Otetaan mahdollisimman korkea putki jossa alhaalla on vettä elektrolyyttiä ja elektrolyysilaitteisto.
Vesi hajotetaan vedeksi ja hapeksi.
Putken yläpäässä on polttokenno joka tekee sähköä ja muuntaa vetyä ja happea vedeksi. Sähkö johdetaan elektrolyysilaitteistoon.
Tiivistyvä vesi tippuu "vesipyörään" joka pyörittää generaattoria, joka taasen syöttää elektrolyysilaitteistoa.
Happi pitänee varmaan erillisellä putkella johtaa elektrolyysilaitteistoon ja vety nousee itsestään.
Saanko Nobelin?
Vesi hajotetaan vedeksi ja hapeksi.
Putken yläpäässä on polttokenno joka tekee sähköä ja muuntaa vetyä ja happea vedeksi. Sähkö johdetaan elektrolyysilaitteistoon.
Tiivistyvä vesi tippuu "vesipyörään" joka pyörittää generaattoria, joka taasen syöttää elektrolyysilaitteistoa.
Happi pitänee varmaan erillisellä putkella johtaa elektrolyysilaitteistoon ja vety nousee itsestään.
Saanko Nobelin?
Vastaukset 50
Vanhimmat
happi johdetaan siis polttokennoon...
Ja elektrolyysin ja polttokennon häviöt kumotaan putoavan veden energialla.
Mitenköhän korkea ko. laitteen pitäisi olla?
loistava idea? Pitäisi olla kaaviokuva, jotta selviäisi paremmin. Mistä kyseinen laite siis saa energiansa?
Ikiliikkujaa pidetään tiettävästi kaikesta huolimatta edelleen mahdottomuutena.
ainakin alkuun ulkopuolista energiaa, että lähtee käyntiin.
tällasta ajattelin
| polttokenno |
| | \______ |
nuo viivat mutta tuollainen suurinpiirtein
Koneen käynnistämiseksi tarvittaisiin aina joku alkuenergia ja lopulta voitaisiin osoittaa, ettei kone loppujen lopuksi tuottanut yhtään mitään energiaa itse.
Se on vähän kuin summa 1/2+1/4+1/8+1/16+...
Vaikka siihen koko ajan lisätään jotain, se ei koskaan ylitä arvoa 1.
Elektrolyysiin palauttuu koko ajan vain vähemmän energiaa, koska hyötysuhde on alle 100% ja laite lopulta pysähtyy.
Et taida saada Nobelia vielä, mutta jatka ihmeessä ideointiasi. :)
ajatteles...
Energiaa tuo kehittää häviöiden kumoamiseksi oikeastaan putoavalla vedellä, sitä suurempi energia mitä suurempi putki.
Happi nousee elektrolyysilaitteen aiheuttamalla paineella ylös, vety itsestään.
H2O, eli nostetaan tavallaan 2 vetyä itsestään ylös ja ainoastaan hapen nostamiseen tarvitaan energiaa. Alas tulee 2 vetyä ja 1 happi vetenä, jonka energia kerätään talteen.
Mietin tuota illemmalla ihan matematiikan kanssa lisää. Ideasi on kyllä mielenkiintoinen.
Epäilen siilti ettei luontoäidin suunnittelemaa energiaperiaatetta noin vaan höynäytetä. :)
minäkin, ettei se toimi mutta tämähän on loistava paikka testata ikiliikkujoidensa toimivuutta.
Mistähän löytäisi polttokennojen ja elektrolyysilaitteiden hyötysuhteita?
putken pituuskin selvillä, eli aika järkäle on...
mutta onko ikiliikkuja?
Fuel cell efficiency
The efficiency of a fuel is dependent on the amount of power drawn from it. Drawing more power means drawing more current, which increases the losses in the fuel cell. As a general rule, the more power (current) drawn, the lower the efficiency. Most losses manifest themselves as a voltage drop in the cell, so the efficiency of a cell is almost proportional to its voltage. For this reason, it is common to show graphs of voltage versus current (so-called polarization curves) for fuel cells. A typical cell running at 0.7 V has an efficiency of about 50%, meaning that 50% of the energy content of the hydrogen is converted into electrical energy; the remaining 50% will be converted into heat. (Depending on the fuel cell system design, some fuel might leave the system unreacted, constituting an additional loss.)
http://en.wikipedia.org/wiki/Fuel_cell
The energy efficiency of water electrolysis varies widely. The efficiency is a measure of what fraction of electrical energy used is actually contained within the hydrogen. Some of the electrical energy is converted to heat, a useless by-product. Some reports quote efficiencies between 50–70%[1]
http://en.wikipedia.org/wiki/Electrolysis
Hyötysuhde
0,5*0,5=0,25 per sykli huonoimpien hyötysuhteiden mukaan laskettuna
25% tuodusta energiasta muuttuu sähköksi yhdessä syklissä loput lämmöksi
1 Wattitunti = 3600J
E=mgh
Eli jos tiputetaan vettä kilo, metrin korkeudelta siinä on energiaa 1kg*9,81m/s2*1m = 9,81 Joulea
Joten jos otetaan 1 wattitunti käynnistysenergiaksi ja 25% energiasta muuttuu lämmöksi.
3600J * 0,25 = 900 J uudelleen käytettäväksi ja 2700J pitänee saada veden tippumisesta talteen, jotta homma jatkuisi.
Ja jotta saataisiin homma jatkumaan tarvii putken olla vähintään 2700/9,81 = n. 275 metriä korkea.
Koska generaattoritkaan eivät ole häviöttömiä vaan n. 90% muuttuu sähköksi.
Tarvii pituutta vielä lisätä generaattorien häviöiden verran, eli 275/0,9= n. 305 metriä
Jakun pituutta vielä lisätään alkaa energiaa tulla enemmän kuin sinne syötetään?
Unohdinko jotain?
Kuitenkin tiedät itse vastauksen, mutta haluat että joku muu sen sanoo. :P
Itse en osaa muuta päätellä kuin että täytyy olla jokin häviöllinen tekijä, joka on suoraan verrannollinen korkeuteen h.
Tai sitten se tosiaan toimii. :)
Veikkaampa, että veden hajottamiseen elektrolyysillä tarvitaan sitä enemmän energiaa, mitä suuremmassa paineessa hajottaminen suoritetaan. Elikkä tyhjiössä energiaa tarvittaissiin vähiten ja taas esim. 100bar paineessa jo huomattavasti enemmän. Tämä voitaisiin huomata vaikkapa hajottamiseen tarvittavan kynnysjännitteen kasvuna, joka taitaa olla näin ntp olosuhteissa jotakin 1.23V luokkaa (heitin ihan muistista).
"Happi pitänee varmaan erillisellä putkella johtaa elektrolyysilaitteistoon ja vety nousee itsestään."
Kumpikaan kaasuista ei nouse itsestään, vaan tähän kaasujen nostamiseen ylös kuluva energia maksetaan siinä vaiheessa kun vesi hajotetaan, koska laitteen alapäässä elikkä elektrolyysilaitteistossa on aina sitä suurempi paine, mitä korkeammat putket ovat.
Lisäksi energiaa hukkuu massakatoon. Eli 2 H2 molekyyliä 1 O2 molekyyli painavat enemmän kuin 2 H20 molekyyliä. Juuri tämä massojen erotus saadaan energiana polttokennosta tai ainakin 0,5 siitä nyky polttokennojen hyötysuhteilla. Elikkä generaattorista saatava energia on vähemmän kuin mitä kaasujen nostamiseen ylös polttokennolle kului. Juurikin senverran vähemmän mitä polttokennosta saadaan, vaikka oletettaisiin polttokennon ja generaattorin hyötysuhteeksi 1. Siltikin energiaa kuluisi vielä ainakin sähkönsiirtoon.
Joten kunhan nyt joku vain etsii tietoa tästä asiasta, niin varmaankin saadaan vahvistus näille oletuksille. Eniten tuo "paine kasvaa, niin enemmän energiaa kuluu"-oletus vaatisi vahvistuksen.
No huh. Tulihan taas vuodatettua. Toivottavasti joku ymmärtää edes jotakin. Ei tullut kovin selvästi.
Kasvit osaavat tuon veden hajotuksen aika näppärästi.Saamme nauttia puun palamisesta ja ruuan antamasta energiasta kasvikunnan ansiosta.Valitettavasti fotosynteesin täydellinen matkiminen on vielä keksimättä.Ikiliikkuja on viisaitten mielestä mahdoton.Jotain tuossa ideassasi saattaa olla myös näppärää.Jos ei ikiliikkuja ole mahdollinen,hyötysuhteen parantaminen olsi myös erinomainen juttu.
Ei toimisi, vaikka oletettaisiin sekä elektrolyysin että vesiturbiinin hyötysuhteeksi yksi. Ei toimisi, vaikka sekä vesi että kaasu oletettaisiin kitkattomaksi. Ei toimisi, vaikka oletettaisiin, että laite olisi tilassa, johon siihen ei vaikuttaisi mikään muu ulkopuolinen kuin painovoima.
Ikiliikkujan toimivuutta pähkäiltäessä ei koskaan saa pohtia hyötysuhteita, kitkahäviöitä, lämpösäteilyä ja muuntotappioita, koska ne johtavat harhaan siitä, mitä etsitään. Se, mitä haetaan, on se tekijä laitteessa, jonka perusteella systeemiin tulee LISÄÄ energiaa, ei se, mihin sitä katoaa.
Tässä systeemissä ei sen sisältämä energia lisäänny. Siksi se ei toimi.
Noin jos ajattelee niin ikiliikkuja muuttuu mahdottomaksi ennen kuin on edes aloitettu suunnittelua. Anna unelmien elää!
Mutta sama massa kuitenkin siirtyy ylös päin kun kaasu nostetaan putkea ylös (se minkä vety nousee itsekseen, on puolestaan happi vastaavasti painavampaa).
MUTTA:
Jos systeemi tehdään vapaassa tilassa siten että happi otetaan ylhäällä ilmakehästä, niin käsittääkseni tällöin saamme laitteesta energiaa ulos. Ikiliikkuja se ei ole, sillä perustuuhan se ilmakehän liikkeisiin, jotka tuovat happea itsekseen ylös, mutta silti tuon pitäisi toimia. Itseasiassa myös vedyn nostovoimasta voidaan ottaa energiaa talteen.
Aloittajalle: syvä kunnioitus epätavallisesta ideasta.
pätevästi todistamaan, että tuo ei toimi?
Sain idean, että happiputki täytetään lähes piripintaan hiilidioksidilla.
Joten happikin nousee nyt itsestään ylös.
Paine ei ole ongelma.
275 metrinen happipatsas ei paina oikeastaan yhtään mitään, joten sen ei pitäisi olla ongelma.
Vety "putkessa" taasen on alkutilanteessa normaali ilmaa ja vety nousee ylöspäin.
Paine koko härvelissä kauttaaltaan erittäin lähellä 1 ilmakehän painetta, koska polttokenno muuntaa sähköksi sitä mukaa kun happea ja vetyä tulee.
Energiaa tuo kehittää siis potentiaalienergian avulla ja pituutta lisäämällä saadaan enemmän energiaa. Koko laite on tiheyskikkailua, eikä riko yhtäkään fysiikan sääntöä.
Eikö se muka tarvitse vettä polttoaineekseen?
Tippuuko sieltä sama määrä kuin alussa hajoitetaan?
Miksi et vain heti alussa täytä vetyputkea vedyllä ja happiputkea hapella. Tällöin putkien pohjalla on pienin mahdollinen paine. Voithan täyttää putket vaikkapa elohopealla ja kaasut kyllä nousevat ylös 'itsestään', mutta paine pahjalla kasvaa ja vaatii veronsa.
Massa on ensin jotenkin saatava ylös ja lisäksi hajotus ja polttokennot hukkaavat energiaa.
Taitaa olla aika pieniä vesimäärät suhteessa hajotettuun ja poltettuun energiaan verrattuna. Joten montaa, jos yhtään kokonaista prosenttia saa lisää energiaa poltetusta vedestä ajamalla sen turbiinin läpi.
Ota huomioon, että litrasta vettö tulee valtava määrä kaasua ja se kaikki pitää saada menemään tuohon lievään ylipaineeseen.
Auttaako asiaa jos unohdat energiajutut hetkeksi ja ajattelet veden höyrystetyksi. Höyry on selvästi vettä harvempaa, mutta tonni höyryä nostettuna tornin huipulle vie saman energian kuin tonni vettä antaa tullessaan alas.
Mutta kuitenkin tuosta kannattaisi oikeasti laskea paljonko energiaa saataisiin esim. M. Everestin rinteelle sijoitetulla systeemillä. Minulla on siis tuntuma, että ilmakehän happea käyttäen ollaan aika lähellä sitä että oikeasti saataisiin energiaa ulos.
Tietysti tuossa on vielä se ongelma, että suostuuko polttokenno toimimaan matalassa paineessa (paineistushan veisi sen mahdollisen saatavan energian).
Homma alkaa mennä epätoivoiseksi jos rakentamalla yli 8000 metriä korkeita rakennelmia etsitään 'ilmaista' energiaa. Vastaavalla investoinnilla tuulivoimalapuisto jauhaisi gigawatteja.
Tämän viestiketjun alkuperäinen idea ilmaisesta energiasta ei edelleenkään toimi. Pohtikaa nyt perkele ihan järjellä ja unohtakaa kaikki hyötysuhteet sun muut epäolennaiset.
Ikiliikkujien perusajatus murskataan, vaikka kaikki hyötysuhteet oletettaisiin yhdeksi. Mihin Suomen peruskoulutus on mennyt!? Pohtikaa!!
Sehän ei ole ikiliikkuja, jos käytetään hyväksi hapen siirtymistä itsekseen ilmakehän yläosiin.
Tuulivoimaloista viis, sillä voimalapuistojen tehojen puntarointi ei kerro mitään siitä lähtisikö tuosta systeemistä merkittäviä tehoja ulos vai ei.
Ehdotan että luet jutun uudestaan, jolloin ehkä toteat, ettei minkäänlaisesta ikiliikkujasta ole kyse vaan laite on lähinnä hapen massalla toimiva vesivoimala.
Jos tämä homma onnistuisi peruskoulutuksella,olisi edellinen kirjoittaja jo jutun ratkaissut.
Maapallon tärkein energiaa ja ravintoa tuottava systeemi on fotosynteesi.Kasvit pystyvät sitomaan auringon energian yhteyttämisessä.Perusaine on glukoosi,jossa on vetyä aika reippaasti.Se vety palaa silloin,kun poltamme puuta tai paperia,sama juttu,kun elimistössämme vihreiden kasvien tuottama energia glukoosin muodossa palaa ja saamme liikkua sen avulla-eli käppäilemme aurinkoenergialla..näi yksinkertaistettuna...
Energian järkevään ja vähän saastuttavaan käyttöön perehtyvät viisaat ihmiset.Tutkikaa fotosynteesiä!
käyttää aurinkoenergiaa ja antaa sen haihduttaa vettä merestä, joka otetaan talteen sateena vuoristossa, joka pyörittää turbiinia ja edelleen generaattoria. Eli ihan normaalia Norjalaista vesivoimaa... ?
Ei putki paljoa maksa.
http://posti.kouvola.fi/djulkaisu/kokous/KOKOUS-861-7.HTM
- 110 mm muoviputki (Uporen) 8m 37,00 euroa
8 kilometriä putkea maksaisi 37000, mutta vähemmälläkin pärjäisi. Tiivistys vaikka silikonilla mikä ei paljoa maksa...
No saahan 37000 jonkinlaisen tuulimyllyn.
Muistaakseni uusimmat isot tuulimyllyt (MW-luokassa) maksavat muutaman miljoonan euroa kappale. Joskus 10 vuotta sitten yksi lasikuitulapa maksoi 600 000,- FIM (eli 100 000 €) 500 kW:n voimalaan.
sitte tietenki pitää muistaa se paine, eli minkälainen putken pitäis olla että se kestäis 800 barin paineen laskeppa vaikka se seuraavaksi.
vallitse 800 barin paine vaikka päällä on 10 kilometriä ilmakehää...
Koko ajatuksen heikko kohta on siinä, että oletetaan ettei kaasun nostamiseksi ylös painovoimakentässä tarvitse tehdä työta. Energiaa saadaan vain, kun se kaasu tulee veden muodosssa alas sieltä korkeuksista.
Kuitenkin kaasullakin on massa. Kilon vetyä happea nostamiseksi korkeuksiin tarvitaan saman verran työtä potentiaalienergiaa vastaan kuin saadaan, kun se kilo tulee sieltä ylhäältä alas veden muodossa.
Kaasulle on ominaista, että kaasu puristuu kokoon painovoiman vaikutuksesta. Eli esim. ilmakehän yläosissa on paljon pienempi paine kuin alaosissa. Ns. barometrinen yhtälö. Tällöin joudutaan kaasua tuottamaan alaosassa suuria määriä, että putken yläosassa olisi edes jonkinlainen paine.
Polttokenno tekee putken yläosaan heti tyhjiön, kun se saa edes jonkin verran kaasua. Tällöin pitäisi putken alaosassa muodostua saman verran kaasua kuin polttokenno yläosassa kuluttaa. Muuten systeemi lakkaa heti toimimasta.
Eli polttokennon ja elektrolyysin hyötysuhteen pitäisi olla 1. Generaattorissa saatava energia kuluu kaasupatsaiden ylöspäin nostamiseen. Ja niillä on painoa vaikka ketjun aloittja ilmeisesti olettaakin, ettei siihen kulu työtä.
voitko antaa mitään kommenttia siihen, mitä joku muu tässä keskustelussa ehdotti, että se happi otettaisiin sieltä ylhäältä. Kysehän ei olisi ikiliikkujasta silloin enää, mutta voisiko systeemi toimia sillä tavalla. Itse jäin mielenkiintoisena pohtimaan tuota asiaa.
sieltä ylhäältä ottaa, mutta muut kaasut heikentää polttokennon hyötysuhdetta.
Pitää nyt sitten kai alkaa laskeskelemaan paljonko nuo kaasut nyt sitten puristuu kasaan.
Oletko arvioinut minkälaisen määrän tämä härveli haukkaa vettä?
Ei se vesiratas ihan pikkupojan lirinällä toimi.
Jos siinä kuutiosta vettä palautuu edes litra vesirattaalle takaisin, niin sekin tuntuisi jo uskomattomalta.
Ei se vesikään ilmaista ole, ainakaan joka paikassa.
Käynnistyksen jälkeen se tuottaa itse vetensä (sehän kiertää siellä ja vain välillä muuttuu vedyksi ja hapeksi).
Eikö joku haluaisi laskea noita systeemin energiavirtoja? Tekisin itse, mutta olen nykyisin tuolla laskentopuolella aikalailla ruosteessa (harmi ettei se ole kuin pyörällä ajo).
Eikös nuo energiavirrat ole melko yksinkertaisia. Kilon nostaminen johonkin korkeuteen vaatii yhtä paljon energiaa kuin saadaan kun se kilo tippuu sieltä ylhäältä alas. Asiaan ei vaikuta, onko se kilo nostettaessa kaasua ja laskettaessa vettä. Jos se kilo nostetaan jonkun ulkopuolisen energialähteen avulla. systeemiin tuodaan ulkopuolelta energiaa, eikä kyseessä ole ikiliikkuja.
Siis kelluu. Mutta tiheys kun muuttuu paino kasvaa.
Mistähän se tiheys riippuu. Ideaalikaasussa tiheys on suoraan verrannollinen paineeseen. Ja paine on suoraan verrannolinen yläpuolella olevan patsaan korkeuteen eli sen massaan.
http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hbase/kinetic/barfor.html
Eli kyllähän se kilo kaasua kaasussa kelluu, mutta samalla se lisää alapuolellaan olevan kaasun painetta. Ja lisää samalla tiheyttä. Ja kuten tiedetään, paineen lisääminen edellyttää työn tekemistä.
Sanottakoon myös, ettei nesteen tiheys lisäänny paineen kasvaessa. Siinä suhteessa kaasut ja nesteet eroavat toisistaan.
Aineiden energiaksi ilmoitetaan:
vety 39kWh/kg
bensiini 13,5kWh/kg
Vaikka vedystä saisi 18 kertaisen määrän vettä (happi hankittaisiin yläilmoista) niin kuinka korkealle se 18 kg vettä täytyisi viedä, että saataisiin edes 1 kWh aikaiseksi?
Tuntuu, että tuo vesigeneraattori on ihan turha vempain. Koko homma riippuu vain polttokennon ja elektrolyysin hyötysuhteista. Alas tippuvan veden generoima sähkö on vain prosentin murto-osia.
Käytännössä koko energiavirtojen tarkastelun voisi tehdä tasamaalla.
sen polttokennon hyötysuhde sitten ole 100%
Käytännössä on päästy ,jos syntyvä lämpökin on otettu talteen, vähän yli 80%:iin.
Kaikki hajoitettu vesi ei ilmeisesti muutu takaisin vedeksi vaan parikymmentä prosenttia hukkuu johonkin.
Koska se on energiahyötysuhde, eli siis kun 100% vettä/kaasua menee systeemin läpi, niin X% energiaa saadaan talteen. Lämmön talteenotolla systeemin hyötysuhteen pitäisi olla 100%, tai jossain on jotain pielessä.
Se että materiaa saataisiin odotettua vähemmän on täysin poissuljettua (silloin se olisi ydinreaktori).
Elektrolyysin heikko hyötysuhde ratkaisee asian, mutta silti olisi mielenkiintoista nähdä miten korkea laitteen pitäisi olla, ennenkuin saadaan energiaa ulos. Ilmakehä tietysti loppuu jossain vaiheessa.
Toisaalta ei ole poissuljettua että pian saadaan elektrolyysinkin hyötysuhdetta kohotettua (se on nyt strateginen alue).
Ei kai se putoamisnopeus loputtomasti korkeuden mukana kasva ilmanvastuksen vuoksi.
Näitä vesirattaita voidaan siihen kyllä asentaa enemmän vaikka nyt parinkymmenen metrin välein,että sikäli korkeuden lisääminen parantaa energiasaalista.
Ei paljoa mutta kuitenkin.
Ei kilo kaasua lisää alapuolella vastaavasti painetta, vaan koko kaasukehä pullistuu, ja lisäänynyt paine kasvaa kaikkialla hitusen. Sen sijaan kilo vettä painaa mitä vasten se nyt onkaan, siihen kohdistuu kilonpaine, (vaikkapa kilo neliömeträ kohti, jos on laakea astia).
Elektrolyysin hyötysuhde 80%
Polttokennon hyötysuhde 50% (PEM) (?)
Sähköjodot häviöttömiä
Jos elektrolyysin teho olisi vaikkapa 1000 MW (yksi ydinvoimala). Tästä saataisiin vetykaasuun 800 MW. Polttokennosta ulos saataisiin 400 MW ja vettä jokin tietty määrä v, joka pitäisi nostaa tarpeeksi korkealle h, jotta sillä ja turbiini-generaattorilla kompensoitaisiin systeemin häviöt.
Ilman vesivoimalaa systeemissä olisi kaiken kaikkiaan 600 MW:n häviöt, joka nyt pitäisi vähintäänkin tuottaa putouskorkeudella käyttäen hyväksi ainoastaan prosessissa syntynyttä vettä?
Vesivoimalan tulee tuottaa siis vähintään
Pmin = 600 MW
Eli kierto hukkaa 60% alkuperäisestä tehostaan häviöihin ennen veden potentiaalienergiaa. (Pahalta näyttää...)
Eräs lähde ilmoittaa polttokennon (?) tuottavan esim. 0.75 - 5.0 litraa vettä jokaista kWh kohden. Polttokenno tuottaisi vettä siis:
400 000 kW * 5 L/kWh = 2 000 000 L/h = 555.55 L/s = 0.55555 m^3/s
Vesivoimalaitoksille (matalalle) voidaan erään nyrkkisäännön mukaan laskea seuraavasti:
P [kW] = 7 * putouskorkeus[m] * virtaama [m3^/s]
Ratkaistaan edellisten perusteella tarvittava putouskorkeus h:
h = 400 000 / (7*0.55555) = 102858 m = 103 km
(Jollain Pelton-turbiinilla voisi olla parempi hyötysuhde ko. korkeuksista)
Elikkä kun avaruus alkaa noin 100 km:n korkeudesta, niin putken yläpää olisi avaruudessa. Ja tämä ei vielä tuottaisi yhtään energiaa. Jotta energiaa voitettaisiin, niin pitäisi nostaa vieläkin korkeammalle.
Eli aika mahdoton juttu: polttokennon tuottama vesimäärä on niin olematon kokonaisenergiamääriin verrattuna, että sillä ei millään (ainakaan ko. systeemissä) voida kompensoida muita häviöitä.
Toisaalta on edelleen epäselvää mistä enrgia systeemiin tulisi. Ehkä kyseessä olisi jonkinlainen lämpöpumppu?
Keskittykää fotosynteesiin.Miten vety jalostetaan käyttöön.Kasvisolun ja eläinsolun toiminnat antavat tähän ratkaisun.Ovathan fotosynteesi ja soluhengitys vastakkaisia tapahtumia.
Jonsson kaivoi tiedot ja nyt näkee selvästi ettei fysiikkaa voi huiputtaa. Hieno aloitus ketjun aloittajalta kuitenkin. :))))
Pakkoko se on avaruuteen rakentaa? Voihan sen tornin tehdä maan allekin, paljon helpompaa.
Mistä nyhjästä jos rakennat jotain tyhjän päällä ja mikäli rakennat jotain niin kulutat energiaa joka ehkä varastoituu laitteeseen ja mikäli vielä laite toimii niin kuluttaa sen energian.
Entä kuinka pitkä aika on "ikiliike"?
Kaikki loppuu aikanaan myös maapallon pyöriminen.
Ehkä käyttämällä aurinkoenergiaa voidaan päästä aika pitkälle "ikiliikkeessä" mutta raja tulee vastaan sitten kun akusta lakkaa puhti tai aurinkopaneeli ei toimi enää.
Kaksi voimakasta magneettia lähestyy toisiaan hyvin hyvin hitaasti koska näiden välillä on rajoitin joka hidastaa lähestymistä.
Kaikki siis loppuu aikanaaan:(
vettä ja kuula
muutetaan vesi hapeksi ja vedyksi vauhdikkaalla elektrolyysillä
no niin nyt on tehoja ikiliikkujassa