Ihmisen aivojen kokoon vaikuttavat geenit muuttuvat edelleen ja kahdessa geenissä on havaittu positiivista luonnonvalintaa vielä viimeisten vuosituhansien aikana. Näin ainakin päättelee professori Bruce Lahnin johdolla työskennellyt Chigagon yliopiston tutkijaryhmä, jonka kaksi raporttia on julkaistu uudessa Science-lehdessä.
Molemmista tutkituista geeneistä löytyi yleinen muoto, joka kuitenkin mutaation ominaisuuksien perusteella voitiin päätellä varsin nuoreksi. Microcephalin-geenin ns. D-muoto on laskujen mukaan syntynyt noin 37 000 vuotta sitten ja sen kantajia on nykyihmisistä kaksi kolmesta. Arvion tilastolliset luottamusrajat ovat 14 000-60 000 vuotta. ASPM-geenin yleinen muoto oli vieläkin nuorempi; tutkijoiden arvion mukaan se on peräisin vain 5 800 vuoden takaa (tilastolliset rajat ovat 500-14 000 vuotta). Tätä geenimuotoa kantaa noin kolmannes nykyihmisistä.
Se että kumpikin yleinen muoto on näinkin nuori, osoittaa Lahnin mukaan että geenin rikastuminen johtuu luonnonvalinnasta eli että sen kantajilla on joku merkittävä etu muihin verrattuna. Ja koska geeni liittyy aivojen kokoon, on ääneen lausumaton ajatus se, että sillä olisi yhteyttä älykkyyteen. Tätä ei ole kuitenkaan vielä tutkittu.
http://www.yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=terveys&osannimi=tutkittua_dementia&jutunid=5665
Molemmista tutkituista geeneistä löytyi yleinen muoto, joka kuitenkin mutaation ominaisuuksien perusteella voitiin päätellä varsin nuoreksi. Microcephalin-geenin ns. D-muoto on laskujen mukaan syntynyt noin 37 000 vuotta sitten ja sen kantajia on nykyihmisistä kaksi kolmesta. Arvion tilastolliset luottamusrajat ovat 14 000-60 000 vuotta. ASPM-geenin yleinen muoto oli vieläkin nuorempi; tutkijoiden arvion mukaan se on peräisin vain 5 800 vuoden takaa (tilastolliset rajat ovat 500-14 000 vuotta). Tätä geenimuotoa kantaa noin kolmannes nykyihmisistä.
Se että kumpikin yleinen muoto on näinkin nuori, osoittaa Lahnin mukaan että geenin rikastuminen johtuu luonnonvalinnasta eli että sen kantajilla on joku merkittävä etu muihin verrattuna. Ja koska geeni liittyy aivojen kokoon, on ääneen lausumaton ajatus se, että sillä olisi yhteyttä älykkyyteen. Tätä ei ole kuitenkaan vielä tutkittu.
http://www.yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=terveys&osannimi=tutkittua_dementia&jutunid=5665
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mielenkiintoisinta tuossa n. 37 000 vuotta sitten kehittyneessä mikrokefaliinigeenissä on, että sen arvellaan olevan peräisin neandertalinihmisestä risteymien kautta. Koska n. 70% ihmisistä kantaa tätä versiota, se merkitsisi että hybridisaatiolla on ollut iso merkitys nykyihmisen kehityksessä.
pohjalla ,koska perustuvat siihen ,että evoluutio olisi tosi - ihmiskunnan ikä on noin 6-7000 vuotta.