mahtanut aikojen alussa olla? Ajattelen tässä saamelaisia, joita on erilaisia kieliä vielä nykyäänkin n. 10 kpl. Miksi ns. suomalaiset tai keitä täällä on joskus tuhansia vuosia sitten asunutkaan olisivat olleet poikkeus.
Uskoisin Suomen alueella puhutun jopa kymmeniä erilaisia suomalais-ugrilaisia kieliä ja selvästi erottuvia murteita. Sekä muita kieliä lisäksi.
Sittemmin hämäläinen kielimuoto on levinnyt vallitsevaksi ja sulauttanut kaikki muut itseensä.
Uskoisin Suomen alueella puhutun jopa kymmeniä erilaisia suomalais-ugrilaisia kieliä ja selvästi erottuvia murteita. Sekä muita kieliä lisäksi.
Sittemmin hämäläinen kielimuoto on levinnyt vallitsevaksi ja sulauttanut kaikki muut itseensä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Siis jos on n. kymmenen erilaista saamen kansaa. Sitten on setukaiset, liiviläiset, lyydit, savakot, äyrämöiset, vatjalaiset, vepsäläiset.
Siinä Itämeren piiristä joukko tunnettuja PIENIÄ suomalais-ugrilaisia kansoja. Paljonko on jäänyt tuntemattomiksi, sitä ei tiedä kukaan.
kirjoitti eräässä kirjassaan miten jääkauden jälkeisessä Euroopassa on puhuttu ehkä jopa kymmeniä tuhansia eri kieliä. On niistä varmaan muutamia kymmmeniä tai jopa satoja riittänyt Suomenkin alueelle vuosituhansien saatossa.
Fennoskandian, Baltian ja Pohjois-Venäjän alueella puhuttu suomensukuinen kieli jakautui ensin pohjoisiin, itäisiin ja läntisiin murteisiin. Myöhemmin näistä murteista kehittyi itsenäisiä kieliä erojen kasvaessa niin suuriksi ettei toista kieli/murre -muotoa enää vaikeuksitta ymmärtänyt.
Suomen länsimurteissa on viron ja liivin vaikutusta. Karjalan kielessä ja suomen itämurteissa on jälkiä vanhasta 'kantasuomen itämurteesta', mutta myös läntisestä murteesta.
Suomen alueelle on esihistoriallisena aikana tullut myös muiden kielien vaikutteita, jotka ovat etäännyttäneet eri murteita toisistaan. Kalevi Wiikillä on tästä aiheesta hyvä kirjoitus jossakin.
http://jumalasuomi.tripod.com/MURTEET.HTM#MURTEET
Hämäläinen kielimuoto ei ole koskaan sulattanut muita, kuten väität, vaan on oma paikallinen muotonsa Suomessa ja lähialueilla puhutusta kielestä. Tosin karjalassa ja itämurteissa on vanhaa hämäläistä ainesta, mikä johtuu asutusvirrasta lännestä itään joskus tuhat vuotta sitten.
Saamelaiskielet ovat muodostaneet laajan samankielisen alueen, joka aikojen kuluessa on erilaistunut useiksi paikallisiksi saamenkieliksi:
Saamen kielet:
Etelä-saame
Uumajan saame
Piitimen l. Arjeplogin saame
Luulajan l. Jokkmokkin saame
Pohjois l. Norjan saame
Inarin saame
Koltan saame
Akkalan saame
Kildin saame
Turjan saame
(Kemin, jne. saame)
Kirjoituksesi osoittaa, ettet ole ymmärtynyt kieliryhmien olemuksesta mitään, ja yrität vähätellä suomalaisten suomalaista historiaa Suomessa.
Siis Väinäjokihan on.. mutta oliko olemassa Väinä-heimo, jota kutsuttiin Väinäläisiksi (vs. hämäläinen, Karjalainen) tai jopa Väinämöisiksi (adjektiivina kuvaten heimon tai kansan ominaisuutta kuten Laatokan Äyräpään Äyrämöisiä)?
Ihan vain mielenkiinnosta tuli ajatus esille, kun virolaisilla on sankari nimeltään Lemmetty, jonka uskotaan olevan Lemminkäinen. Olisikohan lemminkäinenkin jokin heimo ?
Menninkäinen ? mistä tuo sana tulee ?
Entäpä Joukahainen ? Onko jossain Joukala tai Joukamo tai Joku vastaava.. Joensuu eli Jouansuu ? olisko ?
Carleton Coon, Races of Europe:
Proto-Suomalais-Ugrilaiset:
http://www.snpa.nordish.net/chapter-IX8.htm
"Itä"-Suomalaiset (eli nuo lähinnä itärajan itäpuolella asustavat erilaiset karjalaisheimot):
http://www.snpa.nordish.net/chapter-IX9.htm
Eestit ja Liivit:
http://www.snpa.nordish.net/chapter-IX10.htm
Suomalaiset:
http://www.snpa.nordish.net/chapter-IX11.htm
Vaikka jotkut noista Coonin jutuista tuntuu nykyään hullulta niin kyllä ukolla kuitenkin pointtejakin.
Mielenkiintoinen pointti noissa proto-SU porukoissa on se että Coonin mukaan "rotutyyppi" on Corded . Siihen aikaan oli vaan historialliset ajoitukset vähän pielessä joten Coonin ajoitus SU-kielten leviämiselle oli vähän turhan myöhäinen, ainakin nyky kielitieteen valossa.
ratkaistu.
Fleming on sama kuin flaamilainen eli hollantilaisia merenkävijöitä. Itse uskonkin Kalevalan Lemminkäisen tarkoittaneen nykyisen Hollannin alueelta tullutta flaamilaista miekkamiestä.
Kuvaavaa, että Väinämöisellä ei ollut miekkaa. Täällä siis elettiin silloin vielä kivikautta ja rautamiekat olivat harvinaisuuksia.
Kuviteltiin pärjättävän puhumalla. Ilmeisesti kuitenkin Lemminkäinen katkaisi Väinämöisen kaulan.
Emmä ikinä ees flaidannu Vänen kaa. Se oli se Yo-Kahoisen badass. Väne spittas sen suohon. Se oli vitun eeppistä.
>>>>Hämäläinen kielimuoto ei ole koskaan sulattanut muita, kuten väität, vaan on oma paikallinen muotonsa Suomessa ja lähialueilla puhutusta kielestä> yrität vähätellä suomalaisten suomalaista historiaa Suomessa
kuten vaikkpa Uudessa-Guineassa nykyään. Melkein joka laaksossa on oma kielensä. Australian abot puhuvat kymmeniä eri kieliä.
Suomessakin on suurten jokien välillä paljon erottavaa erämaata. Voisi melkein olettaa, että jokaisessa merkittävämmässä jokilaaksossa on ollut oma kielensä. Lisäksi harvan asutuksen seassa on ollut vaeltelevia kansoja, jotka ovat liikkuneet hyvinkin laajoilla alueilla.
Eräästä tällaisesta kansastahan kertoo olikohan se nyt Castren vaiko Donner samojedien parissa liikkuessaan.
***olemuksesta mitään, ja yrität vähätellä suomalaisten suomalaista historiaa Suomessa***
Ei se niin ole mennyt, että tänne on tyhjään maahan kävellyt esi-suomea puhuva suomalainen kansa. On täällä asuttu 10 000 v eikä kukaan tiedä millaisia kansoja ja kieliä ne ovat olleet.
Osa kansoista elää yhä meidän geeneissämme, me olemme siis myös niitä. Osa on hävinnyt jälkeä jättämättä.
Asukkaita on myös muuttanut koko ajan tänne muualta pieninä noroina. Kaikesta tästä 10 000 v aikana täällä olleista ja tänne tulleista on syntynyt sulautumana nykyinen Suomen kansa.
Yksi kielimuoto on tullut vallitsevaksi koska maataviljelevä väestö on aina lisääntynyt nopeammin kuin metsästäjä-keräilijät ja levittänyt oman kielensä vallitsevaksi alueella.
Näinhän tapahtuu maailmassa koko ajan tänäkin päivänä. Ei siinä sen ihmeemmästä ole kyse.
Eikös tässä paikoin ole aika selvästi vielä muinaisten paikallisryhmien heimohenkeä jäljellä?
tai loppuja, kuinka sen nyt tahtoo ymmärtää kussakin tapauksessa. Suomen murrekarttojen yhdistelmissä näkyy useita pienen maakunnan tai muutaman pitäjän kokoisia alueita, jotka toisissa yhteskunnallisissa oloisssa edelleen olisivat kielialueita tai kehittymässä sellaisiksi. Sinä vertailukohtaa mahdolliseen muinaistilanteesen.