Moi
Mulla on ongelma. Jotenkin tuntuu hassulta edes kirjoittaa siitä tänne ongelmana. Mutta kun se (ainakin periaatteessa) on sellainen.
Roikun tietokoneen ääressä netissä alkuillan, loppuillan sekä aamuun asti kuten tänäänkin jonnekin puol neljään asti. Nyt olen lomalla, mutta sama homma toistuu vaikka olisin töissäkin, silloin olen ehkä kuitenkin vain noin klo 2:n asti yöllä kun on aikainen herätys klo kuudelta. Mitään fiksua en netissä todellakaan tee, jonkun verran surffailen pornoa, sitten nettifoorumeita, pokeria, autoja, tietokoneita, kaikenlaista.
Ja aikaa kuluu!
Yhdessä vaiheessa olin liikkuvassa työssä ja huokaisin helpotuksesta kun "pääsin" pois tietokoneen ääreltä. Tosin sitten hommasin muutaman kuukauden päästä kannettavan ja siihen nettiliittymän ja taas sama meno jatkui. Sitä ennen harrastin samaa television kanssa, mutta ohjelma loppui jo joskus klo 12 tai 00:30 tai aikasemmin.
Elämää tämä haittaa siinä mielessä että on muksuja, vaimo ja työpaikka. Työpaikalta en kyllä ole myöhästellyt tämän takia mutta lähellä on ollut. Muksutkaan ei aina tykkää kun olen väsynyt.
Haluaisin mennä ajoissa nukkumaan ja niin yleensä ajattelenkin meneväni. Sitten huomaan taas että HUPS, kellohan on taas NÄIN paljon (nyt 03:39 tietokoneen kello). Mitään järkeviä ajatuksia ei päässä oikein pyöri, yritän saada tän viestin kunnialla kirjoitettua.
Miten saada otettua itseäni kiinni niskasta. Konetta ei voi ottaa poiskaan kun vaimokin tarvitsee sitä töihinsä ja muuhun yhteydenpitoon. Oikeasti vituttaa kun tää nettijuttu on kuin tupakan poltto. Kivaa mutta kuitenkin näköjään liian addiktiivista. Röökistä olen onnistunut taas olemaan erossa muutamia päiviä, sitä ennen parin viikon "tauko".
Mitenköhän ennenvanhaan olisin tullut toimeen kun ei ollut tietokoneita eikä puhelimia. Varmaankin paremmin ja jalat olisivat paremmin maassakin. Netistä löytyy ihme haihattelujuttuja millä ei sinänsä ole MITÄÄN merkitystä. Tän ajan vois käyttää paremminkin.
Jos tälle koneelle asentaisi jonkun ohjelman mikä rajottaisi mun surffailua niin olen varma että onnistun sen poistamaan kyllä. Aika sairasta itseasiassa.
MIKSI harrastan tätä. Hyödytöntä, mutta silti jokin vetää tässä puoleensa. Kertokaa viisaammat mitä tehdä. Ehkä tästäkin on oma apunsa kun kirjoitin tänne. Ja NYT kone kiinni!
Mulla on ongelma. Jotenkin tuntuu hassulta edes kirjoittaa siitä tänne ongelmana. Mutta kun se (ainakin periaatteessa) on sellainen.
Roikun tietokoneen ääressä netissä alkuillan, loppuillan sekä aamuun asti kuten tänäänkin jonnekin puol neljään asti. Nyt olen lomalla, mutta sama homma toistuu vaikka olisin töissäkin, silloin olen ehkä kuitenkin vain noin klo 2:n asti yöllä kun on aikainen herätys klo kuudelta. Mitään fiksua en netissä todellakaan tee, jonkun verran surffailen pornoa, sitten nettifoorumeita, pokeria, autoja, tietokoneita, kaikenlaista.
Ja aikaa kuluu!
Yhdessä vaiheessa olin liikkuvassa työssä ja huokaisin helpotuksesta kun "pääsin" pois tietokoneen ääreltä. Tosin sitten hommasin muutaman kuukauden päästä kannettavan ja siihen nettiliittymän ja taas sama meno jatkui. Sitä ennen harrastin samaa television kanssa, mutta ohjelma loppui jo joskus klo 12 tai 00:30 tai aikasemmin.
Elämää tämä haittaa siinä mielessä että on muksuja, vaimo ja työpaikka. Työpaikalta en kyllä ole myöhästellyt tämän takia mutta lähellä on ollut. Muksutkaan ei aina tykkää kun olen väsynyt.
Haluaisin mennä ajoissa nukkumaan ja niin yleensä ajattelenkin meneväni. Sitten huomaan taas että HUPS, kellohan on taas NÄIN paljon (nyt 03:39 tietokoneen kello). Mitään järkeviä ajatuksia ei päässä oikein pyöri, yritän saada tän viestin kunnialla kirjoitettua.
Miten saada otettua itseäni kiinni niskasta. Konetta ei voi ottaa poiskaan kun vaimokin tarvitsee sitä töihinsä ja muuhun yhteydenpitoon. Oikeasti vituttaa kun tää nettijuttu on kuin tupakan poltto. Kivaa mutta kuitenkin näköjään liian addiktiivista. Röökistä olen onnistunut taas olemaan erossa muutamia päiviä, sitä ennen parin viikon "tauko".
Mitenköhän ennenvanhaan olisin tullut toimeen kun ei ollut tietokoneita eikä puhelimia. Varmaankin paremmin ja jalat olisivat paremmin maassakin. Netistä löytyy ihme haihattelujuttuja millä ei sinänsä ole MITÄÄN merkitystä. Tän ajan vois käyttää paremminkin.
Jos tälle koneelle asentaisi jonkun ohjelman mikä rajottaisi mun surffailua niin olen varma että onnistun sen poistamaan kyllä. Aika sairasta itseasiassa.
MIKSI harrastan tätä. Hyödytöntä, mutta silti jokin vetää tässä puoleensa. Kertokaa viisaammat mitä tehdä. Ehkä tästäkin on oma apunsa kun kirjoitin tänne. Ja NYT kone kiinni!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mulla on rannekello soimassa siihen aikaan kun pitää mennä iltapesulle ja nukkumaan. Muuten menee luoja ties kuin myöhään.
Joskus alussa onnistuin sitten laittamaan alarmin pois ja jatkaa nettailua, mutta sitten kun muutama päivä tätä jatkui aikaisine aamuherätyksineen oli olo niin paska että ymmärsin oman etuni: sitä äänimerkkiä on noudatettava.
Siitä lähtien olen noudattanut yöpuuherätystä ja ihan hyvin on toiminut. Kannattaa myös katsoa mitä siellä netissä tekee, helposti menee aikaa hukkaan. Vähän itsekuria niin tulee tehtyä oikeasti kivoja asioita.
Olen addiktiivinen persoonallisuus. Ajaudun riippuvuudesta toiseen.
Alkoholista vieroituksessa jouduin turvautumaan terapeutteihin.
Kun varhaiseläkkeelle päästyäni ostin tietokoneen, jämähdin S 24 juttusivuille.
Löysin sopivasti uuden harrastuksen, joka muodostui nettailua tärkemmäksi.
Ahdistun, ellen ole poistunut koneelta ennen 22.00.
Mielelläni retkahtaisin matkailuun ulkomailla. Pienet tulot estävät tämän.
vinkistä :) t. ei alottaja
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000563&subcat=713
tajuamaan tilanteesi. Se on kaiken alku siihen, että voit ottaa nyt pakkia ja siis lopulliset pakit addiktiostasi. Ei hyvä, ei. Elämäsi menossa pilalle, mutta vielä ehdit itse apuun.
Tähän avun kysymiseen päästyäsi sulla on kaikki mahikset päästä irti! Ans' kattoo, mitä kommentteja vielä saatkin, eli siis näkemyksiä ja neuvoja! - Nyt mulla just' kiire, ehdi muuta miettiä tähän, kuin nuo onnittelut. Olet kuin alkoholisti, joka justiinsa on tullut AA:han ja myöntänyt olevansa nethol... eiku alkoholisti :-). Hyvin tiedät, että näin nyt pääset eteenpäin.
Ota vieläpä selvää tukiryhmistä. Olisiko niitä jo? Nimittäin johan peliriippuvaisillekin on apua ja ryhmiä perustettu. Semmoisestakin voisit hyötyä. Netistäkin voit löytää tähän spesiaaliasiaan tukiryhmän. Luulen jotenkin, että netissä nettiriippuvaisten vertaisryhmä toimisi oikein hyvin ? ! :-) :-( Häh?
- Yksinkertaisesti lopeta homma!! Pyydä ensiksi läheisiäsi kurittamaan sinua. Sopikaa, että sinun on toteltava heitä tässä asiassa. Niin homma hoituisi parhaiten. Kuuntelisit vain heidän näkemystään, sillä he ovat terveitä tässä kohdin. Hyi sinua, kuin voit laiminlyödä läheisiäsi mokoman nettirakkineen takia!
Pienemmät nettivierailut riittävät sinulle ja sitten luukku kiinni. Tämän teet toisten läsnäollessa. Must' ainakin tuntui pahalta nuo pornot ja pelit. Kuvottavaa melkein... Sorry.
Nettiriippuvuus
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000563&subcat=713
Heti ensimmäisenä täytyy sanoa, että jos olisin vaimosi ja yllättäisin sinut pornosivujen kimpusta, varmaan vetäisin sinua lättyyn. Tiedätkö, että monille naisille on hyvin loukkaavaa se, jos mies harrastaa tuollaista. Nainen helposti kokee, ettei hän riitä miehelleen, jos miehen kerran täytyy hakea seksuaalista tyydytystä jostain muulta, että oma ihmissuhde ei riitä. Minua se loukkaisi naisena suunnattomasti. En voi tietenkään puhua vaimosi puolesta, mutta vaikealta tuntuu uskoa, että kukaan nainen suhtautuisi asiaan täysin välinpitämättömästi. Että ehkä sinun kannattaisi asiaa miettiä...
Mitä nettiriippuvuuteen tulee muuten, et todellakaan ole ainoa. Itsekin olen jämähtänyt näihin lukuisiin keskustelupalstoihin, aina sen mukaan, mikä aihepiiri jollain tavalla koskettaa omaa elämää. Olen netin ääressä aivan liikaa, ja välillä pakotan itseäni ulos lenkille, jotta en aivan ummehtuisi netin ääreen. Toki netti on paljon antanutkin - uutta tietoa monista eri asioista ja mielenkiintoista ajatustenvaihtoa, mutta jos se alkaa häiritä normaalielämää, silloin täytyy tehdä jotain.
Omalla kohdallani avomieheni alkoi asiasta huomauttelemaan, mutta kun se ei auttanut, hän suutuspäissään irroitti modeemin ja piilotti sen. Se tepsi. :) Ehkä sinunkin kannattaisi pyytää vaimosti tekmään samoin!
Ihmisillä on on tietysti tarpeita. Ehkä minäkin jotenkin saan ne netin kautta täytettyä sitten. Keskustelua, osallistumista, kilpailua, onnistumista?
Tiedän että olen "hyvä seksissä". Tämä on todistettu hyvin moneen otteeseen, siinä mielessä itsetuntoni on hyvä. Toisaalta minua loukkaa jos seksi on läheisyyden ainoa muoto. Aloitteellisuuteni tämän ja itseasiassa monen muunkin läheisyyteen liittyvän asian suhteen on "hävinnyt". Joskus aina yritän, mutta minkäs teet jos toinen on aina väsynyt tai pää on kipeä tai ei muuten halua olla lähellä. Ei me edes halailla. Joskus tuntuu kun kokisin tv:tä katsoessani enemmän tunnekirjoa kuin kotona jossa vaihtoehtona on kirosanojen lisäksi monesti hiljaisuutta. Jospa joku joskus tulisi halaamaan minua? Sitä on meillä turha toivoa.
Olen jopa miettinyt tanssikursseille, hierontakursseille tai esim. judokursseille menoa jotta saisin tuntea olevani jonkun ihmisen lähellä.
Jos vaadin liikaa niin ihmettelen kovasti, mielestäni lista kuulostaa aika inhimilliseltä. Jättäminenkään ei ole aivan yksinkertaista meidän tilanteessamme. Toisaalta olen aina ollut jotenkin nettiin addiktoitutunut, joten tämä ei kyllä ehkä johdu parisuhteestakaan?
Jos mainitsen nettiaddiktiudestani vaimolle, joka asian varmasti kyllä tietää ja pyydän häntä auttamaan "lopettamisessa" niin on kaksi vaihtoehtoa mitä tulee tapahtumaan:
a) tietokoneen käyttö loppuu minulta kokonaan
b) häntä ei kiinnosta
Toisaalta jos haluaa jostain eroon se täytyy itse tahtoa ja toteuttaa, ei siihen muut ihmiset oikeasti pysty vaikuttamaan. Itsestä se on kiinni.
...kirjoitat niin sydäntä särkevän liikuttavasti läheisyyden kaipuustasi. Jos voisin, niin halaisin sinua!
Ymmärrän sinua ja tunteitasi niin kovin hyvin, sillä itse aikoinani koin omassa suhteessani samaa, olen vain nainen. Meillä vaan suhde meni muutenkin siihen pisteeseen, että erosimme viime keväänä, noin 12 vuotta kestäneestä suhteesta. Helppoa ei ole ollut sen jälkeenkään elämä yksin, mutta kaiken surun ja menetyksen keskelläkin mieleni on nyt parempi ja tasaisempi kuin epätyydyttävässä ihmissuhteessa.
Niin, me ihmiset ollaan jotenkin rakennettu niin, että kaipaamme ja tarvitsemme keskusteluyhteyttä, läheisyyttä ja hellyyttä, joka on - kuten itse sanoit - paljon enemmän kuin seksiä. Rakkaudestahan tässä elämässä loppujen lopuksi on kyse. Rakastaa ja tulla rakastetuksi... Loppujen lopuksi muulla ei sitten olekaan mitään merkitystä.
Kovin paljon käytännön neuvoja en osaa sinulle antaa, ja tilanteenne on vielä mutkikkaampi kun teillä on lapsiakin, erokin on aina vaikeampaa silloin. Mutta mitä jos vielä kerran yrittäisit KESKUSTELLA tästä läheisyyden kaipuustasi vaimosi kanssa? Vie hänet vaikka syömään tai menkää pienelle hotellilomalle kahdestaan ilman lapsia, jossa saisitte puhella rauhassa kahden.
Ehkä tämä läheisyydenkaipuusi on kuitenkin pohjimmiltaan se ydinongelmasi? Se syvempi ongelma, kuin netti?
Toivoisin todella että saisit suhteenne kuntoon. Vanhempien suhde on myös lasten koti, ja varmasti lapsesikin voisi paremmin, jos saisit selvitettyä asian vaimosi kanssa. Lapsetkin ovat vain kerran lapsia...
Olet oikeassa myös siinä, että itsestä se kaikki on loppujen lopuksi kiinni. Mutta hyvä, että tiedostat olevasi nettiaddikti, se on jo hyvä alku! Itsekin olen netissä yhäkin aivan liikaa (ja nyt kun olen yksin, kukaan ei ole huomauttelemassa netin käytöstäni) mutta olen ajatellut, että olen netissä maksimillaan kolme varttia kerrallaan, ja mieluiten vain kerran päivässä. Joskus keksin itselleni tieten tahtoen niin tiiviin päiväohjelman, etten pariin päivään pääse netin kimppuun lainkaan. Käyn uimassa ja kuntosalilla, lenkillä yms. jotta näen vähän muitakin ihmisiä. Tahdonvoimaa se kyllä vaatii.
Hyvää jatkoa sinulle!
Minulta meni taloyhtiön toimien vuoksi (vaihtoivat kaapelin lautasantenniin ?!!!) modeemi, ja tuli kaksi viikkoa ilman Internetiä. Tajusin järkytyksekseni, että minulla on Suomi24-addiktio.
Sanoisin, että minun kohdallani kysymys on yksinkertaisesti ihmissuhteiden puutteesta - en ole töissä, ja mieheni on vakavasti sairas, joten en voi olle poissa kotoa pitkiä aikoja kerrallaan. Onko sinulla sama tilanne? Onhan tämä ihmiskontakti.
Sanoisin että tämä toimii kontaktilajina kyllä. En pysty juttelemaan kanssa juurikaan normaalisti (syistä joita en ymmärrä, voi olla minunkin vika "jos ymmärrän väärin" tj. Normaalisti tulen kyllä ihmisten kanssa hyvinkin juttuun). Toisaalta onhan täällä mahis jutella mistä tahansa miten tahansa jne. En mä tiedä. Ehkä netissä viehättää myös se että olen käyttänyt konetta pienestä pitäen ja jotenkin "kasvanut" tähän systeemiin. Silloin ei ollut nettiä, mutta modeemit oli jo keksitty jne.
Olen ehkä addiktiivinen persoonallisuuskin myös. Armeijan papereissa sain jostakin testistä jotain outoja merkintöjä ja tähän tyssäsi yleneminen. Toisaalta sitten matemaattisessa testissä olin silloin saapumiserän toisiksi paras. (1500 ihmistä) En usko että tämä pitää paikkansa mutta niin minulle sanottiin, kuulostaahan se kivalle. En kyllä ole mikään nero, ei siitä huolta.
Minua vaivaa myös lievä paniikkihäiriö vaikkei sitä olekaan diagnostoitu, vai onkohan se sosiaalisten tilanteiden pelko. Mutta kuitenkin en pidä paikoista joissa on paljon ihmisiä. Lisäksi inhoan auktoriteetteja, ainakin niitä jotka eivät mielestäni ansaitse paikkaansa. Olen ehkä hieman omituinen=)