Eräs nimimerkki valehtelee niin että korvat heiluu. Tai sitten hänellä on teknilliset peruskäsitteet täysin hakusessa. Kuten osoittaa sekin miten hän eräässä kohdassa käyttää termiä "taajuusmuuntaja" vaikka oikea nimitys on taajuusmuuttaja.
Ruotsin lämpöpumppujen väitetty tuotto 30 TWh, kolmasosa Suomen sähkönkulutuksesta on täysin uskomaton kun huomioidaan Suomen valtavan suuri prosessiteollisuus.
Pieni laskelma: jos pumput tuottavat 30 TWh on siihen lisättävä pumppujen ottama sähköenergia sekä suurelta osin myös taloussähkö ja vasta tämä summa on asuntojen lämmitykseen käytetty kokonaisenergia.
Loppusummaksi saadaan silloin jotain vähintään 40 TWh, joka on 40 000 GWh joka taasen on 40 000 000 MWh. Jos yhden asunnon lämmitykseen kuluu energiaa n. 12 000 kWh eli 12 MWh tulee siitä lämpöpumpulla varustettujen asuntojen lukumääräksi n. 3.3 miljoonaa asuntoa !!!!
Jos Ruotsin asunnoista olisi varustettu lämpöpumpuin niinkin suuri osuus kuin 30 - 40 % saadaan jo siitäkin Ruotsin asuntojen kokonaislukumääräksi n. 10 miljoonaa !!! Ajatella, 8,5 miljoonaisella kansalla on yli 10 miljoonaa asuntoa. Kateeksi käy moinen asumisväljyys.
Vai heittääkö Tuc:n tiedot pahasti. Ehkä määrä onkin 3 TWh tai 0,3 TWh. Luku 30 TWh on jokin lämpöpumppukauppiaitten männynkyljestä repäisemä humpuuki, jota ei kenenkään pidä erehtyä uskoa.
Jos taasen on kyseessä myytyjen järjestelmien nimellinen energian antokyky niin se osoittaa vaan, että ruotsalaisille myydään suunnattoman ylimitoitettuja järjestelmiä.
Ruotsin lämpöpumppujen väitetty tuotto 30 TWh, kolmasosa Suomen sähkönkulutuksesta on täysin uskomaton kun huomioidaan Suomen valtavan suuri prosessiteollisuus.
Pieni laskelma: jos pumput tuottavat 30 TWh on siihen lisättävä pumppujen ottama sähköenergia sekä suurelta osin myös taloussähkö ja vasta tämä summa on asuntojen lämmitykseen käytetty kokonaisenergia.
Loppusummaksi saadaan silloin jotain vähintään 40 TWh, joka on 40 000 GWh joka taasen on 40 000 000 MWh. Jos yhden asunnon lämmitykseen kuluu energiaa n. 12 000 kWh eli 12 MWh tulee siitä lämpöpumpulla varustettujen asuntojen lukumääräksi n. 3.3 miljoonaa asuntoa !!!!
Jos Ruotsin asunnoista olisi varustettu lämpöpumpuin niinkin suuri osuus kuin 30 - 40 % saadaan jo siitäkin Ruotsin asuntojen kokonaislukumääräksi n. 10 miljoonaa !!! Ajatella, 8,5 miljoonaisella kansalla on yli 10 miljoonaa asuntoa. Kateeksi käy moinen asumisväljyys.
Vai heittääkö Tuc:n tiedot pahasti. Ehkä määrä onkin 3 TWh tai 0,3 TWh. Luku 30 TWh on jokin lämpöpumppukauppiaitten männynkyljestä repäisemä humpuuki, jota ei kenenkään pidä erehtyä uskoa.
Jos taasen on kyseessä myytyjen järjestelmien nimellinen energian antokyky niin se osoittaa vaan, että ruotsalaisille myydään suunnattoman ylimitoitettuja järjestelmiä.
Vastaukset 30
Vanhimmat
verrattuna. Kyllä siellä voi hyvinkin olla jopa selvästi yli 10 000 000 asuntoa. Aika monella perheella kun sattuu oleen kaksikin asuntoa. Suomen suhteellinen köyhyys vain helposti hämää.
Se, että olen kirjoittanut taajuusmuuttajan muutamaan kertaan muodossa "taajuusmuuntaja" ei tietääkseni osoita, että teknilliset peruskäsitteet olisivat hukassa. Jos joku ei tajua, mitä tarkoitan kun sanon "taajuusmuuntaja", niin se on kyllä lukijan ongelma. Näyttää olevan melkoisen yleinen virhe, mutta kiitos toki korjauksesta.
http://www.ilmasto.org/ilmastonmuutos/torjuminen/paastojen_vahentaminen_suomessa/uusiutuva_energia.html
Tuolla mainitaan lopussa 27 TWh. Eli siihen ei tarvitse lisätä pumppujen ottamaa sähköenergiaa. Taloussähkö ja sen käyttö ei taas tähän liity mitenkään. Miksi ihmeessä laskit taloussähkön mukaan? No, joka tapauksessa minun olisi kannattanut tarkistaa lähteeni paremmin.
Tekesin mukaan kotitalouksien energiankulutuksesta puolet kuluu asuntojen lämmityksessä. Sähkölämmitteinen omakotitalo kuluttaa vuodessa noin 20 000 kilowattituntia. Ja juuri isoihin sähkölämmitteisiin omakotitaloihin näitä lämpöpumppuja on hankittu (Ruotsissa etenkin maalämpöpumppuja). Maalämpöpumput myös lämmittävät käyttöveden, mikä kasvattaa lämpöpumppujen tuotantoa kokonaisenergiankulutuksesta huomattavasti.
Lisäksi etenkin Suomessa tuotetaan ja kulutetaan melkoisesti myös muuta kuin sähköenergiaa. Suomen energiankulutushan on jotain aivan muuta kuin tuo 90 TWh, kokonaisenergiankulutukseen pitää lisätä lämmöntuotanto, energian kokonaiskulutus oli 1 480 petajoulea (eli yli 400 TWh) viime vuonna.
Ruotsissa energiaa käytetään muutenkin melkoisesti enemmän kuin Suomessa:
http://www.metsafoorumi.fi/dokumentit/Parikka.pdf
Vuosittain yli 600 TWh.
Kaiken kaikkiaan, tuo ilmoittamani luku on silti tuulesta temmattu. Todellinen luku on lähempänä kymmentä.
"Enligt Svenska värmepumpföreningen (Svep) levererade 473 893 värmepumpar knappt 8 TWh energi år 2005."
Täytyy siis myöntää, että useampaan kertaan käyttämäni lähde oli palturia. Vuonna 2006 lämpöpumput tuottivat noin 10 TWh energiaa, eivät suinkaan 30 TWh.
Tietoni heittivät pahasti, kiitos sinun, nyt minulla on oikeaa tietoa asiasta. Lähetin palautetta myös kyseiselle sivustolle, että korjaavat asian.
>>>>Vuonna 2006 lämpöpumput tuottivat noin 10 TWh energiaa,
Ei tietenkään lämpöpumpuissa ole energiamittareita. Luvut, 8 ja 10 TWh, ovat ns. valistuneita arvauksia. Perustuvat erilaisiin keskiarvoihin ja oletuksiin. Sen takia niissä voi olla ilmaa aika rajustikin. Kyseiset luvut ovat kuitenkin ilmeisesti tarkoituksella yläkanttiin tehtyjä arvioita sillä niillähän on tarkoitus lisätä lämpöpumppujen menekkiä, ei niinkään ratkoa ilmasto-ongelmia.
Sen takia ko. lukuja ei ole tarkoitettukaan vakavalla mielellä otettaviksi. Tarkoitus on vaan kertoa, että jotain säästöä syntyy.
Säästön suuruus riippuu taasen niin monesta muuttujasta, että se voi jopa talokohtaisesti heitellä kymmeniä prosentteja.
"Maalämpöpumput myös lämmittävät käyttöveden, mikä kasvattaa lämpöpumppujen tuotantoa kokonaisenergiankulutuksesta huomattavasti. "
Tämä seikka ei ole itsestäänselvyys. Naapurilla on maalämpö, kuumaa vettä varten on kuitenkin varaaja. Joissain mainoksissa kehutaan miten kuumaa vettä voidaan tehdä muistaakseni kompuran kuumilla kaasuilla tms.
Mutta, faktat ovat:
- maalämpöpumppu nostaa veden lämmön vain noin 30 asteeseen. Mitä matalampi vedenlämpö, sitä parempi on hyötysuhde ( ns. "ilmaisenergia" ). Tuo noin 30 astetta riittää hyvin lattialämmitykseen. Yleensä maalämpöä ei mitoita vuoden huippupakkasten mukaan, vaan tyydytään pienempään ( = halvempaan ) laitteistoon, sen parin-kolmen viikon aikana jolloin tämän maalämmön teho ei riitä, otetaan avuksi suora sähkö ja mahdolliset muut lämmönlähteet, kuten takka.
- en usko että suoraan kompurasta saataisiin koko kuuma käyttövesi. Pelkästään kun suihku avataan kylppärissä, tehon kulutus kasvaa sillä silmänräpäyksellä 30 kW. Ja jos saataisiinkin, kuuma käyttövesi on sen verran korkeassa lämpötilassa, että maalämpöpumppu lähestyy suoraa sähkölämmitystä. Eli mitään ei voiteta, päinvastoin: kalliilla laitteistolla saadaan sama kuin yksinkertaisella sähkövastuksella.
Myös ilmalämpöpumpulla pystyy lämmittämään käyttövettä esim. 60 asteeseen.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,2124.0.html
"Pelkästään kun suihku avataan kylppärissä, tehon kulutus kasvaa sillä silmänräpäyksellä 30 kW" ... aika hyvät tehot sulla lämminvesivaraajassa. o_O
Ja maalämpöpumpuillakin lämmitetään käyttövesi aika monessa kodisssa vaikka ongelmiakin on joillain:
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/Suorakanava/keskustelukanava/keskusteludetail.asp?id=459
vaikka COP ei olisi mielettömän suuri, esim. 1,5-2,0, säästää se silti 30-50 % sähköä käyttöveden lämmityksessä, eikä se ole ihan pieni juttu.
Nuo maalämpöpumppujen energiantuotannot löytyvät myös virallisista Ruotsin energiantuotannon taulukoista. Eli ei ne todellisuudesta kovin paljoa poikkea.
"Myös ilmalämpöpumpulla pystyy lämmittämään käyttövettä esim. 60 asteeseen."
Joo, mutta silloin ei olla lähelläkään sitä "ilmaisenergia" -hyötysuhdetta, millä maalämpöä mainostetaan. Aika yleistä on myös, että kuuma käyttövesi ei riitä, silloin rinnalle laitetaan tavallisesti suorasähkölämmitteinen varaaja.
""Pelkästään kun suihku avataan kylppärissä, tehon kulutus kasvaa sillä silmänräpäyksellä 30 kW" ... aika hyvät tehot sulla lämminvesivaraajassa. o_O "
Yksi suihku kuluttaa tehoa helposti 30 kW, homma selviää perskoulun fysiikalla:
- oletetaan veden kulutus noin 12 l/min = massavirta m_v = 0.2kg/s
- veden ominaislämpökapasiteetti c=4.2 kJ/kg
- oletetaan veden lämpö 40 astetta, tulovesi 10 asteista => lämpötilan nosto dT = 30 astetta.
- teho P = m_v c dT = 25.2 kW
Tilavuusvirtaa ja vedenlämpöjä hiukan muuttamalla pääsee helposti yli 30 kW. Edellä tilavuusvirta on normivirtaaman suuruinen, nykyaikaiset vesikalusteet saattavat kuluttaa vähemmän.
Tästä voisi helposti päätellä, ettei 6 kW tehoinen varaaja piisaa. Suihkussa käynnin luonteeseen kuuluu kuitenkin, että se on suhteellisen lyhytaikainen toimenpide. Varaajan sisältämä energiamäärä riittää tuohon suihkutteluun, suihkun aikana sen lämpötila vain putoaa muutaman asteen. Suihkun loputtua sillä 6kW vastuksella lämmitetään varaaja ennalleen, tähän kuluu vain enemmän aikaa.
Yhdellä tuttavalla on maalämmitteinen noin 200 m2 matalaenergia -kivitalo. Naapurissa heillä on puolet pienempi sähkölämmitteinen puutalo. Tuttavallani kuluu sähköä noin puolet siitä mitä menee tuolta puutaloasukilta.
Jottei menisi liikaa maalämmön kehumiseksi: meillä on noin 260 m2 matalaenergia -kivitalo, lämmitys hoituu pelletillä. Sähköä ei mene lämmitykseen wattiakaan. Pelletit vuoteen maksavat noin 600 eur tämän päivän hinnoilla. Kuuma käyttövesi ei ole koskaan loppunut ja se on ihan oikeasti kuumaa, kattilan lämpö 85 astetta. Ei ole vaaraa legionellabakteereista.
Eli vapaakiertoinen järjestelmä?
kaksipiirinen lattialämmitys kahdella kiertovesipumpulla. Ne eivät lämmitä vettä. Samanlainen lämmönjako tarvitaan myös esim. maalämpöön tai kaukolämpöön.
jos kerran talo ei ilman pumppuja lämpiä. Veteen menee pumppujen hyötyenergia, ei se ilmaan mene. Vain pumppujen ja moottorien häviöteho menee ilmaan mutta lämmittäähän sekin talvella osaltaan mökkiäs.
Mutta eikö pellettilämmityksessä sitten sähköä tarvita, poltin, jonkunlaiset pellettien syöttölaitteet jne....
Mutta tarvitaan lämmitysjärjestelmälle isot tilat. Ne maksavat ja niitten rakentaminen vie melkoisesti energiaa. Näitä et tainnut huomata huomioida. En silti puu-/pellettilämmitystä vastusta, hyvä juttu se on mutta ei sähkötön kun kaiken huomioi.
Kiertovesipumput puskevat vettä käytännössä nollapainetta vastaan, ainoastaan dynaaminen paine ( virtausvastus ) pitää voittaa. Siten niiden tuottama sisäenergian lisäys on olematon. Eri asia ovat esim. höyrykattilan syöttövesipumput, jotka pumppaavat kattilavettä satojen baarien ylipaineeseen, ne lisäävät kattilaveden ja -höyryn sisäenergiaa.
Tyypillisen pientalon kiertovesipumpun teho kilpiarvojen on muuten vain noin 30W, vaikea sanoa kuinka paljon ne todellisuudessa tehoa ottavat. Lisäksi molemmat pumput ovat nyt pois päältä, ovat olleet jo muutaman kuukauden koska talo lämpiaa mm. auringolla ja kodinkoneiden hukkalämmöllä. Myös kosteiden tilojen pumppu on pois päältä, koska kylppäri tuppas lämmittämään liikaa koko taloa. Näin ei pitäisi tehdä, koska kosteiden tilojen lattialämmityksellä estetään kosteus- ja homeongelmia. Meillä kylppäri on suoraan pannuhuoneen päällä, vaikka pumppu on seis, luonnonkiertoa tapahtuu jonkin verran joten paikat pysyvät kuivina.
Pumppujen sähkömoottorien hyötysuhde on melkoiden korkea, noin 95 % tai enemmän. Hukkateho on siten muutamia watteja, jolla sitten lämmitetään osaltaan pannuhuonetta. Käsin kokeiltaessa pumput eivät ole olleet ympäristöään havaittavasti lämpimämpiä.
Kattilalaitteisto tarvitsee sähköä toimintaansa, mm.
- poltin ja sen automatiikka
- syöttöruuvi
- automaattisuntit 2 kpl, Ouman
- kuuman käyttöveden lämmönsiirtimen pumppu, samanlainen kuin lattiakierron pumppu.
Näiden sähkönkulutus on lähellä olematonta. Automatiikka ei tarvitse oikeastaan juuri ollenkaan tehoa, jännite riittää. Syöttöruuvin moottori pyörähtää hiukan noin puolen tunnin välein, sen teho on noin 50W.
Maalämmön yksi etu on juuri tuo tilantarpeen vähäisyys: laitteisto menee jääkaapin kokoiseen ja -näköiseen kaappiin, joka sopii hyvin esim. eteiseen tai kodinhoitohuoneeseen. Erillistä pannuhuonetta ja polttoainevarastoa ei tarvita. Vielä vähemmän tilaa vie suora sähkö. Pannuhuoneen rakentaminen syö rakennusvaiheessa osaltaan pääomaa lisäneliöiden hinnan takia. Meillä alakerrassa on muutenkin "hukkatilaa", pannuhuone kulkee nimellä varasto. Tila olisi rakennettu joka tapauksessa, tosin polttoainevarasto vie siitä nyt muutaman neliön.
Mutta lämpöenergian tuotanto tapahtuu kattilassa palavalla puupelletillä, lämpöä ei tehdä sähköstä. Kattilassa on 6kW vastus varakäyttönä pellettipuolen häiriön varalta, mutta sitä ei ole tarvittu.
>>>>meillä on noin 260 m2
"Talosi on ilmastoa ajatellen törkeän iso, oikeaa korskaa"
Ei ole. Pienkerrostalokin on huomattavasti suurempi. Ota huomioon myös asukkaiden määrä. Ilmastolla ei sinänsä ole hirveästi vaikutusta, 40 -asteen pakkasta ei huomaa juuri muusta kuin lämpömittarista. Pienimmällä aritermin pellettikattilalla ei ole mitään vaikeuksia pitää torppa lämpimänä.
"...tarpeettomaan rakentamiseen..."
Kuka määrittelee tarpeen ? Suunnitelmataloudesta ollaan luopumassa kaikkialla.
Yritä ymmärtää: talon lämmitysjärjestelmässä ei lämpöä tehdä sähköllä.
"Luin joskus, että kivitalon rakentaminen vaatii energiaa n. 700 kWh/m3"
Taisi olla aku ankassa.
"115 000 kWh sähköä On se aikapaljon energiaa "
On ja ei. Muijan serkun talo kuluttaa enemmän kahdessa vuodessa ( rintsikka sähkölämmitys ). Keskiverto sähkölämmitteinen talo kuluttaa tuon noin 4-5 vuodessa.
"Lisäksi talosi valaistus ja sähköllä käyvät koneet osallistuvat lämmitykseen ja kuluttavat energiaa joten laskepas nekin mukaan. "
Valaistuksen ja muiden romppeiden ensisijainen tehtävä ei ole lämmitys. Lämmityskuluja vertailtaessa ei tarkastella yleensä taloussähkön osuutta, joka meilla on kolmeen kuukauteen noin 100 eur ( sähkölaskun lukemalasku, joka koostuu melkein kaikesta muusta paitsi energiasta: siirtomaksu, sähkövero koko roskan päälle ALV ).
"Ennenkuin pelletit ovat varastossasi on poltettu aika paljon öljyä"
Pelletin teko- ja kuljetuskustannukset ovat mukana hinnassa ihan niin kuin missä tahansa muussakin tuotteessa.
Muita samasta kaavasta johdettuja lauseita:
- Ennenkuin itupurkit ovat ruokakaapissasi on poltettu aika paljon öljyä
- Ennenkuin perunat ovat varastossasi on poltettu aika paljon öljyä
- Ennenkuin kaupungin bussit ovat liikenteessä on poltettu aika paljon öljyä
- Ennenkuin fillari on varastossasi on poltettu aika paljon öljyä
jne.
"Joten et ollut laskenut aivan oikein kokonaiskulutustasi"
Olen laskenut!
Lämmityskuluilla tarkoitetaan talon lämmittämiseen käytettävän energian hintaa. Sillä ei tarkoiteta talon ohi kulkevan tien asfaltoinnin kustannuksia, ei sitä palkkiota jonka kunnan viranomaiset ottavat paperien pyörittämisestä rakennuslupaa haettaessa eikä sillä tarkoiteta lumiauran aiheuttamia kustannuksia.
>>>Ei ole. Pienkerrostalokin on huomattavasti suurempi> Suunnitelmataloudesta ollaan luopumassa kaikkialla.>Yritä ymmärtää: talon lämmitysjärjestelmässä ei lämpöä tehdä sähköllä.Luin joskus, että kivitalon rakentaminen vaatii energiaa n. 700 kWh/m3"
Taisi olla aku ankassa.
Pelletin teko- ja kuljetuskustannukset ovat mukana hinnassa ihan niin kuin missä tahansa muussakin tuotteessa>Ennenkuin itupurkit ovat ruokakaapissasi on poltettu aika paljon öljyä
- Ennenkuin perunat ovat varastossasi on poltettu aika paljon öljyä>Lämmityskuluilla tarkoitetaan talon lämmittämiseen käytettävän energian hintaa
lämpöpumppuja. Ne yksin riittävät pelastamaan koko maailman. Voidaan muuten ajella autoilla ihan niinku ennenkin, ihanaaaa.
Eihän 1970-luvulla maailmasta ruokakaan loppunut vaikka niin povattiin.
se hoitaa aivan automatic ilmaston muutoksen pois päiväjärjestyksestä. Käyttö vähenee.
Uusiin omakotitaloihin ei juurikaan enää asenneta öljylämmitystä, vaan niissä käytetään joko suoraa sähköä tai maalämpöä. Suorasähkökäyttäjät usein laittavat ILPin ja käyttävät takkaa kulutushuipuissa. Uusien rakennusmääräysten mukaan ja em. ILP/takka huomioonottaen suora sähkökin on kilpailukykyinen vielä tällä hetkellä, kun otetaan huomioon kokonaiskustannus ja takaisinmaksuaika. Energian hinta tulevaisuudessa ja mahdolliset energiaverot ovat tekijöitä, joita on vaikea ennakoida, saattaa olla että sähkölämmittäjät tulevat pettymään.
Öljylämmityksessä kustannuksia kasvattaa öljyn varastointi, nykymääräysten mukaan öljysäiliötä ei enää saa jemmata sinne kukkapenkin alle ruostumaan. Eri kunnissa kemikaalilakia ja ympäristöministeriön määräyksiä ilmeisesti tulkitaan hiukan eri tavoin, mutta pääsääntöisesti vaaditaan maanpäällistä säiliötä 100% valuma-altaalla, yleensä vielä kaksivaippaista säiliötä vuodonilmaisimella.
tiedätkös mikä osuus siitä suorasta sähköstä on tuotettu öljyllä? Tai kivihiilellä?
Öljy on edelleen erittäin kustannustehokas ja logistisesti käypä energian muoto mm. lämpölaitoksissa ja teollisuudessa.
Suomessa fossiilisin polttoainein tuotetaan reilusti yli puolet energiantarpeesta. En ole löytänyt tietoa, kuinka suuri osa hoidetaan öljyllä. Jos sinulla on tietoa, laita se jakoon.
Paljon kehutussa Tanskassa muuten noin yli 90% tuotetaan fosiilisin polttoainein. Tässä linkissä http://fi.wikipedia.org/wiki/Fossiilinen_polttoaine ei ole eritelty sähkön tuotantoa, tietääkseni silloin fossiilisen polttoaineen osuus vähenee, koska tuuliturbiinit tuottavat suhteellisesti melko suuren osan sähköstä.
Öljy on arvokas kemianteollisuuden raaka-aine, sen polttamista voi pitää tuhlaamisena. Lisäksi maapallon öljyvarat ovat hyvin rajalliset verrattuna hiilivaroihin, siten öljyn käyttö tulisi rajata sellaisiin tarkoituksiin, joissa kiinteän polttoaineen käyttö on hankalaa tai mahdotonta.
niin onhan täällä palstalla kirjoiteltu miten Ruotsin lämpöpumput tuottavat 30 TWh energiaa kun nyt on todettu sen olevan maksimissaan 10. Eikä siitäkään ole mitään näyttöä, pelkkää arvailua yläkanttiin.
Sitten on totisella naamalla väitetty myös että tuulisähkön tuotantohuippu ja sähkön kulutuksen huippu Suomessa osuvat samaan aikaan. Miten suurta humpuukia tuokin väittämä.
Jostain syýstä noita ns. uusia energianlähteitä on hankala puolustella tiukasti totta puhumalla.
Johtuneekohan mistä???
Tuulivoiman tuotantomaksimi kuukausittain sijoittuu niille kuukausille, kun kulutustakin on eniten.
Tämä on fakta, piste.
Tuo 30 TWh perustui virheelliseen lähteeseen ja myös lähteelle on ilmoitettu, että heidän sivustollaan oli väärää tietoa.
Tuo 8 TWh vuonna 2005 näkyy myös Ruotsin virallisissa energiantuottotilastoissa. Ruotsin valtiokin huijaa varmasti ihan vain kiusatakseen sinua.
Lämpöpumppuja oli vuonna 2006 Ruotsissa jo huomattavasti enemmän kuin 2005, joten arvioni 10 TWh ei paljoa totuudesta poikkea.
Kuten nimimerkkisikin osoittaa, olet tämällisyyttä vaativa ihminen. Kun erilaisten viherpipertäjien esittämiä väitteitä tarkastelee, niin nehän voi jakaa vaikka kahteen ryhmään:
1) kvalitatiivisiin "paljon kauheeta tapahtuu" ja "tuulimyllyt pelastaa" väitteisiin
2) kvantitatiivisiin lukuihin, kuten "meri nousee 6m sadassa vuodessa" tai antamasi esimerkki.
Ensimmäiset väitteet on yleensä vain tunteisiin vetoaviksi tarkoitettukin, joten niitä on usein vaikeampi täsmällisesti tarkastella.
Toiseen ryhmään kuuluvat väitteet eivät sitten yleensä kestäkään täsmällisempää tarkastelua. Lukemat on joko hihasta tai yläkantista yms.
Esim. tuolla alempana tuc esittää väitteen, että sähkön kulutushuippukausina Suomessa tuulee eniten. Outo väite, joka voi pitää paikkansa sillä tavala, että jaksot on valittu riittävän pitkiksi. Melko tavallinen tilanne kuitenkin on, että huippupakkaskaudella on tyyntä. Ja tämä kulutushuippu ei tule katetuksi suoralla tuulienergialla, vaan vaatisi jo jonkin energiavaraston tai rinnakkaistuotannon.
Humpuuki ei ole mitenkään huono sana kuvaamaan viherpipertäjien väitteitä. Jokunen harva poikkeus ei tee kesää (-;
>>>>>Humpuuki ei ole mitenkään huono sana kuvaamaan viherpipertäjien väitteitä
Olen sanonut jo aika moneen kertaan, että kuukausitasolla tuulivoiman tuotantohuippu osuu niille kuukausille, joina sähköä kulutetaan enemmän. Tämä on fakta, vaikkei se tarkoita, että tiettyinä yksittäisinä kulutushuippuina tuulisi yhtään.
Joka tapauksessa Suomeen tuodaan hillittömiä määriä (toistakymmentä terawattituntia) vuosittain sähköä Venäjältä. Kaikki tuulivoima vähentää tätä määrää.
Se, että teen joskus virheitä (tosin esim. noista aerosoleista ja cfc-kaasuista olen jauhanut ihan oikein monta kertaa ennen tätä, mutta sitähän ei tietenkään noteerata) ei tarkoita, että kaikki puheeni ovat humpuukia.
Minä olen realisti, jonka mukaan emme voi käyttää maapalloa hyväksemme enempää kuin mitä se kestää. Elän myös sen mukaan, tinkimättä kuitenkaan kohtuuttomasti elintasostani. Jos se tekee minusta humpuukia puhuvan viherpipertäjän, niin siitä vaan.
Minä uskon, että Suomen talous kasvaa osaamiseen ja energiansäästöön keskittymällä eikä 70-luvun ajattelumallin halpaan sähköön.
Keskimääräisen suomalaisen teollisuusyrityksen kustannuksista 1 % tulee sähköstä ja energiaintensiivisimmillä aloilla 7 % Turun kauppakorkeakoulun tutkijan mukaan (luvut Virtaa tulevaisuuteen -energiamallista).
Minä lisäksi keksityn puhumaan asioista, toisin kuin moni muu, joka keskittyy nimittelemään ja aukomaan ihmisille päätä.
Toivon todella, että ihmiset eivät todellisessa elämässä rupea nimittelemään toisia samalla lailla kuin he tekevät täällä.
tuc:[Olen sanonut jo aika moneen kertaan, että kuukausitasolla tuulivoiman tuotantohuippu osuu niille kuukausille, joina sähköä kulutetaan enemmän.]
Puolitotuuksien tai väärinkäsitysten toistaminen ei normaalisti tee niistä faktoja, vaikka ehkä näin uskotkin (-;
tuc:[Tämä on fakta,...]
No siinähän se tuli.
Minäpäs kerron sinulle faktoja:
1) Talvituulet ovat paljon vaihtelevampia kuin kesätuulet. Siis on lähes todennäköistä, että sähkön tarpeen huippu ja tyven osuvat samaan aikaan. Talvimyrskyistä taas ei saa sähköä, kun myllyt pitää lukita.
2) Helmikuu on keskimääräiseltä tuulisuudeltaan vain vuotuista keskitasoa, mutta lämpötilaltaan hyvin lähellä kylmintä.
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1996/T1800.pdf
http://www.fmi.fi/saa/tilastot_4.html
3) Suomen tuuliatlas on päivittämättä, joten väitteesi olisi parhaimmillaankin oppinut veikkaus, ei fakta.
http://www.fmi.fi/tutkimus_yhteiskunta/yhteiskunta_10.html
http://www.orastynkkynen.fi/?p=126
4) Et kertonut toistamasi hokeman alkuperää. Joku vihervasurilähde varmaan?
tuc:[Joka tapauksessa Suomeen tuodaan hillittömiä määriä (toistakymmentä terawattituntia) vuosittain sähköä Venäjältä.]
Jätin tämän toistaiseksi tarkistamatta.
tuc:[ Kaikki tuulivoima vähentää tätä määrää.]
Tämä voisi pitää paikkansakin, kunhan ei käsitä niin, että em. tuontisähkö olisi kokonaan korvattavissa tuulisähköllä. Esimerkiksi helmikuun pakkasilla näin ei käy. Taloudellisimmalta vaikuttava tapa korvata venäläinen ydinsähkö on rakentaa riittävästi omia ydinvoimaloita. Toki vapaassa maassa saa vapaasti kilpailla myös tuulimyllyillä.
Loppuosa kirjoituksestasi onkin pääosin henkilökohtaista puolusteluasi. Enpähän puutu siihen, mutta toivoisin, että perehtyisit paremmin asioihin, mistä kirjoitat, etkä toistaisi vain toisten sinulle tuottamia uskomuksia yms. Niistä jäät ikävästi kiinni, mikäli joku asiaan perehtynyt viitsii analysoida esityksiäsi.
http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2006/W55.pdf
Sivu 35:
6 kuukautta, jolloin sähköä tarvitaan eniten:
loka, marras, joulu, tammi, helmi, maalis (ei suuruusjärjestyksessä)
6 kuukautta, jolloin tuulivoimaa keskimäärin tuotetaan eniten kuukausitasolla:
Samat kuin yllä.
Jopa kulutuksen suuruusjärjestys on keskiarvoisesti suunnilleen sama (katso tuosta linkistä järjestys graafista, tuotantokäyrä seuraa melkoisen hyvin kulutuskäyrää).
Sähköntuotannon luvut ovat keskiarvoja 1999-2004 ja tuulivoiman tuotanto keskiarvona välillä 1992-2005.
En sitten tiedä, riittääkö 13 vuoden tilastot todistamaan tuon faktaksi, vai odotanko seuraavat 50 vuotta ja kerron saman jutun uudestaan 63 vuoden tilastoilla.
Ilmeisesti VTT on vihervasurilähde, sehän onkin viime aikoina toitottanut moneen kertaan, että energian säästö ja uusiutuvat energianlähteet ovat tärkeimmät kohteet kasvihuonekaasujen vähentämisessä. ;D
Energiateollisuuden sivuilta:
http://www.energia.fi/fi/ajankohtaista/lehdistotiedotteet/energiavuosi 2006 sähkö.html
"Sähköä tuontiin Venäjältä kaikkien aikojen ennätys, 11,6 TWh."
Ja eiköhän tehdä niin, että jätetään ne nimittelyt väliin. Nimittely kuuluu ala-asteen välitunnille, ei asialliseen keskusteluun.
Tuleehan niitä tietolähteitäkin, kun vähän potkii (-;
Linkittämäsi VTT:n lähde on selkeästi uudempi kuin aiemmin löytämäni. Niinpä helmikuunkin tuulitilanne on näyttää olevan parempi energian tuotannon kannalta.
Mikä oli erinomaista antamassasi lähteessä, oli tiedot huipputarpeen ja tuulienergiatuotannon kohtaamisesta. Tuulikapasiteetista oli hyötykäytössä suurimman tarpeen aikaan keskimäärin viidennes. Pahimmillaan kuitenkin myllyt seisoivat suurimman tarpeen aikaan.
Tämä jälkimmäinen fakta tekeekin esittämästäsi kausitilastosta vain puolitotuuden. Vaikka kuukausitasolla tuulivoima ja sähköntarve kohtaavatkin esittämälläsi tavalla, ne eivät kohtaa samalla tavalla lyhyempiaikaisten kulutushuippujen suhteen. Miksi siis puhua kuukausitilastosta ja jättää mainitsematta tosiaikainen tilanne? Eiköpä siksi, että haluaa suosia tuulienergiaa tai olla muuten puolueellinen? Olisihan ehkä kokonaisedullisempaa, jos kesällä saataisiin tasaisesti tuullienergiaa maksimitehollaan, niin erilaiset huoltoseisokit yms. varsinaisen sähköntuotannon katkokset hoituisivat jouhevasti. Ja sitten talvella vaikka olis myllyt seis. Siis sillä, että kuukausikeskiarvot tuulienergian ja sähkön kysynnän suhteen seuraavat toisiaan ei ole maininnan arvoista merkitystä, kun kumminkaan ei tuule sen suurimman tarpeen aikana, eli sitä muuta kapasitteettia tarvitsee rakentaa ihan yhtä paljon, olipa myllyjä tai ei.
Ja kiitos tuosta sähköntuontitiedostakin. Säästyipä minun aikaa ja vaivaa.
Tosiaan, pitäisi tosiaan aina muistaa linkittää lähteet näkyviin niin on paljon mukavampi vastata viesteihin kun tietää, ettei toinen keksi juttuja.
Esim. koko tämä topic olisi varmaan ollut hieman eri näköinen, jos olisin alun perin lämpöpumppujen lämmöntuotannosta puhuttaessa linkittänyt lähteen näkyviin sanoessani lukuja. :/
Nuo lyhytaikaiset kulutushuiput ja tuulivoiman tuotannon sopeuttaminen siihen ovat tosiaan ongelma, joka tosin vähenee huomattavasti, jos rakennetaan offshore-voimaloita. Suomen nykyisellä tuulivoimakapasiteetilla tai vaikka sen kymmenkertaistamisella ei vielä olisi lähes lainkaan tarvetta säätövaran lisäämiseen.
Lisäksi kulutuspiikkejä tasaa huomattavasti se, että jos myllyjä on ympäri Suomea, tuulee jollain alueella lähes aina. Kulutuspiikkejä voi tasata biomassaa polttamalla (sitähän sekoitetaan jo nykyäänkin kivihiilen joukkoon).
Säätövaraksi tulevaisuudessa tulevat sopimaan myös nämä:
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=1185926
CO2-neutraali kivihiilivoimala.
Kuukausikeskiarvoilla on se merkitys, että kivihiiltä käytetään enimmäkseen talvella, koska silloin tarvitsee käyttää suurempaa osaa kapasiteetista, kesällä käytetään tietenkin ensisijaisesti ekologisimpia vaihtoehtoja.
Myös Ruotsista ostettavissa oleva vesivoima saattaa tulevaisuudessa toimia säätövoimana myös täällä, jos energian kulutusta saadaan merkittävästi laskettua kehittyvällä tekniikalla pitkällä aikavälillä. Tosin tällä hetkellä Suomi on menossa aivan väärään suuntaan sähkön kulutuksessa, toisin kuin Ruotsi.
Onhan se kivaa revitellä jotain 13 vuoden keskiarvoja ja yrittää todistaa niillä jotain. Mutta kun vuodet eivät ole keskiarvoja vaan vaihtelua ääripäitten välillä.
Tuulivoima vaatii joka tapauksessa 100 % varakapasiteetin sillä Suomen kokoisessa maassa voi olla tyven korkeapaine talvella samaan aikaan kaikkialla ja tällöin yksikään tuulimylly ei värähdä minnekään tai sitten enintään 10 % teholla.
Mistä sähkö silloin otettaisiin? Tuulivoima on ensinnäkin suunnattoman kallista rakentaa MW:a kohden ja MWh:a kohden vielä kalliimpi. Sen lisäksi sille tulee rakentaa varavoima. Suomi ei ole niin rikas maa, että meillä olisi varaa rakentaa kaksinkertainen sähköntuotantokapasiteetti.
Tämä jää luvattoman usein huomioimatta.
Esim. Viro on rakentamassa 1000 MW:n tuulivoimapuistoa. Kyllä mahtaa etelänaapurillamme olla pirusti massia kukkarossa.
Nykyisillä tuontisähkömäärillä tuulivoimaa kannattaisi rakentaa ihan tuhottomasti. Varavoiman tarvetta ei juuri olisi, vaikka tuulivoimakapasiteetti kymmenkertaistettaisi. Tuulivoiman tunnittainen vaihtelu on samantyyppistä kuin kulutuksen vaihtelu ja alle 20 %:n energiapenetraatiolla tuulivoima ei merkittävästi lisää säätövoiman tarvetta.
Tanskalla, Saksalla, Espanjalla sen sijaan on varaa tuottaa tuulivoimalla huomattava määrä sähköstään.
Tuulivoiman on tällä hetkellä ilman tukia noin 2,5–7,0 snt/kWh riippuen sijoituspaikan tuulisuudesta ja puiston koosta. Onpas tosi kallista. Lisäksi kustannukset laskevat tekniikan kehittyessä prosentteja vuodessa. Tuulivoiman kustannuksista suurin osa menee muuten työvoimaan, ja tuulivoiman kotimaisuusaste on todella korkea.
Vertailun vuoksi Teollisuuden Voiman mukaan uusimman Suomeen rakennettavan voimalan sähkön hinnaksi tulee 2,2 senttiä/kWh. EU:n komissio on arvioinut ydinsähkön keskimääräiseksi hinnaksi 4,5 senttiä/kWh.
Ydinsähkön hintaan on sisällytetty ylläkuvattuun tapaan suuri joukko varsinaisen sähköntuotannon kustannusten ulkopuolisia odotettavissa olevia tai mahdollisia kustannuksia. Aivan kaikkia ulkoiskustannuksia ei ydinsähkön hinnan kuitenkaan arvioida sisältävän. Euroopan komission julkaisemassa tutkimuksessa on laskettu sähkön tuotannon ulkoiskustannuksia eri energianlähteillä. Ydinvoiman ulkoiskustannuksiksi tutkimuksessa saatiin 0,2-0,5 c/kWh. Tätä voi verrata hiileen (2-15 c/kWh), öljyyn (3-11 c/kWh), kaasuun (1-4 c/kWh), biomassaan (0-5 c/kWh) ja tuulivoimaan (0,05-0,25 c/kWh).