Mieheni sattui eilis iltana mainitsemaan, että olisipa kiva lähteä yksille festareille. Minä siinä sitten tietysti heti innoistuin et Jippii, siitä onkin jo pari-kolme vuotta aikaa kun viimeks oon festareilla käyny.
Yllättäin ukko sitten siihen tokas, että no kun hän ajatteli että yhden kaverinsa kanssa sinne menis. Sanoin sitten että ei se minua haittaa jos se kaveri lähtee mukaan, et voin hyvin siellä yksin liikkua yms. että mieheni voi päivät sen kaverinsa kanssa siellä olla, en häiritse heitä. Asiasta käytiin vielä lisää keskustelua ja loppu tulos oli sitten se, että ukkoni ilmoitti että hän ei sitten lähde jos minä lähden?!?!?
Se mihin en mieheltäni saanut vastausta on se syys miksi ihmeessä tuollainen ehto että jompi kumpi? Mielestäni tämä on nyt joku kummallinen parisuhteen paradoksi, johon ainakaan minun mieheni ei osannut vastata juuta ei jaata.
Toivoisin muilta miehiltä jonkun järkevän kommentin!
Näin minä asian nyt näen:
- Minä en saa lähteä mukaan, koska kaverin kanssa ei voi sitten tehdä jotain sellasia juttuja joista minä en saisi tietää.
- Jos haluaa ylipäätään tehdä mitään sellasia juttuja joista minä en saa tietää, niin miksi pitää elää parisuhteessa ja näytellä olevansa olevansa toisenlainen kuin mitä oikeesti on. Miksi ei ole sitten sinkku ja tee sitten mitä lystää.
- Jos meinaa olla kiltisti, eikä toimissa ole mitään salattavaa, niin miksi en saisi lähteä mukaan?
Siis joku mun miehen käytöksessä on mun mielestä nyt niin ristiriitasta että...
Ja tarkennus vielä, että kun puhuin mukaan lähtemisestä, niin en todellakaan tarkottanut että siellä ukkoni käsipuolessa riippusin koko ajan. Menköön vaan kaverinsa kanssa päivät ja illat, mut kun festareille on kuitenki n.500 kilsaa matkaa, niin ajattelin että yhteinen kyyti majoitus olisi voinu olla ja olisin tosiaan voinu päivät siellä hengailla vaikka itsestänikin...
Mutta siis, mikä tällasessa kieltäytymisessä on logiikka? Sama pätee monissa muissakin menoissa. Ja vielä lisäyksenä että ymmärrän toki sellaset "poikien illat", niitten suhteen ei ole onglemaa...
Kaverin kanssa menojen paradigma
40
2401
Vastaukset
- mielestä
parisuhde on sellainen asia jota käytetään silloin kun huvittaa. Jos toinen ilmoittaa olevansa eri mieltä on se nipo ja mustis ja tiukkapipoinen kyttääjä.
Jos minun mieheni käyttäytyisi noin tulkitsisin sen niin että mies inhoaa minua niin paljon että jättää menemättä mieluummin kuin ottaa minut mukaan päiväänsä pilaamaan.
Olen kerran ollut vastaavanlaisen miehen kanssa. Lopetin suhteen kun omat menot vaan lisääntyi (joihin minua ei siis haluttu mukaan) ja alkoi tulla puheita paikkakunnan vaihdostakin (taaskaan minua ei haluttu mukaan, olimme avoliitossa). Meni muutama vuosi ennenkuin tämä ex-avokki myönsi ettei hänellä ollut mitään tunteita minua kohtaan, mutta ajatteli aina että itse lähtee sitten kun toisen löytää. Oli pirun vihainen kun minä lähdinkin ensin.
Että näin ne miehet tätä peliä pelaa. Minä ylensä raahaisin vaimoni mukaan kaikkiin kissanristiäisiin polttareita lukuunottamatta. Tosin olen huomannut, että tunnelmassa on vissi ero, onko vaimo mukana vai ei. Kaverit ovat aina vähän varpaillaan sanomisissaan ja tekemisissään, jos mukana on yksikin hameväen edustaja. Eikä kyseessä ole mikään sinänsä moraaliton toiminta.
Monet eivät oikeasti halua ottaa vaimoaan mukaan, koska he ovat oikeita ilonpilaajia. Koskaan ei tiedä, milloin rouva päättää, mikä on viimeinen kalja tai mikä juttu on liian härski, jolle ei saisikaan nauraa. Koskaan ei tiedä, milloin raja tulee vastaan ja alkaa perheriita.
Tai niinkuin siskoni sanoi, kun äitimme halusi lähteä heidän mukaansa mökille. Ei se kiellä viinaa juomasta, mutta tuntuu kuin koko ajan olisi valvovan silmän alla. Se vie filiksen. Ehkäpä miehestäsi tuntuu vähän samalle.- ap.
...enhän minä käytännössä olis niitten mukana! Minun puolesta saisivat kaksistaan mennä!
Ei vaan nappais yksin kotio jäähä koko viikonlopuks kun olis kivat festarit tiedossa, missä sais varmasti ajan kulumaan paljon paremmin kuin kotosalla...
Ja kyllä kuvittelisin että 4 vuoden yhdessä olon jälkeen tuntis minut sen verta hyvin että en todellakaan ole ilonpilaaja jos samassa seurueessa olen, päinvastoin!
No mutta ehkä tää on taas vaan niitä pieniä eroja naisten ja miesten välillä, mitä ei just tää yksilö pysty itelleen järjellä selittämään...
- ehkä tämä olisi ollut
Ehkäpä tämä olisi ollut sellainen poikienilta? Vai onko niillä selkeä reviiri- tai aikaraja?
Mielestäni miehesi käytös on ehkä hieman lapsellista ja ehdottomasti typerää, jos ei osaa/halua perustella ratkaisuaan. Mutta itse ratkaisun kyllä ymmärrän hyvin. Matka on iso osa festarikokemusta, ehkä se on pojille tärkeää viettää poikien kesken? Tai ehkäpä tämä miehesi ystävä on kurkkuaan myöten täynnä sitä, että "akat" lähtee joka paikkaan mukaan (omat tai muiden), ja on ehdottanut ihan kokonaan miesten reissua?
Tai ehkäpä mies kokee, että teidän ollessanne yhdessä-erikseen samalla festarialueella, hänen kuitenkin kuuluu olla sinun kanssasi - vaikka sinä et sellaista edellyttäisi, niin ehkä hän tietää että hänelle tulee sellainen olo. Tai ehkä hän kokee velvollisuudekseen noudattaa tiettyjä käyttäytymissääntöjä sinun seurassasi, vaikka sinä et niitä vaatisikaan: ei saa olla liian kännissä, ei saa puhua poikien kanssa seksistä, ei saa piereskellä, ei saa olla koko yötä poissa majoituspaikasta. Vaikka mihinkään edellä mainituista ei tarvitse liittyä pettämistä tai muuta "laitonta". Tai ehkä hänen ystävänsä ajattelee että naisten seurassa tulee käyttäytyä tietyllä tavalla, eikä siksi halua reissuun tai tuntee olonsa siellä vaivautuneeksi, jos sinä lähdet mukaan.
Ei sen todellakaan tarvitse olla mitään sen vakavampaa.- *ehkäpä*
Tämä minullekin tuli mieleen, poikien a-luokan reissua toivoivat. Voi olla, ettet päässyt mukaan koska ei ´kehtaa´ sanoa kaverillekkaan, ettei pääse ilman tyttöystävää. Ja tätä on sitten vähän huono-ainakin miehelle- saada selvitetyksi sille toiselle osapuolelle. Harmi.
Sivusta seuranneena olen pannut merkille, ettei luottamus enää kuulu parisuhteeseen niinkun olisin kuvitellut. Eli harvemmin uskalletaan "päästää" kumppani parin päivän reissuille ihan yksinään. Uskomatonta että aikuiset ihmiset kysyvät lupaa halutessaan mennä esim kavereiden kanssa ravintolaan.
Ja koska tilaisuus kuitenkin tekee varkaan, on varmaan sitten pakko ottaa kaikki irti, kun kerran johonkin pääsee.
Itse en tässä(kään) suhteessani aio toista itseeni sitoa, enkä myöskään suostu sidottavaksi. Toivon, että halu olla toisen lähellä on voimakkaampi kun pakkokeinot :) - ap.
...tarkotus olla poikien ilta, niin miks ei sitten voi niin sanoa? No turhaa tuota on sulta kysyä, kun et voi siihen vastausta tietää...
Mielestäni poikien illalla ei ole mitään selkeitä reviiri- tai aikarajoja. Tää festari juttu vaan on mulle itelleni sellanen tärkeempi juttu, miks rupesinkin nyt ihmettelemään tuota käytöstä, että kun ite oon monena kesänä jo ehdottanu et mennään sinne ja tänne ja tuonne festareille. Koskaan sitä vaan ei oo aikasemmin festarit kiinnostanu. Nyt yllättäin sitten kiinnostaa, mutta ei minun kanssa... ?
Ja näin on monen muunkin menon kanssa, esim. vaikka Tallinnan risteilyjen. Poikien kanssa siellä on käyty useamman kerran, mukaan en oo koskaan ees pyytäny päästä, mutta sitten kun oon pyytäny et lähetään kahestaan tai joittenkin tuttujen kans, niin sitten löytyy taas sata eri syytä miks ei voida lähtee... - ap.
*ehkäpä* kirjoitti:
Tämä minullekin tuli mieleen, poikien a-luokan reissua toivoivat. Voi olla, ettet päässyt mukaan koska ei ´kehtaa´ sanoa kaverillekkaan, ettei pääse ilman tyttöystävää. Ja tätä on sitten vähän huono-ainakin miehelle- saada selvitetyksi sille toiselle osapuolelle. Harmi.
Sivusta seuranneena olen pannut merkille, ettei luottamus enää kuulu parisuhteeseen niinkun olisin kuvitellut. Eli harvemmin uskalletaan "päästää" kumppani parin päivän reissuille ihan yksinään. Uskomatonta että aikuiset ihmiset kysyvät lupaa halutessaan mennä esim kavereiden kanssa ravintolaan.
Ja koska tilaisuus kuitenkin tekee varkaan, on varmaan sitten pakko ottaa kaikki irti, kun kerran johonkin pääsee.
Itse en tässä(kään) suhteessani aio toista itseeni sitoa, enkä myöskään suostu sidottavaksi. Toivon, että halu olla toisen lähellä on voimakkaampi kun pakkokeinot :)kysymys luottamuksesta, vaan ihan puhtaasti siitä, että olisin itsekin halunnut sinne festareille lähteä! Hauskanpitoa sitä jokainen joskus kaipaa ja vähän maiseman muutosta. Jos ei mun mies sinne lähde, niin enpä sitten minäkään yksin viiti lähtee...
Ja jos tässä valita täytyy että kuka sinne pääsee/lähtee, niin tietenkinhän se on se minun mies, ei kai muita vaihtoehtoja ookaan... eihän sitä nyt kärsi kaverin silmissä ihteään tossunalla eläjäks paljastaa, antaa mieluummin sen akan kotona potea pahaa mieltä... :) - *ehkäpä*
ap. kirjoitti:
kysymys luottamuksesta, vaan ihan puhtaasti siitä, että olisin itsekin halunnut sinne festareille lähteä! Hauskanpitoa sitä jokainen joskus kaipaa ja vähän maiseman muutosta. Jos ei mun mies sinne lähde, niin enpä sitten minäkään yksin viiti lähtee...
Ja jos tässä valita täytyy että kuka sinne pääsee/lähtee, niin tietenkinhän se on se minun mies, ei kai muita vaihtoehtoja ookaan... eihän sitä nyt kärsi kaverin silmissä ihteään tossunalla eläjäks paljastaa, antaa mieluummin sen akan kotona potea pahaa mieltä... :)Juu ei ollenkaan ollut tarkoitus sinua luottamuspulasta syyttää :) Itse asiassa suhtauduit asiaan keskivertoa paremmin. Moni nainen olisi repinyt pelihousunsa samassa tilanteessa.
Käsittelin vaan aihetta noin yleisesti kun se minua niin kummastuttaa.
Miehiä vaan ei voi ymmärtää. Ja sehän tästä kaikesta niin hauskaa tekeekin :D
Toivottavasti pääsette festareille molemmat. Jos ei näille niin sitten joillekin muille!
- PoliceGirl82
Mies ei ihan tuolla tavalla toimi. En minakaan haluaisi, etta jos menen akkaporukalla jonnekin niin koko ajan mies olisi lahella ja tietaisi etta mahdollisuus tormata toiseen on kohtuu suuri. Eika se tarkoita etta tekisin jotain, mita en "saisi" tai "voisi" mieheni nahden tehda, kyse on siita etta voi 100% keskittya kavereidensa kanssa olemiseen ja puuhailuun miettimatta etta kohtakohan se ukko tulee tuolta?
Sama oman mieheni kohdalla. Mieleeni ei tulisikaan tunkea mukaan poikain syysristeilylle tai ulkomaanreissulle, vaikka oltaisi eri hotelleissa sun muuta. Kylla sita koko ajan kelaa etta toinen on siella. Pitaisiko sita menna moikkaamaan kummiskin jne.
Sita paitsi en mina edes haluaisi mieheni nakevan millaista puoliaivotonta menoa se on kavereideni kanssa. Jos mieheni vaikkapa nakisin minut tanssimassa kavereideni kanssa, niin aivan varmaan han joutuisi valtavan myotahapean kouriin. Se nimittain nayttaa aivan kaamealta...
Vastaavasti en halua olla tietoinen mieheni äijä-jutuista ukkoporukassa, ei kiinnosta. Edes vahingossa kuultuna.- ap.
Ulkomaanreissulle kyllä mukaan kampeaisin, mutta risteilyt sun muut pienemmän luokan pirskeet saavat pojat keskenänsä pitää.
Mutta tuo otsikon höh kuitenkin sille, että vaikka itsekin kavereitteni kanssa esim. puoliaivottomasti tanssisin, niin mitä sitten. Mikä tuossa muka haittais jos mun mies sen näkis?
Mulla ainakin kaikki tekemiset ovat sitä luokkaa, että ei todellakaan haittais onko mies näkemässä vai ei. Ei mun käytös oon mun miehen läsnäolosta riippuvainen. Ihan samanlainen oma ihteni oon 24/7... Ja olettasin kyllä että miehenikään ei mulle mitään siveellisempää tai muutakaan roolia yritä vetää. Miks olla muille erilainen ihminen kuin sille omalle lähimmäälleen...? - Hox
on kyllä terve asenne. Juuri noin minäkin asian näen.
- rehellinen mies
Miehesi haluaa "maistaa kiellettyä hedelmää", eli suomeksi sanottuna nussia jotain teinityttöjä siellä festareilla. Siksi sinä et voi tietenkään mennä mukaan. Jos hän aikoisi siivosti olla, niin mitä tuo mukana olosi haittaisi? Varsinkin kun itsekin sanoit, ettet aio koko aikaa käsipuolessa roikkua ja miehesikin pitäisi se jo sinut tuntien tietää. Sama syy on muuten siihen miksi hän ei sinua ota KOSKAAN sinne Tallinnan reissuillekaan mukaan, vieraita naisia sielläkin ollaan panemassa.
Kuinka voitte naiset olla noin sinisilmäisiä, vaikka kaikki merkit johtavat selvästi vain yhteen täysin ilmeiseen vastaukseen? Ja juu kaikki miehet eivät halua lähteä reissuun muita naisia panemaan, mutta sellaiset miehet eivät myöskään henkeen ja vereen vastusta oman naisen mukaan lähtemistä (ainakaan jos tämä ei todella ole rasittava roikkuja) ja ehdottelevatpa yhteisiä reissujakin tämän tästä.- _ohyeah
ihQ fantasia on iQiomasi.
- palstoilta pyörimästä!
_ohyeah kirjoitti:
ihQ fantasia on iQiomasi.
Ei pitäisi kirjoitustaidottomien lastentarhalaisten tällaisilla palstoilla pyöriä. Parempi olisi kun menisit vain leikkimään pikkuautoilla tai barbeilla ja yrittäisit vielä muutaman vuoden ajan tavata sitä aapiskukkoa ennen kuin yrität oikein Internetissä tekstejäsi julkistaa.
- _ohyeah
palstoilta pyörimästä! kirjoitti:
Ei pitäisi kirjoitustaidottomien lastentarhalaisten tällaisilla palstoilla pyöriä. Parempi olisi kun menisit vain leikkimään pikkuautoilla tai barbeilla ja yrittäisit vielä muutaman vuoden ajan tavata sitä aapiskukkoa ennen kuin yrität oikein Internetissä tekstejäsi julkistaa.
limanen setä suuttui
on arvailla, mitä miehesi päässä liikkuu, mutta ei todellakaan välttämättä tarkoita, että "kiellettyä" liikkuisi.
se vain joskus on niin, että miehet haluaa olla keskenään, eikä sitä pääse henkisesti oikeen irrottautumaan, jos kumppani on mukana.
Katsele sä festarilistoja ja lähde vastaavasti tyttöjen kanssa jonnekin festareille pitämään hauskaa. Onhan ne ankarat krapula-aamut ihan tyttöjen kesken aina kokemmisen arvoisia, eikä niitä tarvi kenenkään miehen olla seuraamassa.- Ahdistunut mies
Minä taas haluaisin puolisoni mukaan joka paikkaan, mutta sepäs ei halua käydä enää missään.
Tykkää nyhjätä yksinään kotona, mutta kehtaa valittaa että on tylsää. Ei vastaa kun kysyn että mikä mättää, mitä pitäisi tehdä, mitä hän haluaa?
Nyt ei ole kummallakaan kivaa kesällä, kun ei minua huvita yksin lähteä (vaikka olis kiva mennä) ja toinen ei lähde seuraksi vaikka haluisin.- ap.
..on just toisinpäin; mulla olis vaikka mitä kivoja suunnitelmia aina ehdolla, kuten just näitä risteilyjä, festareita, Linnanmäkee, Suomenlinnaa... siis kaikkea mukavaa mitä tässä lähistöllä ja vaikka vähän edempänäkin vois tehdä!
Mutta ei, mihinkään ei mun kanssa lähdetä, koska ei jakseta, ei oo rahaa, ei huvita, ei kiinnosta, päätäsärkee, joku toinen kerta, mee kavereittes kaa yms...
Ja sitten kun joku kaveri pyytää, niin se on tyyliin ilmotusluontonen asia et meen nyt, moikka.
Mulla ei täällä kovin montaa kaveria paikkakunnalla oo, kun ei täällä vielä kauaa olla asuttu, joten vapaa-ajat menee sitten ukon kanssa kotona tai yksin kotona... :(
- _ohyeah
mies tai nainen voi tarvita omaa tilaa ja vapaata toisesta. vaikka siis uinka rakastais.
tajuutko?
anna mennä. kyllä se tulee takaisin.- ..............................
painahan jo päätä tyynyyn, on päiväunien aika. Kyllä sinä olet jo yhdelle päivälle ihan tarpeeksi sitä aapiskukkoa tavannut. Jätähän intoa muillekin päiville, sillä harjoitusta sinä vielä todella tarvitset.
- _ohyeah
.............................. kirjoitti:
painahan jo päätä tyynyyn, on päiväunien aika. Kyllä sinä olet jo yhdelle päivälle ihan tarpeeksi sitä aapiskukkoa tavannut. Jätähän intoa muillekin päiville, sillä harjoitusta sinä vielä todella tarvitset.
tietääks sun vaimos mitä sä täällä kirjoittelet?
_ohyeah kirjoitti:
tietääks sun vaimos mitä sä täällä kirjoittelet?
koululaiset heränneet ja kirjaston koneet avautuneet, ku pitää tänne tulla aikaa tappamaan.
Menkää lapset uimaan, siellä paistaa nyt aurinko.- _ohyeah
suminagashi kirjoitti:
koululaiset heränneet ja kirjaston koneet avautuneet, ku pitää tänne tulla aikaa tappamaan.
Menkää lapset uimaan, siellä paistaa nyt aurinko.arvas väärin
- fdsafdsafdsa
miksei tyttöjen iltoihin tai matkoille oteta poikaystäviä, seurustelukumppaneita tai aviomiehiä mukaan?
Tarkoittaako se aina, että ollaan menossa pettämään? Tuskin. Ehkä kyse on siitä, että pidetään eri tavalla hauskaa ja jutellaan eri asioista?
Miehesi varmaan tietää jo ennalta, että jos tulet mukaan, puhelin soi jatkuvasti "missä sä oot," "tuu jo tänne," "mä tuun sinne," "en haluu olla yksin täällä tuolla tai siellä," "joku mies ei jätä mua rauhaan..." ja illan edetessä "onks se sun kaveris sulle tärkeempi kuin mä," "nyt puhutaan, jos enää yhtään välität" jne.
Ts.kavereitten kanssa rentoutumisesta ei tuu yhtään mitään ja siinä samalla menee kaverinkin loma pilalle.- ap.
ns. illat on nyt ihan eri asia kun mistä tässä ketjussa on puhe. Se festareille lähtö ei oo tietääkseni mikään poikien juttu. Ei mulle ainakaan niin sanottu vaikka kysyin...
Ymmärrän nuo poikien/tyttöjen illat, enkä niihin oo, enkä tule olemaankaan, tunkeutumassa, ei tulis mieleenkään!
Ja tuohon:
"Miehesi varmaan tietää jo ennalta, että jos tulet mukaan, puhelin soi jatkuvasti..."
Mieheni tietää ennalta sen, että tasan tarkkaan noin ei todellakaan tulis käymään! :) Ei nimittäin oo tapana vainota ihmisiä syyttä suotta. Jos todellista asiaa on, niin sitten viestitän, mutta esimerkkisi kaltaisia liirumlaarumeita, nouwei! :)
Ja puhelimella haluaisin terrorisoida, niin samalla laillahan se onnistus kotookin käsin... - lhasd
ap. kirjoitti:
ns. illat on nyt ihan eri asia kun mistä tässä ketjussa on puhe. Se festareille lähtö ei oo tietääkseni mikään poikien juttu. Ei mulle ainakaan niin sanottu vaikka kysyin...
Ymmärrän nuo poikien/tyttöjen illat, enkä niihin oo, enkä tule olemaankaan, tunkeutumassa, ei tulis mieleenkään!
Ja tuohon:
"Miehesi varmaan tietää jo ennalta, että jos tulet mukaan, puhelin soi jatkuvasti..."
Mieheni tietää ennalta sen, että tasan tarkkaan noin ei todellakaan tulis käymään! :) Ei nimittäin oo tapana vainota ihmisiä syyttä suotta. Jos todellista asiaa on, niin sitten viestitän, mutta esimerkkisi kaltaisia liirumlaarumeita, nouwei! :)
Ja puhelimella haluaisin terrorisoida, niin samalla laillahan se onnistus kotookin käsin...Syynähän voi olla esim. se sen kaverikinb, joka ei sinua ehkä niin hyvin tunne ja pelkää (ehkä kokemuksesta) että homma menee parisuhderiidaksi tai -selvittelyksi ja hän jää sitten joko sitä seuraamaan tai yksin istumaan sivuun.
- Kolli_Kellinen
Nää on näitä rituaalinomaisia male bonding-juttuja, joita naiset ei ehkä ymmärrä. Säännöllisesti toistuvia kala- ja metsästysreissuja, lapinvaelluksia, golfpäiviä, purjehduksia, jonkun tietyn bändin keikkoja, festareita sun muita. Harvoin siellä harjoitetaan muita paheita kuin ryyppäämistä ja lähimmäs seksiä päästään härskeissä jutuissa.
Musta tuntuu että naisen elämän täytyy olla tosi tyhjää, jos hän kuvittelee, että mies pettää, jos haluaa tehdä jotain tuttua ja rakasta juttua sillä samalla kaveriporukalla, jolla on ollut tapana. Ehkä se on eräällä tavalla pakoa avioliitosta kohti ammoin kadonnutta nuoruutta, mutta sellainen vapauden fantasia on tärkeä miehelle. - vili
ole mitään outoa. noin minäkin tein silloin kun seurustelin. omat kaveripiirit ja omat menot= terve parisuhde. homma ei ole ikinä sama, jos oma mimmi on mukana. sama kun roudaisit arjen ulkomaanreissuun mukaan.
parisuhteessa mies nyt tarvitsee omaa aikaansa kavereiden kanssa, eikä kyse ole siitä että pettäisi. noihin on vain pakko lähteä kaverin kanssa tai yksin.- ap.
"sama kun roudaisit arjen ulkomaanreissuun mukaan."
Eli puolison kanssa kaikki on vaan arkea ja sellaisena pysyy? Mielestäni aika karkeesti sanottu...
No mutta nyt kyllä oikeestaan rupes ukko-kullan, ja omasta puolestanikin, harmittamaan! Ollaan parin viikon päästä lähdössä kahdeks viikoks ulkomaille ja kuvitelmat oli ihanasta rentouttavast lomasta! Mut tiedossa on siis ukko poloselle, ja ilmeisesti itellenikin, vaan pelkkää arkea :D
Piru vie, mitenhän sen siellä saakaan onnistumaan, kun meidän huoneessa ei oo pyykkikonetta ja silityslautaa yms. kodinkoneita... Pitäsköhän perua koko matka? Sitä arkeehan voi viettää täällä Suomessakin, eikä menis niin paljon rahaakaan :D
- .......................
Mikä estää sinua lähtemästä sinne festareille? Jätä ukkos kotiin jos ei halua sinne kanssasi mennä. Voi viettää laatuaikaa kaverinsa kanssa kotonakin ;)
- ,,,,
on jättää ukko kotiin ja lähteä sen kaverin kanssa festareille!
- Hox
Miehesi tahtoisi mennä kaverinsa kanssa festareille, ilman sinua. Se on sinun mielestäsi ongelmallista ja epäilyttävää? Ymmärsinkö nyt todellakin oikein?
- ap.
Ei ole luottamuspula missään nimessä! En koe siis tuota epäilyttävänä. Jatkuvastihan hän on kavereittensa kanssa menossa, joten jos epäileväinen olisin, niin hoitoon olisivat saanu kuskata jo aika päivää sitten! :)
Eli siiis jos menee kaverinsa kanssa niin menköön! En minä epäile että hän siellä pettää tms.
Pointti nro 1 oli se, että miksi ei minun kanssa lähde, vaikka olen kuinka usein pyytänyt? Kaverin kanssa kyllä lähtee aina kun vaan joku pyytää...
Pointti nro 2 on se, että kun hän varsin hyvin tietää, että minäkin haluaisin lähteä (enhän muuten häntä jatkuvasti eri tekemisiin pyytäisi), niin miksi en voisi lähteä. Festari alue on niin suuri, että sattumaa olisi jos siellä törmättäisiin. Ja kun hän tietää että en todellakaan ole häntä lähdössä kyttäämään, vaan samalla lailla festareista nauttimaan kuin hänkin. Niin se tässä lähinnä ihmetyttää että hän sitten kieltäytyy kokonaan lähtemästä sinne...
Siis jotenki omituiselta tuntuu, että jos minun kanssa arki halutaan olla, ja ylipäätään parisuhteessa elää, niin kai sitä pitäs muutakin mielenkiintoa olla mun seuraa kohtaan kun vaan puolet vuokrasta yms. asumiskuluista...?
Hmmm... oikeestaan taidan suurimmilta osin olla vähän närkästynyt nyt siitä, että mun seura ei tunnu mihinkään hauskanpitoon kelpaavaan :( Hauskaa pidetään muitten kanssa ja mun kanssa vaan pestään pyykkiä ja käydään kaupassa... :( Ei kai tään ihan näinkään pitäs mennä *miettii* - ....................
ap. kirjoitti:
Ei ole luottamuspula missään nimessä! En koe siis tuota epäilyttävänä. Jatkuvastihan hän on kavereittensa kanssa menossa, joten jos epäileväinen olisin, niin hoitoon olisivat saanu kuskata jo aika päivää sitten! :)
Eli siiis jos menee kaverinsa kanssa niin menköön! En minä epäile että hän siellä pettää tms.
Pointti nro 1 oli se, että miksi ei minun kanssa lähde, vaikka olen kuinka usein pyytänyt? Kaverin kanssa kyllä lähtee aina kun vaan joku pyytää...
Pointti nro 2 on se, että kun hän varsin hyvin tietää, että minäkin haluaisin lähteä (enhän muuten häntä jatkuvasti eri tekemisiin pyytäisi), niin miksi en voisi lähteä. Festari alue on niin suuri, että sattumaa olisi jos siellä törmättäisiin. Ja kun hän tietää että en todellakaan ole häntä lähdössä kyttäämään, vaan samalla lailla festareista nauttimaan kuin hänkin. Niin se tässä lähinnä ihmetyttää että hän sitten kieltäytyy kokonaan lähtemästä sinne...
Siis jotenki omituiselta tuntuu, että jos minun kanssa arki halutaan olla, ja ylipäätään parisuhteessa elää, niin kai sitä pitäs muutakin mielenkiintoa olla mun seuraa kohtaan kun vaan puolet vuokrasta yms. asumiskuluista...?
Hmmm... oikeestaan taidan suurimmilta osin olla vähän närkästynyt nyt siitä, että mun seura ei tunnu mihinkään hauskanpitoon kelpaavaan :( Hauskaa pidetään muitten kanssa ja mun kanssa vaan pestään pyykkiä ja käydään kaupassa... :( Ei kai tään ihan näinkään pitäs mennä *miettii*Joko hyväksyt asian tai teet jotain tilanteen muuttamiseksi. Mies tarvitsee omaa tilaa ja sen tunteen että määrää kaapin paikan kotona. Muuten on vaarana se että vaimosta tuleekin vain äitihahmo joka huolehtii miehen perustarpeista. Kuka nyt äitinsä kanssa haluaisi festareille mennä?
- ap.
.................... kirjoitti:
Joko hyväksyt asian tai teet jotain tilanteen muuttamiseksi. Mies tarvitsee omaa tilaa ja sen tunteen että määrää kaapin paikan kotona. Muuten on vaarana se että vaimosta tuleekin vain äitihahmo joka huolehtii miehen perustarpeista. Kuka nyt äitinsä kanssa haluaisi festareille mennä?
...jotain vinkkejä sitten mitä vois tehdä?
Mun mielestä sen pitäs olla ihan itsestään selvää, että siinä missä jaetaan se arki, niin siinä samassa suhteessa jaetaan myös vapaa-aika ja hauskan pito.
Vai onko se jotenkin niin kuin joku kirjoittamaton sääntö, et muijien osuus on koti ja arki, ja miehille sitten suvereenisti kuuluu hauskan pito?
Ei kai parisuhteen noin musta-valkee kuulu olla?
Mun mielestä se, että me asutaan yhdessä ja eletään arkea yhdessä, ei tee minusta äitiä miehelleni sen enempää kuin itsekkään koen häntä isäkseni. Mielestäni me olemme keskenämme tasavertaiset puolisot...
P.S. Ei muakaan kyllä isän kanssa huvittas festareille mennä, vaikka se kyllä loisto tyyppi kaikin puolin onkin :) - Hox
ap. kirjoitti:
...jotain vinkkejä sitten mitä vois tehdä?
Mun mielestä sen pitäs olla ihan itsestään selvää, että siinä missä jaetaan se arki, niin siinä samassa suhteessa jaetaan myös vapaa-aika ja hauskan pito.
Vai onko se jotenkin niin kuin joku kirjoittamaton sääntö, et muijien osuus on koti ja arki, ja miehille sitten suvereenisti kuuluu hauskan pito?
Ei kai parisuhteen noin musta-valkee kuulu olla?
Mun mielestä se, että me asutaan yhdessä ja eletään arkea yhdessä, ei tee minusta äitiä miehelleni sen enempää kuin itsekkään koen häntä isäkseni. Mielestäni me olemme keskenämme tasavertaiset puolisot...
P.S. Ei muakaan kyllä isän kanssa huvittas festareille mennä, vaikka se kyllä loisto tyyppi kaikin puolin onkin :)Pahoittelen, mutta noiden sinun kirjoitustesi perusteella syntyy minulle sellainen mielikuva että olet kovasti vaativa ja mahdollisesti nalkuttava. Se on kyllä parisuhteelle (miehen kiinnostukselle suhdetta ja yhdessä tekemistä kohtaan) pahinta mahdollista myrkkyä. Eli jos on totta että nalkutat ja vaadit yhtenään ja tivaat vastauksia ja tuot jatkuvasti esiin että toivot jotakin muuta kuin mitä miehesi on valmis tekemään, kaivat mahdollisesti itse hautaa suhteellenne.
Kerroit alkuperäiskirjoituksessasi, että miehesi toi alunperi esiin aikomuksensa lähteä festarille ja toi sitten keskustellessanne ilmi, että oli ajatellut lähteä sinne kaverinsa kanssa. Tämä oli siis hänen aloitteensa ja hänen tahtonsa. Sinun tehtäväsi puolisona on minun mielestäni hyväksyä se. Ei muuta. Anna hänen tehdä niinkuin tahtoo ja sopeudu siihen. Älä nalkuta. Älä vaadi muuttamaan suunnitelmaa. Voit kertoa, ettet pidä siitä. Ei muuta. Jos nyt tunget itsesi samoille festareille väen vängällä, siitä ei voi seurata mitään hyvää kenenkään kannalta. Lähde itse jollekin toisille festarille, jos sinun tekee sellaista kovasti mieli. Minusta ainakin olisi erittäin ärsyttävää, jos puolisoni haluaisi sabotoida idean, jonka olen itse saanut ja hänelle kertonut. Seuraavalla kerralla ei tekisi mieli edes kertoa.
Vaikka parisuhteessa ollaankin kimpassa ja asioista sovitaan kompromissien hengessä ja luottamuksen ja avoimuuden pitäisi vallita, ei se silti saisi muodostua kummallekkaan pakottavaksi ja omaa tahtoa rajoittavaksi. Kyllä asia on niin, että jos toisen tekemiset ja oleminen ei tyydytä, siitä voi sanoa a sitten seurata vain mitä jatkossa tapahtuu. Jos jatkuvasti tulee pettymyksiä, eikä niihin pysty sopeutumaan ja niitä on enemmän kuin ilon aiheita, on lähdön aika. - ap.
Hox kirjoitti:
Pahoittelen, mutta noiden sinun kirjoitustesi perusteella syntyy minulle sellainen mielikuva että olet kovasti vaativa ja mahdollisesti nalkuttava. Se on kyllä parisuhteelle (miehen kiinnostukselle suhdetta ja yhdessä tekemistä kohtaan) pahinta mahdollista myrkkyä. Eli jos on totta että nalkutat ja vaadit yhtenään ja tivaat vastauksia ja tuot jatkuvasti esiin että toivot jotakin muuta kuin mitä miehesi on valmis tekemään, kaivat mahdollisesti itse hautaa suhteellenne.
Kerroit alkuperäiskirjoituksessasi, että miehesi toi alunperi esiin aikomuksensa lähteä festarille ja toi sitten keskustellessanne ilmi, että oli ajatellut lähteä sinne kaverinsa kanssa. Tämä oli siis hänen aloitteensa ja hänen tahtonsa. Sinun tehtäväsi puolisona on minun mielestäni hyväksyä se. Ei muuta. Anna hänen tehdä niinkuin tahtoo ja sopeudu siihen. Älä nalkuta. Älä vaadi muuttamaan suunnitelmaa. Voit kertoa, ettet pidä siitä. Ei muuta. Jos nyt tunget itsesi samoille festareille väen vängällä, siitä ei voi seurata mitään hyvää kenenkään kannalta. Lähde itse jollekin toisille festarille, jos sinun tekee sellaista kovasti mieli. Minusta ainakin olisi erittäin ärsyttävää, jos puolisoni haluaisi sabotoida idean, jonka olen itse saanut ja hänelle kertonut. Seuraavalla kerralla ei tekisi mieli edes kertoa.
Vaikka parisuhteessa ollaankin kimpassa ja asioista sovitaan kompromissien hengessä ja luottamuksen ja avoimuuden pitäisi vallita, ei se silti saisi muodostua kummallekkaan pakottavaksi ja omaa tahtoa rajoittavaksi. Kyllä asia on niin, että jos toisen tekemiset ja oleminen ei tyydytä, siitä voi sanoa a sitten seurata vain mitä jatkossa tapahtuu. Jos jatkuvasti tulee pettymyksiä, eikä niihin pysty sopeutumaan ja niitä on enemmän kuin ilon aiheita, on lähdön aika....käydä, että kirjoitetusta tekstistä saa välillä ihan vääriä mielikuvia! :)
En ole nalkuttava akka :) Jos sanon niin SANON, en siis nalkuta, asiasta. Yleensä ei ole aihetta sanoakkaan.
Enkä noitten hänen menojen suhteenkaan ole vaativa. Ihan on saanu tähän mennessä mennä ja tulla aivan niinku on parhaaks katsonu! Luulen että monella muulla naisella olis kilahtanu jo aika päivää sitten...
Tuo meidän festari keskustelu alkoi tyyliin näin:
Mies: Olis festarit, pitäsköhän lähtee?
Minä: Mitkä festarit? Missäs ne on ja millon?
Mies: (Kertoo ajan ja paikan)
Minä: No ketäs siel on esiintymässä, minkä tyyppistä ohjelmaa
Mies: (Kertoo keitä on esiintymässä yms.)
Minä: No hitsi, kuullostaa kyllä tosi hyvältä! En ookkaan ollu vuosiin festareilla! Onko mun festari vehkeet enää tallessakaan! Sehän sopii niin hyvin meidän loman lopettajaisiinkin kun se on just meidän viimesen lomaviikon viikonloppu sitten!
Mies: Ai meinaat sä sinne lähtee?
Minä: No etkö sitä just ehdottanu, vai itsestäskö sinne ajattelit mennä?
Mies: Niin no, tossa vähän Kallen kans siitä oli puhetta...
Ja tätä rataa... Mulle ei ainakaan käyny heti selväks että olis joku poikien juttu. Jos kerran on, niin miks ei sitte voi heti sanoa että Kallen kanssa mennään sillon sinne, piste.
Ja ei kannata turhaa huolehtia :D En aio heidän festari reissuaan sabotoida ja pilata osallistumalla ko. karkeloihin.
Mut se pointti ei nyt ollu tässä ketjussa nämä "sabotointi aikeeni" vaan ylipäätään se, että miksi ihmeessä ei saa osallistua tyyliin samassa kaupungissakaan järjestettäviin tapahtumiin, jos nyt mies on sattumoisin sinne menossa! Mehän saatettas vaikka nakkikiskan jonossa tavata, ja heti olis koko päivä sulhaselta pilalla! :D
Siis tietty omaa aikaa pitää olla ja aikaa kavereitten kanssa, mut jos se ainoo hauskuus yms. on niitten kavereitten kanssa, niin en varmaan voi sitten muuta todeta kuin että olen kimpassa ihan vääränlaisenmiehen kanssa :(
Hmmm... löytysköhän musta edes bi-taipuvaisuutta? Jos olis lepakko, niin tällasia ongelmia ei olis! :D Morsiimen kanssa ei olis ongelmaa et tarviis varoo poikien juttujen kuulemista :D - sinua siellä
ap. kirjoitti:
Ei ole luottamuspula missään nimessä! En koe siis tuota epäilyttävänä. Jatkuvastihan hän on kavereittensa kanssa menossa, joten jos epäileväinen olisin, niin hoitoon olisivat saanu kuskata jo aika päivää sitten! :)
Eli siiis jos menee kaverinsa kanssa niin menköön! En minä epäile että hän siellä pettää tms.
Pointti nro 1 oli se, että miksi ei minun kanssa lähde, vaikka olen kuinka usein pyytänyt? Kaverin kanssa kyllä lähtee aina kun vaan joku pyytää...
Pointti nro 2 on se, että kun hän varsin hyvin tietää, että minäkin haluaisin lähteä (enhän muuten häntä jatkuvasti eri tekemisiin pyytäisi), niin miksi en voisi lähteä. Festari alue on niin suuri, että sattumaa olisi jos siellä törmättäisiin. Ja kun hän tietää että en todellakaan ole häntä lähdössä kyttäämään, vaan samalla lailla festareista nauttimaan kuin hänkin. Niin se tässä lähinnä ihmetyttää että hän sitten kieltäytyy kokonaan lähtemästä sinne...
Siis jotenki omituiselta tuntuu, että jos minun kanssa arki halutaan olla, ja ylipäätään parisuhteessa elää, niin kai sitä pitäs muutakin mielenkiintoa olla mun seuraa kohtaan kun vaan puolet vuokrasta yms. asumiskuluista...?
Hmmm... oikeestaan taidan suurimmilta osin olla vähän närkästynyt nyt siitä, että mun seura ei tunnu mihinkään hauskanpitoon kelpaavaan :( Hauskaa pidetään muitten kanssa ja mun kanssa vaan pestään pyykkiä ja käydään kaupassa... :( Ei kai tään ihan näinkään pitäs mennä *miettii*pettämään menee kun ei mukaan huoli ,,sä et vaan uskalla uskoa !!!
- minät tässä
sinua siellä kirjoitti:
pettämään menee kun ei mukaan huoli ,,sä et vaan uskalla uskoa !!!
keskustelussa tosiaan se ainoa joka ei tajua mistä ap:n kirjoituksessa oli kyse? Voiko olla, voiko tosiaan olla että kaikki tässä maassa ovat ihan putkiaivoja? Vai johtuuko se siitä että itse olen ollut samanlaisessa tilanteessa ja siksi tajuan mikä on homman logiikka?
Siis eihän tuossa ole missään kohdassa ollut kyse siitä että ap olisi halunnut mukaan vahtimaan miestään, meneekö se nyt sitten tajuntaan? HÄN HALUSI SINNE FESTAREILLE NIIN KUIN SINNE NYT YLEENSÄKKIN HALUTAAN, ELI SIIS FESTAREILLE. Jos nyt joku ei tiedä miksi festareille halutaan niin oma vika. Mies oli sinne menossa. Ap:kin halusi kivaa pitämään(kai hänkin saa kivaa haluta?). Mies ilmoitti että mieluummin on menemättä kokonaan kuin huolii akan mukaansa (eli ei suo toiselle sitä kivaa minkä itselleen kyllä sallii).
Ja kun toinen tuosta ihan syystä loukkaantuu (muistakaa vertaus lapsesta jolta viedään tikkari suusta) niin te moititte kyttääjäksi ja nalkuttajaksi. Voi jumalauta mä sanon.
kuule ap, ota kaverisi (jos sulla sellanen vielä on) ja lähe sinne festareille. Pidä just sellasta kivaa kun haluat. Ja potkase se ukko jossain vaiheessa mäkeen. Jos se näkee sut aina rasittavana riippakivenä ja ilonpilaajana niin mitä sellasella teet?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kuka oli töllöntyön tekijä?
Ketä on nyt pidätetty? Oliko syy mustasukkaisuus tyttöystävästä tai oliko muita lieventäviä seikkoja? Katuuko tekijä nyt414608Kotikasvatus siitä se lähtee eli missä meni vikaan että lapsesta tuli puukottaja
Ottakaa muut oppia, normaali kotielämä. Ei liikaa edes hengellisyyttä.532474Jenkkilahkojen kastekaava
Jenkkilahkojen yhteinen kastekaava on kirjoitettuna Mormonin Kirjaan, Moroni, luku-8 Pienten lapsien vanhempia uhataan1391014Pasi Turunen: Ensimmäisenä Helluntaina ei kastettu sylivauvoja!
Tänään 31.5.2026 Pasi Turunen noin vastasi soittajan kysymykseen! Raamattu EI KERRO ketä kastettiin161995- 113858
Olen melko vakuuttunut
etten tule olemaan koskaan täysin onnellinen ilman sinua. En uskonut, että näin kävisi kenenkään kanssa. Kunnes sain kok70834Odotan sitä hetkeä
kun nähdään taas. Tiedän, että sinäkin odotat. Kun se päivä koittaa, katseesi hakee minua. Ehkä arkailemme toisiamme väh58831- 137785
- 48770
Taas mietin että
mitä ihmettä sanoisin, jos laittaisin viestiä. Aina voi toivottaa jotain, vaikka hyvää kesää, ja jos ei tule vastausta,48716