Koiran kaltainen papukaija

Voivatko poichepalukset tai miten se nyt ikinä kirjoitetaankaan, niin olla tuollaisia kuin se sinun harmaapapukaijasi? olen kiinnostunut varsinkin senegaleista. unelmalintuni on tuollainen linnun ja koiran sekoitus xD

.Nimetön. kirjoitti:

Voivatko poichepalukset tai miten se nyt ikinä kirjoitetaankaan, niin olla tuollaisia kuin se sinun harmaapapukaijasi? olen kiinnostunut varsinkin senegaleista. unelmalintuni on tuollainen linnun ja koiran sekoitus xD

Lue lisää

En tunne ko. lajia. Isommat kaijat taitavat kuitenkin olla älykkäämpiä ja seurallisempia. Onhan noita undulaattejakin jotka ovat nokkelia ja mukavia. Tarkkaa harkintaa ja tietoja omasta valinnasta. Vielä kerran...MALTTIA... :-)

P.S. Youtubessa on hauskoja videoita linnuista.

http://www.youtube.com/watch?v=1sXENI8tpJE

sanoa kirjoitti:

En tunne ko. lajia. Isommat kaijat taitavat kuitenkin olla älykkäämpiä ja seurallisempia. Onhan noita undulaattejakin jotka ovat nokkelia ja mukavia. Tarkkaa harkintaa ja tietoja omasta valinnasta. Vielä kerran...MALTTIA... :-)

P.S. Youtubessa on hauskoja videoita linnuista.

http://www.youtube.com/watch?v=1sXENI8tpJE

Lue lisää

Mikään papukaija ei ole niinkuin koira, niitä ei voi edes verrata keskenään! Papukaijalla ei ole mitään miellyttämisenhalua ihmistä kohtaan, toisin kuin pitkälle jalostetuilla koirilla. Papukaija on aina itsenäinen, herkkä sielu, joka ei viihdy ihmisen narunjatkeena. Isot papukaijat ovat hyvin vaativia lemmikkeinä, ne tarvitsevat loputonta aivojumppaa ja virikkeitä pysyäkseen onnellisina, kesynä ne vaativat omistajan aikaa sen 24/7.
Poicephalukset ovat hyvin vaativia luonteita etenkin käsinruokittuina, että heikommalta menee sormet suuhun jo ensi metreillä. Vaikka lintu onkin pieni, sen ego on ihan valtava, senegalinkaija esim. on hyvin kovapäinen lintu. Itsellä noita on 5.
Harmaapapukaija harvoin on edellämainitun kaltainen aikuisena, vauvana se on kuin mikä tahansa muukin papparivauva. Aikuiset jakot ovat suht vetäytyviä, itsenäisiä ja ylpeitä. Eivät alati rapsutuksia kerjääviä palleroita, ei edes käsinruokittuina.

Osta se koira jos tahdot mainitsemasi kaltaisen lemmikin, papukaija ei ole siihen sopiva..

Tööttinen kirjoitti:

Mikään papukaija ei ole niinkuin koira, niitä ei voi edes verrata keskenään! Papukaijalla ei ole mitään miellyttämisenhalua ihmistä kohtaan, toisin kuin pitkälle jalostetuilla koirilla. Papukaija on aina itsenäinen, herkkä sielu, joka ei viihdy ihmisen narunjatkeena. Isot papukaijat ovat hyvin vaativia lemmikkeinä, ne tarvitsevat loputonta aivojumppaa ja virikkeitä pysyäkseen onnellisina, kesynä ne vaativat omistajan aikaa sen 24/7.
Poicephalukset ovat hyvin vaativia luonteita etenkin käsinruokittuina, että heikommalta menee sormet suuhun jo ensi metreillä. Vaikka lintu onkin pieni, sen ego on ihan valtava, senegalinkaija esim. on hyvin kovapäinen lintu. Itsellä noita on 5.
Harmaapapukaija harvoin on edellämainitun kaltainen aikuisena, vauvana se on kuin mikä tahansa muukin papparivauva. Aikuiset jakot ovat suht vetäytyviä, itsenäisiä ja ylpeitä. Eivät alati rapsutuksia kerjääviä palleroita, ei edes käsinruokittuina.

Osta se koira jos tahdot mainitsemasi kaltaisen lemmikin, papukaija ei ole siihen sopiva..

Lue lisää

Hienoa, että tunnet lintuni niin hyvin. Olen ollut tyhmä ja vaan LUULLUT, että se kaipaa rapsutuksia ja kerjää huomiota. Mukavaa, että tuollasia asiantuntijoita vielä löytyy.

Tunnet itsesi nyt varmasti tärkeäksi kun pystyt antamaan lausuntoja eläimestä jota et edes ole nähnyt saati tietäisit kuinka vanha se on ja kumpaa sukupuolta.

Ikääkin sinulle tuntuu kertyneen ja kokemusta.

Hyvää Jussia silti :-Q

.Nimetön. kirjoitti:

Voivatko poichepalukset tai miten se nyt ikinä kirjoitetaankaan, niin olla tuollaisia kuin se sinun harmaapapukaijasi? olen kiinnostunut varsinkin senegaleista. unelmalintuni on tuollainen linnun ja koiran sekoitus xD

Lue lisää

Useimmat papukaijat voivat kiintyä omistajaansa hyvin syvästi ja kesy papukaija todellakin nauttii omistajansa huomiosta ja rapsutteluista. Jo ihan "tavallisesta" neitokakadusta tai undulaatista on mahdollista saada haluamasi kaltainen kaveri (sitä irrallaan ulkoilua lukuunottamatta vaikka joidenkin huhutaan sellaistakin urheilevan linnun hengen kustannuksella...) Senegalinkaijakin tähän samaan luokkaan kuuluu, mutta ne ovat varsin lujaluonteisia otuksia ja senegalista voi kyllä vähän kokemattomampi saada pienen terroristinkin aikaiseksi. Lisäksi senegali on aika ehdoton mielipiteissään, se joko vihaa tai rakastaa täysillä...

Lisäksi on muistettava että jokainen lintu on yksilö, ne kemiat joko pelaa tai sitten ei. Myöskin linnun ikä, alkuperä, menneisyys yms seikat vaikuttavat luonteeseen ja kesyyteen ja käytökseen todella paljon.

Meidän parvessa pienenä tulleita jakäsinruokittuja "sylivauvoja" on yksi senegali ja yksi harmaapapukaija, lisäksi vähän arempia "kierrätyslintuja" on toinen harmaa ja kaksi muuta senegalia. Melkein kaikki näistä ovat kyllä hyvin seurallisia ja kiinnostuneita ihmisen puuhista, kaikki kerjäävät namupaloja yms, vaikkeivät kaikki juuri niistä rapsutuksista piittaakkaan. Aina pitää suhdetta tietenkin rakentaa hyvin pitkälle sen linnun ehdoilla, mihin se on valmis ja halukas. Ajan ja kärsivällisyyden kanssa kyllä lähes mistä tahansa linnusta on sopialla käsittelyllä mahdollista saada rapsuteltava, mutta toki joidenkin yksilöiden kanssa tämä vaatii paljon aikaa ja taitoa.

Mukava kuulla kirjoitti:

Hienoa, että tunnet lintuni niin hyvin. Olen ollut tyhmä ja vaan LUULLUT, että se kaipaa rapsutuksia ja kerjää huomiota. Mukavaa, että tuollasia asiantuntijoita vielä löytyy.

Tunnet itsesi nyt varmasti tärkeäksi kun pystyt antamaan lausuntoja eläimestä jota et edes ole nähnyt saati tietäisit kuinka vanha se on ja kumpaa sukupuolta.

Ikääkin sinulle tuntuu kertyneen ja kokemusta.

Hyvää Jussia silti :-Q

Lue lisää

Jos olisit lukenut tarkemmin, tarkoitin, että jako ei YLEENSÄ ole kirjoittamasi kaltainen. Kyllä poikkeuksia on, mutta jos tuon perusteella jakoa lähtee ostamaan että siitä tulee samanlainen, saattaa pettyä ja pahasti, sillä yleensä ne aikuisena ovat mitä ovat.. Kyllä aikuinenkin jako pitää ihmisseurasta, mutta ei yleensä samanlailla kiehnää kuin esim. kakadut. Lisäksi jakot tuppaavat kiintymään vain yhteen ihmiseen lujasti, muihin suhtautuu vähän viileämmin. Puhun kuulemani ja näkemäni perusteella, vaikka itselläni ei jakoa olekaan. Tahdoimme seurallisen ison linnun, joten päädyimme isoon kakaduun..

Ja se että kielletään ihmistä hankkimasta villiä lintua, mikähän idea siinä oli? Joku tahtoo tuntea sen tunteen, kun monien yritysten jälkeen saa linnun luottamuksen hankittua puolelleen ja askel askeleelta linnun kesymmäksi. Käsinkasvatetut ovat minusta paljon hankalempia käsiteltäviä mieleltään kuin seim. emon kasvattama kesy lintu. Käsinruokittu luulee olevansa ihminen, ei lintu. Käsinruokitut kykenevät (kasvattajasta ja kasvatuksesta riippuen) huonommin kommunikoimaan muiden lintujen kanssa ja niistä tulee helpommin huomiohuutajia, tapapurijoita tmv. Meillä on toinen iso kakadu kesy emojen kasvatti ja toinen käsinruokittu. Emojen kasvatti on paljon mukavampi käsitellä, ei nipistele ja tulee toimeen muiden lintujen kanssa ja osaa olla yksinkin. Käsinruokittu takertuu ihmiseen, nipistelee eikä välitä muista linnuista. Tulee sentään hyvin kuitenkin toimeen emojen kasvatin kanssa. Tietenkin tähän vaikuttaa aikaisemmatkin olot, sillä linnut ovat tulleet kumpikin lähes kymmenvuotiaina meille ties mistä kodeista. Emojen kasvatti tuli ensin.

On ihmisen oma valinta kuinka 'helpolla' haluaa päästä kun ottaa käsinruokitun. Minä en käsinruokittua isoa kaijaa itselleni enää ota, emojen kasvatin kanssa pääsee kaikessa niin paljon vähemmällä loppujenlopuksi.

Kauhea kun tuli kirjotettua taas, en yritä antaa valmiita vastauksia, mutta kertoa realistisesti ja yleisesti kuinka asiat ovat.

-M- kirjoitti:

Useimmat papukaijat voivat kiintyä omistajaansa hyvin syvästi ja kesy papukaija todellakin nauttii omistajansa huomiosta ja rapsutteluista. Jo ihan "tavallisesta" neitokakadusta tai undulaatista on mahdollista saada haluamasi kaltainen kaveri (sitä irrallaan ulkoilua lukuunottamatta vaikka joidenkin huhutaan sellaistakin urheilevan linnun hengen kustannuksella...) Senegalinkaijakin tähän samaan luokkaan kuuluu, mutta ne ovat varsin lujaluonteisia otuksia ja senegalista voi kyllä vähän kokemattomampi saada pienen terroristinkin aikaiseksi. Lisäksi senegali on aika ehdoton mielipiteissään, se joko vihaa tai rakastaa täysillä...

Lisäksi on muistettava että jokainen lintu on yksilö, ne kemiat joko pelaa tai sitten ei. Myöskin linnun ikä, alkuperä, menneisyys yms seikat vaikuttavat luonteeseen ja kesyyteen ja käytökseen todella paljon.

Meidän parvessa pienenä tulleita jakäsinruokittuja "sylivauvoja" on yksi senegali ja yksi harmaapapukaija, lisäksi vähän arempia "kierrätyslintuja" on toinen harmaa ja kaksi muuta senegalia. Melkein kaikki näistä ovat kyllä hyvin seurallisia ja kiinnostuneita ihmisen puuhista, kaikki kerjäävät namupaloja yms, vaikkeivät kaikki juuri niistä rapsutuksista piittaakkaan. Aina pitää suhdetta tietenkin rakentaa hyvin pitkälle sen linnun ehdoilla, mihin se on valmis ja halukas. Ajan ja kärsivällisyyden kanssa kyllä lähes mistä tahansa linnusta on sopialla käsittelyllä mahdollista saada rapsuteltava, mutta toki joidenkin yksilöiden kanssa tämä vaatii paljon aikaa ja taitoa.

Lue lisää

Tuollaisen kuvailemasi linnun voit saada oikeastaan rodusta riippumatta, se on enimmäkseen kiinni linnun yksilöllisestä luonteesta ja menneisyydestä.


Minulla on ihan tavallinen neitokakadu, valittiin se eläinkaupasta sen takia, että oli heti kiinnostunut ihmisestä eikä istunut arkana orrella kiinni häkkitoverissaan. Ja tälläsenpä sain, keikkuu koko ajan lähellä, enintään tekee pienen tutkimuslennon toiseen huoneeseen ja palaa sitten takaisin luokse. Heti ensimmäisellä lennolla uudessa kodissaankin lensi heti arastelematta meidän luokse. Välillä nokkastaan kun silittää väärään aikaan, mutta tuntuu, että se tässä vähenee koko ajan, saan aina vaan vapaammin silitellä, kait se luottamus kasvaa. Minuun on taitanut tosiaan eniten kiintyä, kyllä se muillekkin lentelee, mutta jos minä olen näkyvissä niin minulle se lentää. Ja myös tuntuu suoelevan minua, jos joku koskee uhkaavasti minuun niin tämä puraisee. :D Ulos en nyt menisi tätä päästämään, en tiedä kyllä se saattaisi tulla takaisin, mutta en kyllä mene koittamaan. Kokeilen sitten kesällä saako tälle valjaita, tulee itku jos tämä ulos katoaa. :D