termin "luuseri" käyttö

Nyt on sopiva hetki aloittaa tällainen yksinkertainen, mutta selventävä keskustelu tuon itsemurhakeskustelun johdattelemana, että kuinka termin "luuseri" käyttö tapahtuu.
Tätä käytetään Suomessa aika paljon. Erilaiset ihmiset nähdään helposti luusereina ja nuoret pitävät tietynlaisia stereotypisesti yhdistämiään ihmiryhmiä laajalti "luusereina".

Lienee syytä siis huomauttaa, että "kielen merkitys on sen käytössä".
Kieli toimii subjektin työkaluna. Tässä kohtaa luuseri-sanan käyttö osoittautuu lähinnä defenssi-tyyppiseksi perusteluksi, jonka on tarkoitus puolustella omaa moraalitonta toimintaa osoittamalla epäsopiva samaistumisen kohde eräänlaiseksi rikolliseksi.

Luuseri-termiä käytetään silloin, kuin ajatellaan toisen hävinneen jotain.
Esimerkiksi sarjamurhaaja voi ajatella uhrinsa luusereina, koska he eivät pärjänneet hänelle. Usein murhaaja myös kehuskelee saavutuksillaan ja halventaa uhrejaan.

Täten myös kilpailujärjestelmässä osa ihmisistä ajattelee toisia luusereina. Syy: he ovat ryöstäneet ja raiskanneet nämä "luuserit", jonka jälkeen he puolustelevat tekoaan sanomalla voittaneensa kilpailun: "Hän on luuseri, koska hänellä ei ole sitä, mitä minulla".

Mutta kysymys kuuluukin, että voiko joku olla häviäjä sellaisessa pelissä, missä ei tiedä, tai halua olevansa mukana?
Voiko joku olla voittaja sellaisessa pelissä, missä muut kilpailuun osallistuneet eivät tiedä olevansa mukana?

Eikö "luuseri"-sanan käyttö ole täten poikkeuksetta raukkamaista ja siten ristiriitaista?

Se, joka ajattelee luusereita olevan olemassa, ajattelee olevan olemassa pelin, jota kaikki pelaavat. Tällöin hän kuitenkin unohtaa sen, että peli on vain hänen omassa päässään ja hän on sen ainoa pelaaja.
Myös "luuserit" ovat olemassa vain tällaista termiä käyttävän ihmisen omassa päässä.
Vain luuserin tarvitsee siis sanoa toisia luuseriksi, sillä vain sellainen, joka käyttää "luuseri" sanaa, joutuu pelaamaan peliä, jossa hän itse on varma voittaja.
6505
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Luuseri on tietyllä hetkellä häviäjä ns. "elämänpelissä", jossa mitataan saavutuksia ja joka länsimaisessa kulttuurissa on jokseenkin tärkeässä asemassa. Paljolti pelaajiensa itsepetokseen perustuvaa elämänpeliä ruokkii varsinkin media, joka itse tarvitsee peliä, koska se tekee sen avulla rahaa. Median ruokkimien mielikuvian ansiosta luuserit eli elämänpelissä epäonnistuneet eivät voi kiistää olleensa tietoisina mukana pelissä. Elämänpelistä voi kyllä erota, mutta peli pyörii siitä huolimatta eikä sen seurauksilta voi välttyä siltikään, siitä pitävät huolen pelissä pärjäävät, eli ne, jotka keräävät pelissä pärjätessään mainetta ja mammonaa. Jos peli lakkaisi, eihän heidän menestykselläänkään olisi enää samaa merkitystä. Luusereistakin voi tulla voittajia, jos he ymmärtävät, mihin elämänpeli perustuu.

Äänestä

Otetaan esimerkki työelämästä. Henkilö työskentelee yhteisössä jossa eteenpäin pyrkimistä arvostetaan. Henkilö on kuitenkin tyytyväinen omaan positioonsa ja se sopii hänen tämän hetkiseen elämäntilanteeseen loistavasti. Tällöin henkilö ei itse koe osallistuvansa kilpailuun korkeimmista positiosta, palkasta, jne. Muut mielellään näkevät henkilömme kilpailevan, muttei pärjäävän erityisen hyvin kilpailussa. Tällöin kilpailija näkee itse menystyvänsä kilpailussa paremmin, kuin siinä tapauksessa että myöntäisi itselleen, että mitään kilpailua ei toisen haluttomuudesta johtuen edes ole. Siis kilpailijan silmissä henkilömme luuseri, joka ei pärjää hänelle "rehdissä kilvassa".
Oletetaan nyt, että ko. henkilömme on sanonut suoraan kilpailijalle, että hän ei aio kilpailla ja kertonut oman tyytyväisyytensä perusteluksi. Tällöin kilpailijan oman arvontunto nousee jos hän toteaa, että todellinen syy henkilömme haluttomuuteen on luovuttaminen parempien edessä. Siis ko. henkilömme luuseri tässäkin tapauksessa.
Henkilömme saattaa oivaltaa, että häntä pidetään luuserina. Tällöin hän saattaa todeta, että onpas meillä luuseri porukkaa töissä, kun heillä ei työn lisäksi mitään muuta. Siis henkilömme kilpailee eri pelissä.

>>Eikö "luuseri"-sanan käyttö ole täten poikkeuksetta raukkamaista ja siten ristiriitaista?

Äänestä

Hyvä aihe. Ei ollenkaan niin triviaali kuin äkkiseltään voisi luulla.

Luuseri on minustakin tympeimpiä kieleemme pesiytyneitä sanoja. Näkisin kyllä että tuollaisia pelejä on välttämättä olemassa. Kaikki myös tietävät niiden olemassaolosta esim. työ- ja parisuhdemarkkinoilla. Pelin säännöistä ja tavoitteista on tietysti erilaisia käsityksiä, tai siitä, mitä peleihin osallistumattomuus tarkoittaa. Työmarkkinapeliin osallistumattomuus voisi tarkoittaa vapaaehtoista työttömyyttä, niin kauan, kuin maassamme on ei-vapaaehtoisia työttömiä.

Näissä peleissä on välttämättä myös häviäjiä. Kaikki eivät voi saada mieleistä kumppania tai työpaikkaa. Henkilö joka on työtön vasten tahtoaan on auttamatta häviäjä. Kilpailun olemassaolon välttämättömyys on valitettavaa, ja se että jonkun täytyy hävitä on valitettava välttämättömyys.

Itse asiaan, häviäjä on mielestäni sanana neutraali ja voi yhtä hyvin välittää halveksuntaa tai myötätuntoa. Luuseri-sana taas on käytössä kerännyt todella vastenmielisen latauksen halveksuntaa, kaiketi se on ollut tarkoituskin. Sana on todella inhottava, sen käyttö muuten kuin itseironiassa on todella luotaantyöntävää. Todella raukkamaista. Kun pelin olemassaolo edellyttää häviäjiä, on todella kylmää ja raukkamaista nimittää näitä häviäjiä halveksuvasti. Jos mitään häviäjä-kiintiötä ei olisi luuseri-sanan käyttö voisi olla jollain tavalla ymmärrettävää, vaikkakin kylmää. Sivistyneen ihmisen olettaisi osoittavan häviäjille veljellistä myötätuntoa, ei halveksuntaa.

"Mutta kysymys kuuluukin, että voiko joku olla häviäjä sellaisessa pelissä, missä ei tiedä, tai halua olevansa mukana?
Voiko joku olla voittaja sellaisessa pelissä, missä muut kilpailuun osallistuneet eivät tiedä olevansa mukana?"

Ei minun(kaan) mielestäni. Näitä työmarkkina/ihmissuhde-esimerkkejä koskien, tyyppi, joka on omasta halustaam työtön ja yksineläjä, ei ole häviäjä. Eikä varsinkaan luuseri.

Äänestä
  • Tässä muutama kommenttini ja vähän omaa pohdintaani.

    >>Luuseri on minustakin tympeimpiä kieleemme pesiytyneitä sanoja. >Ei minun(kaan) mielestäni. Näitä työmarkkina/ihmissuhde-esimerkkejä koskien, tyyppi, joka on omasta halustaam työtön ja yksineläjä, ei ole häviäjä. Eikä varsinkaan luuseri.

    Äänestä

Huomatkaa, että koska vain yksi voi voittaa, ovat kaikki muut luusereita. Se onko esim. Bill Gates se voittaja, on jo paljon mielenkiintoisempi aihe.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Saviola kirjoitti:

Nyt on sopiva hetki aloittaa tällainen yksinkertainen, mutta selventävä keskustelu tuon itsemurhakeskustelun johdattelemana, että kuinka termin "luuseri" käyttö tapahtuu.
Tätä käytetään Suomessa aika paljon. Erilaiset ihmiset nähdään helposti luusereina ja nuoret pitävät tietynlaisia stereotypisesti yhdistämiään ihmiryhmiä laajalti "luusereina".

Lienee syytä siis huomauttaa, että "kielen merkitys on sen käytössä".
Kieli toimii subjektin työkaluna. Tässä kohtaa luuseri-sanan käyttö osoittautuu lähinnä defenssi-tyyppiseksi perusteluksi, jonka on tarkoitus puolustella omaa moraalitonta toimintaa osoittamalla epäsopiva samaistumisen kohde eräänlaiseksi rikolliseksi.

Luuseri-termiä käytetään silloin, kuin ajatellaan toisen hävinneen jotain.
Esimerkiksi sarjamurhaaja voi ajatella uhrinsa luusereina, koska he eivät pärjänneet hänelle. Usein murhaaja myös kehuskelee saavutuksillaan ja halventaa uhrejaan.

Täten myös kilpailujärjestelmässä osa ihmisistä ajattelee toisia luusereina. Syy: he ovat ryöstäneet ja raiskanneet nämä "luuserit", jonka jälkeen he puolustelevat tekoaan sanomalla voittaneensa kilpailun: "Hän on luuseri, koska hänellä ei ole sitä, mitä minulla".

Mutta kysymys kuuluukin, että voiko joku olla häviäjä sellaisessa pelissä, missä ei tiedä, tai halua olevansa mukana?
Voiko joku olla voittaja sellaisessa pelissä, missä muut kilpailuun osallistuneet eivät tiedä olevansa mukana?

Eikö "luuseri"-sanan käyttö ole täten poikkeuksetta raukkamaista ja siten ristiriitaista?

Se, joka ajattelee luusereita olevan olemassa, ajattelee olevan olemassa pelin, jota kaikki pelaavat. Tällöin hän kuitenkin unohtaa sen, että peli on vain hänen omassa päässään ja hän on sen ainoa pelaaja.
Myös "luuserit" ovat olemassa vain tällaista termiä käyttävän ihmisen omassa päässä.
Vain luuserin tarvitsee siis sanoa toisia luuseriksi, sillä vain sellainen, joka käyttää "luuseri" sanaa, joutuu pelaamaan peliä, jossa hän itse on varma voittaja.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu