...turvautua sanakirjan apuun aika ajoin, vai voiko pitää itseään oikeasti hommaan pätevänä vasta kun/jos on jo opiskellut niin kauan, että pystyy vetämään _kaiken_ ulkomuistista?
Nyt puhutaan siis kääntäjistä, ei tulkeista, koska tulkeilla se lienee jo itsestäänselvyys, että kaikki on osattava paikan päällä ilman apuvälineitä.
Nyt puhutaan siis kääntäjistä, ei tulkeista, koska tulkeilla se lienee jo itsestäänselvyys, että kaikki on osattava paikan päällä ilman apuvälineitä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
En ole saanut koulutusta kääntäjäksi. En ole opiskellut kieliä lainkaan lukion jälkeen.
Olen saanut toimeentuloni päätoimisesta työstä kääntäjänä pian 18 vuoden ajan.
Joudun käyttämään työssäni sanakirjoja lähes päivittäin. Ehkäpä oikeat, kääntäjäksi koulutetut kääntäjät eivät joudu.
Olen joskus saanut käännettäväkseni julkaisun, jonka joku kääntäjäksi koulutettu kääntäjä oli jo ehtinyt kääntää. Tilaajalla taisi loppua punakynästä muste kesken oikoluvun ja julkaisu päätettiin käännättää uudelleen... Kerron tämän täysin tietoisena siitä, etten itsekään hallitse läheskään kaikkia erikoisaloja ja minun käännöksilläni voisi olla edessään aivan vastaava kohtalo.
Kyselen tässä vain siksi, että haluan tietää paljonko töitä pitää tehdä, ennenkuin aletaan pitää todellisena hardcore-ammattilaisena johon asiakkaat oikein luottavatkin.
Kyllä kaikki maailman sanakirjat, sanalistat, lauseenparret ja kiertoilmaukset on osattava ulkoa jo opiskeluaikana. Missään tapauksessa ei saa katsoakaan apuvälineisiin päin, tai tutkinto perutaan ja loppuelämän ajan saa kuulla kollegoilta ilkkumista - siis entisiltä kollegoilta. Eihän lääkärikään saa ikinä käydä kirjoista nuuskimassa nippelitietoa, ja se 20 senttiä paksu lääkeluettelokin on osattava pilkulleen ulkoa.
Ihanko totta? Että " kaikki maailman sanakirjat, sanalistat, lauseenparret ja kiertoilmaukset on osattava ulkoa jo opiskeluaikana."
Voisin lyödä vetoa, että sellaista opiskelijaa ei olekaan, joka tuohon pystyisi. Paljon on tietenkin opeteltavaa mutta että "kaikki".
Tulkin hommassakin käännettävä yrittää yleensä puhua parhaan kykynsä mukaan hyvää yleiskieltä, joten todella vaikeat asiat kuten murteellisuudet ja ennen kaikkea slangi-tyyppiset ilmaisut jäävät pois. Tulkki myös yleensä kääntää äidinkielelleen ja silloin tulee mukaan passiivinen kielitaito joka on tunnetusti laajempi kuin aktiivinen.
Sekin kääntäjä, joka Siprin raportin käännökseen laittoi maininnan "vedellä täytetyistä tinakannuista" oli varmaan opetellut " kaikki maailman sanakirjat, sanalistat, lauseenparret ja kiertoilmaukset --- ulkoa".
Tiedoksi myös. Lääkäreillä on ahkerassa käytössä Pharmaca Fennica eli luettelo maassa myytävistä lääkkeistä. Ja sitä myös käytetään ahkerasti.
Toinen nippelitieto. Kun reittilentokoneet joutuvat poikkeustilanteeseen, niin lentäjät katsovat manuaalista toimintaohjeet. Tietoa on ohjaamossa niin paljon, että muistitietoon ei voi luottaa.
Mitä tulee kollegoiden ilkkumiseen, niin taitaisivat kääntäjien hommat loppua kokokaan, kun esimerkiksi televisio-ohjelmissa ja elokuvissa suorastaan vilisee käännösvirheitä ja jokaisesta ilkuttava saisi leiman entinen kollega. Jotkut ovat ottaneet asiakseen oikein listata virheitä, mutta huvinsa kullakin.
on kääntäjälle ihan hyvä ominaisuus. ;)
Otitko ihan tosissasi tosissasi?
Olisipa enemmän tuollaisia vastauksia tuollaisiin kysymyksiin!
sain vanhalta asiakkaaltani alkuviikosta toimeksiannon; käännös oli tietyn alan sopimustekstiä, ja toimitusaika oli kaksi vuorokautta.
Käytin kolmisen kertaa enemmän aikaa siihen, että tutkin aiempia käännöksiäni, kyseisen firman kummankin kielen tekstejä, kyseisen firman emofirman tekstejä ja alan tekstejä ylimalkaankin YNNÄ useampia lakikielen sanakirjoja, kuin konsanaan lähdekielen taivuttelua kohdekieleen, ihan vain pystyäkseni tuottamaan tilaajalle tuttua, mutta silti asiassa pilkuntarkasti pysyvää tekstiä.
Kioskikirjallisuutta ja hömppäromaaneja voi ehkä kääntää ihan omasta hatustaan, vaikka sitten "pätevöidyttyään" kääntäjäksi Ohion takamailla vietetyn vaihto-oppilasvuoden jälkeen. Kun on asiatekstistä kyse, kääntäjä tutkii muuta materiaalia siinä, missä lääkärikin kenkälaatikon kokoista lääkeluetteloaan.
Kääntäminen, kuten tulkkauskin, on ammatti-ihmisten hommaa. Harrastelijoiden ja wannabe-kääntäjien jälkeä voi sitten käydä katsomassa SubTV:n ja nelosen kanavilta, Harlekiinien sivuilta ja aika monien ravintoloiden ruokalistoilta.
Tuon täytyy olla tyhmin "kysymys" tällä palstalla vuosikausiin - ellei kautta aikain!
Tottakai kääntäjät käyttävät sanakirjoja.
Jos aihepiiri on hiukankin vieras, on omalla äidinkielelläänkin kirjoittavan käytettävä sanakirjoja ja etsittävä netistä esimerkkejä.
Muuten saattaa mennä metsään ja rytinällä.