Maailman yksinkertaisin moottori

Esitäppäs yksinkertaisempi, jos muka pystyt?

Esitäppäs yksinkertaisempi kirjoitti:

Esitäppäs yksinkertaisempi, jos muka pystyt?

Miksi en pystyisi. Tavallinen ottomoottori:

Paljon vähemmän niveliä, esitetty tässä venttiilikoneistoineen kaikkineen.

http://en.wikipedia.org/wiki/Image:4-Stroke-Engine.gif

Ja entäs wankelmoottori sitten: yksi liikkuva osa:

http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Wankel_Cycle_anim_en.gif

kollimaattori kirjoitti:

Miksi en pystyisi. Tavallinen ottomoottori:

Paljon vähemmän niveliä, esitetty tässä venttiilikoneistoineen kaikkineen.

http://en.wikipedia.org/wiki/Image:4-Stroke-Engine.gif

Ja entäs wankelmoottori sitten: yksi liikkuva osa:

http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Wankel_Cycle_anim_en.gif

Tässä ehkä tavallaan yksinkertaisin moottori. Toinen asia onkin sitten, miten olosuhteet saadaan sellaisiksi, että moottori toimii.

http://fi.wikipedia.org/wiki/SCRAMJET

>Mielestäni laivoissa käytetään myös kaksitahtisia diesel koneita,
>ei siis ole venttiilejä lainkaan.

Kyllä kaksitahtisissa laivadieseleissä on venttiilikoneisto: niissä on tavallisesti pakoventtiilit sylinterin yläosassa. Monissa laivadieseleissä pakoventtiili toimii hydraulisesti.

Myös kaksitahtisissa autokäyttöön valmistetuissa dieselmoottoreissa on tavallisesti pakoventtiilit. Tosin on valmistettu myös sellaisia autokäyttöön tarkoitettuja kaksitahtidieselmoottoreita, joissa ei ole venttiilejä lainkaan, vaan täyttö- ja pakoaukon ohjaamisesta huolehtivat samassa sylinterissä vastakkain liikkuvat männät (Commer), kampiakseli on siinä rakenteessa sylinterien vieressä niiden alapuolella.

Aikoinaan tehtiin myös kaksitoimisia kaksitahtisia laivadieseleitä. Niissä on palotila sekä männän yläpuolella että sen alapuolella. Kummassakin palotilassa on erityinen poistomäntä (exhaust piston), joka ohjaa pakokaasujen poistoa sylinteristä.
--

Topias kirjoitti:

>Mielestäni laivoissa käytetään myös kaksitahtisia diesel koneita,
>ei siis ole venttiilejä lainkaan.

Kyllä kaksitahtisissa laivadieseleissä on venttiilikoneisto: niissä on tavallisesti pakoventtiilit sylinterin yläosassa. Monissa laivadieseleissä pakoventtiili toimii hydraulisesti.

Myös kaksitahtisissa autokäyttöön valmistetuissa dieselmoottoreissa on tavallisesti pakoventtiilit. Tosin on valmistettu myös sellaisia autokäyttöön tarkoitettuja kaksitahtidieselmoottoreita, joissa ei ole venttiilejä lainkaan, vaan täyttö- ja pakoaukon ohjaamisesta huolehtivat samassa sylinterissä vastakkain liikkuvat männät (Commer), kampiakseli on siinä rakenteessa sylinterien vieressä niiden alapuolella.

Aikoinaan tehtiin myös kaksitoimisia kaksitahtisia laivadieseleitä. Niissä on palotila sekä männän yläpuolella että sen alapuolella. Kummassakin palotilassa on erityinen poistomäntä (exhaust piston), joka ohjaa pakokaasujen poistoa sylinteristä.
--

Junkersin dieselkoneessa ei ole venttiileitä. On muitakin laivakonerakenteita, joissa ei venttiileitä tarvita, esimerkiksi sellainen, jossa huuhdontailma puhalletaan sisään sylinterin toisesta kyljestä, ja pakoaukko on vastakkaisessa kyljessä.

kaavailija kirjoitti:

Junkersin dieselkoneessa ei ole venttiileitä. On muitakin laivakonerakenteita, joissa ei venttiileitä tarvita, esimerkiksi sellainen, jossa huuhdontailma puhalletaan sisään sylinterin toisesta kyljestä, ja pakoaukko on vastakkaisessa kyljessä.

Kyllä, kyllä.

Mutta Junkersin rakenne on tavallistakin monimutkaisempi, sillä siinä on kaksi kampiakselia. Samassa sylinterissä liikkuu vastakkaisiin suuntiin kaksi mäntää, joista toinen on pakomäntä ja toinen täyttömäntä.

Junkersin moottorista kehitetellympi muoto on sitten vielä Napier Deltic-moottori, jossa sylinterit on ryhmitelty kolmion muotoon, ja jokaisessa kulmassa on kampiakseli, jotka on synkronoitu hammaspyöräkoneistolla.

>esimerkiksi sellainen, jossa huuhdontailma puhalletaan sisään sylinterin toisesta kyljestä,
>ja pakoaukko on vastakkaisessa kyljessä.

Tuollaiseen laiva-dieselmoottorin rakenteeseen en ole koskaan törmännyt - kerro lisää: minkä merkkinen, missä käytetty jne. Ikivanhoissa kuulasytytysmoottoreissa kylläkin sellaista toimintatapaa käytettiin.

Topias kirjoitti:

Kyllä, kyllä.

Mutta Junkersin rakenne on tavallistakin monimutkaisempi, sillä siinä on kaksi kampiakselia. Samassa sylinterissä liikkuu vastakkaisiin suuntiin kaksi mäntää, joista toinen on pakomäntä ja toinen täyttömäntä.

Junkersin moottorista kehitetellympi muoto on sitten vielä Napier Deltic-moottori, jossa sylinterit on ryhmitelty kolmion muotoon, ja jokaisessa kulmassa on kampiakseli, jotka on synkronoitu hammaspyöräkoneistolla.

>esimerkiksi sellainen, jossa huuhdontailma puhalletaan sisään sylinterin toisesta kyljestä,
>ja pakoaukko on vastakkaisessa kyljessä.

Tuollaiseen laiva-dieselmoottorin rakenteeseen en ole koskaan törmännyt - kerro lisää: minkä merkkinen, missä käytetty jne. Ikivanhoissa kuulasytytysmoottoreissa kylläkin sellaista toimintatapaa käytettiin.

Junkersin laivakoneessa ei ole kuin yksi kampiakseli. Samantapaisia rakenteita löytyy mm. Caterpillarilta, Fullagerilta ja Ansaldolta. Ansaldo ja Caterpillar tosin eivät tainneet laivakoneita tehdä, edellinen rakensi dieselvetureita rautateille ja jälkimmäinen on keskittynyt maansiirtokoneisiin.

Junkersin moottorin männillä ei ole muuta eroa kuin se, että tulopuolella oleva käy viileämpänä kuin se, joka on poistopuolella. Sylinteri on suora molemmista päistä avoin putki, ja molemmat männät liikkuvat samassa tahdissa, mutta vastakkain.

Suurimpia, elleivät suurimmat koskaan rakennetut laivakoneet olivat ilmeisesti ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa rakennetut 12000 hv kaksitoimiset kaksitahtidieselit: 6 sylinteriä, 2000 hv/sylinteri. Syytä muuten huomata, että kyseiset koneet oli tarkoitus kytkeä suoraan potkuriakseliin, eli käyntinopeus oli luokkaa 100 rpm.

Kaksitahtisissa laivakoneissa poisto tapahtuu suoraan ulkoilmaan ilman mitään venttiiliä ihan niinkuin mopossakin. Huuhteluilma puhalletaan sisään sylinterin seinässä olevasta aukosta ihan niinkuin mopossa, tai sitten kannessa olevan venttiilin kautta.

Aika hyvä selostus löytyy Keksintöjen kirjasta: "Polttoaineet ja voimakoneet" sekä "Tiet ja Maakulkuneuvot". Löytynee melkein kirjastosta kuin kirjastosta.

Kaikissa kaksitahtikoneissa on kompressori huuhdontailmaa varten. Siinä saattaa olla venttiileitä tai sitten ei. Esimerkiksi Rootin kiertomäntäpuhallin ei venttiileitä kaipaa.

Junkersin lentokonemoottorissa Jumo 205 on kaksi kampiakselia ja niiden välillä hammasvälitys, mutta tuo ei taida laivakoneisiin liittyä.

Kaavailija kirjoitti:

Junkersin laivakoneessa ei ole kuin yksi kampiakseli. Samantapaisia rakenteita löytyy mm. Caterpillarilta, Fullagerilta ja Ansaldolta. Ansaldo ja Caterpillar tosin eivät tainneet laivakoneita tehdä, edellinen rakensi dieselvetureita rautateille ja jälkimmäinen on keskittynyt maansiirtokoneisiin.

Junkersin moottorin männillä ei ole muuta eroa kuin se, että tulopuolella oleva käy viileämpänä kuin se, joka on poistopuolella. Sylinteri on suora molemmista päistä avoin putki, ja molemmat männät liikkuvat samassa tahdissa, mutta vastakkain.

Suurimpia, elleivät suurimmat koskaan rakennetut laivakoneet olivat ilmeisesti ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa rakennetut 12000 hv kaksitoimiset kaksitahtidieselit: 6 sylinteriä, 2000 hv/sylinteri. Syytä muuten huomata, että kyseiset koneet oli tarkoitus kytkeä suoraan potkuriakseliin, eli käyntinopeus oli luokkaa 100 rpm.

Kaksitahtisissa laivakoneissa poisto tapahtuu suoraan ulkoilmaan ilman mitään venttiiliä ihan niinkuin mopossakin. Huuhteluilma puhalletaan sisään sylinterin seinässä olevasta aukosta ihan niinkuin mopossa, tai sitten kannessa olevan venttiilin kautta.

Aika hyvä selostus löytyy Keksintöjen kirjasta: "Polttoaineet ja voimakoneet" sekä "Tiet ja Maakulkuneuvot". Löytynee melkein kirjastosta kuin kirjastosta.

Kaikissa kaksitahtikoneissa on kompressori huuhdontailmaa varten. Siinä saattaa olla venttiileitä tai sitten ei. Esimerkiksi Rootin kiertomäntäpuhallin ei venttiileitä kaipaa.

Junkersin lentokonemoottorissa Jumo 205 on kaksi kampiakselia ja niiden välillä hammasvälitys, mutta tuo ei taida laivakoneisiin liittyä.

>Kaksitahtisissa laivakoneissa poisto tapahtuu suoraan ulkoilmaan
>ilman mitään venttiiliä ihan niinkuin mopossakin.

Noinkohan lienee? Tässäpä linkki sivulle, jolla on havainnollisia kuvia kaksitahtisen laivadieselin toimintaperiaatteesta. Tulkitkoon kuvia itse kukin miten haluaa, mutta minun mielestäni siellä kuintenkin on pakoventtiili...

http://www.dieselduck.ca/machinery_page/diesel_engine/diesel_engine.01.htm

Kaavailija kirjoitti:

Junkersin laivakoneessa ei ole kuin yksi kampiakseli. Samantapaisia rakenteita löytyy mm. Caterpillarilta, Fullagerilta ja Ansaldolta. Ansaldo ja Caterpillar tosin eivät tainneet laivakoneita tehdä, edellinen rakensi dieselvetureita rautateille ja jälkimmäinen on keskittynyt maansiirtokoneisiin.

Junkersin moottorin männillä ei ole muuta eroa kuin se, että tulopuolella oleva käy viileämpänä kuin se, joka on poistopuolella. Sylinteri on suora molemmista päistä avoin putki, ja molemmat männät liikkuvat samassa tahdissa, mutta vastakkain.

Suurimpia, elleivät suurimmat koskaan rakennetut laivakoneet olivat ilmeisesti ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa rakennetut 12000 hv kaksitoimiset kaksitahtidieselit: 6 sylinteriä, 2000 hv/sylinteri. Syytä muuten huomata, että kyseiset koneet oli tarkoitus kytkeä suoraan potkuriakseliin, eli käyntinopeus oli luokkaa 100 rpm.

Kaksitahtisissa laivakoneissa poisto tapahtuu suoraan ulkoilmaan ilman mitään venttiiliä ihan niinkuin mopossakin. Huuhteluilma puhalletaan sisään sylinterin seinässä olevasta aukosta ihan niinkuin mopossa, tai sitten kannessa olevan venttiilin kautta.

Aika hyvä selostus löytyy Keksintöjen kirjasta: "Polttoaineet ja voimakoneet" sekä "Tiet ja Maakulkuneuvot". Löytynee melkein kirjastosta kuin kirjastosta.

Kaikissa kaksitahtikoneissa on kompressori huuhdontailmaa varten. Siinä saattaa olla venttiileitä tai sitten ei. Esimerkiksi Rootin kiertomäntäpuhallin ei venttiileitä kaipaa.

Junkersin lentokonemoottorissa Jumo 205 on kaksi kampiakselia ja niiden välillä hammasvälitys, mutta tuo ei taida laivakoneisiin liittyä.

>Suurimpia, elleivät suurimmat koskaan rakennetut laivakoneet
>olivat ilmeisesti ensimmäisen maailmansodan aikana
>Saksassa rakennetut 12000 hv kaksitoimiset kaksitahtidieselit: 6 sylinteriä, 2000 hv/sylinteri.

Taitavat tietosi olla pahemman kerran vanhentuneita.

Yksi suurimpia nykyisin tehtäviä laivakoneita on Wartsila-Sulzer RTA96-C, jonka nimellisteho on 108.920 hv
kierrosluvulla 102 1/min. Se päihittää tehonsa puolesta kirkkaasti nuo mainitsemasi saksalaisdieselit.

Vieläkin tehokkaampi on 14-sylinterinen MAN K108ME-C6, joka kehittää 97.300 kilowatin nimellistehon kierrosluvulla 94 1/min . Tämä on hevosvoimina 130.481 hv.

Nämä moottorit ovat kumpikin kaksitahtisia.

Tarkoitat siis 2 liikkuvaa osaa: kampiakseli ja mäntä?

sulzer on tuosta parhaasta päästä, ei pakoventtiileitä, eikä paljon muutakaan hömpää. Kannessa on polttoainesuutin, starttiilmaventtiili, varoventtiili ja indikointiventtiili. Ristipääkone, turbo je..
maailman paras meridiesel.

Vanha kuva löytyy kyllä kun käyttää arkistosaittia:

web.archive.org/web/20070303150108/http://www.keveney.com/img/unkbeam.gif