää mikään kova juttu ollenkaan.
Sen lisäksi länsimaissa päivitellään sitä kuinka rajoittuneesti naiset puetaan burghaan ja pidetään kotona hellan ja nyrkin välissä. Kukaan ei enää länsimaissa välitä siitä kuinka sulttaanit ottivat satoja rakastajia ja vaimoja ja tekivät heidän kanssaan valtavasti lapsia. Kukaan ei täällä sellaista päivittele koska täällä harrastetaan sitä (vielä kuitenkin kaksinaismoralismiin kätkettynä.)
Sitä voi jokainen miettiä että mikä on se seuraava seksuaalisen vapauden askel sosiaalisen pääoman syklissä. Seksuaalisuus kun on ollut lähes aina se porras joka on määritellyt yhteiskuntaa. Onko seuraava askel sitten tuo ryhmäsekstailun julkitulo kun on turvaseksikin jo keksitty.
Minä luulen että politiikalla ei ole mitään osaa eikä arpaa sosiaalisen pääoman kierrossa. Poliitikot ovat muutenkin olleet teollisuusherojen ja mainosmiesten sätkynukkeja iät kaiket. Raha se on mikä tätä maailmaa liikuttaa.
Wanhat rahasuvut kehittävät syklejä.Ensin kiihdytetään taloutta jotta kansa velkaantuu,sitten nostetaan korkoa ja pannaan kertynyt varallisuus uusjakoon eli kotiutetaan lainan antajille.
Tätä kaavaa on helppo toistaa koska "miesmuisti" on juuri tuo 30 vuotta.
juuri on.