Tuntuu, että kukaan ei ajattele ilmastonmuutoksen vakavuutta.Olen itse vasta 12, mutta kun kävimme lauvantaina linnanmäen merimaailmassa tajusin mitä todella tapahtuu jos emme estä ilmastonmuutosta.Ennen roskasin enkä välittänyt mistään ilmastonmuutoksesta.Ajattelin vain, että ilmasto saattaa lämmetä vähän ja pari eläintä kuolla.Oikeasti mekin saatamme kuolla jos emme yritä estää ilmastonmuutosta.Jäätiköt sulaa ja sen takia merenpinta nousee.Joka puolelle maailmaa tulee vesipula ja sairaudet lisääntyvät ja tarttuvat helpommin.Maapallon lämpötila voi nousta 2 astetta jos mitään ei tehdä.Me emme pysty estämään kaikkia ilmastonmuutoksesta johtuvia asioita, mutta voimme ainakin hidastaa niitä.Auttaa, että kierrättää, pyöräilee töihin/kouluun ja käyttää metroja ja busseja.http://www.wwf.fi/ymparisto/ilmastonmuutos/vaikutukset/
Ilmaston lämpeneminen
leikit sikseen.
342212
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Olet oikeassa ja myös ikäiseksesi erittäin valveutunut ja järkevä.
Minua ainakin lämmittää ajatus siitä, että nuoriakin asia kiinnostaa, he ottavat asian vakavasti ja toimivat sen mukaan. Tehän olette tulevaisuus kuitenkin edelleen.
Jaksa vain tehdä oma osuutesi ja kannusta ystäviäsi omalla esimerkilläsi.
Mielestäni lasten ympäristökasvatukseen tulee muutenkin kehittää. Kouluissa liikaa mielestäni kuvataan esim. juuri ilmastonmuutosta vain ilmiönä, joka "vain on olemassa, etenee ja tulee". jo päiväkodeissa pitäisi hanakammin puuttua lasten arvoihin ympäristöä kohtaan ja ohjata toimimaan luontoa kunnioittaen niin arjessa kuin arvoissakin.
Nimim. Lastentarhanopettaja.
Me kuolemme aivan varmasti jossain vaiheessa, olemmehan vain kuolevaisia.
Elainlajina meidän kannattaisi kyllä huolehtia oman henkilökohtaisen navan lisäksi, myös koko oman lajimme elinedellytyksistä tulevaisuudessa.
Kannattaa kiihkeimmänkin tieteellisten tutkimustulosten kiistäjän muistaa, että oma selviytymisemme edellyttää myös hyvin monien muiden kasvi- ja eläinlajien selviytymistä.
että saatamme kaikki kuolla. Mutta sitten katsoin tämän ohjelman http://www.yle.fi/etusivu/ohjelmaopas/ohjelma.php?serial=t0140634556813&l=f&mode=www
ja tajusin, ettei me kuollakaan!
Muutoksen suunta on selvillä.
TV1:n uutisissakin sanottiin, että viljan hinta nousee ilmastonmuutoksen takia, eli siis satokausi lyhenee kylmenemisen vuoksi.
luulen et satokausi lyhenee sen takii et talvi tulee niin myöhään ja loppukesästä on vasta lämmintä.
Ainakaan etelänavalla ei ole havaittu mitään muutosta suuntaan tai toiseen, vaikka co2 tiheydet aivan samaa tasoa kuin muuallakin.
oikeassakin, mutta maailma ja sen ohella ilmastomme on paljon monimutkaisempi, joten - noi suoraviivaisia johtopäätöksiä ei kannata tehdä.
Mietis nyt sitä "ylimääräisen veden" osuutta tähän ilmaston muutokseen ja kerro miten ihminen ja eläimet kokevat kesäisen vuorokauden sään esim. Suomessa ja vaikkapa Loppi nimisellä paikka- kunnalla ja toisena paikkana voisi olla Närpiö.
Kuvaile vaikkapa jaksoissa 1. aamu, 2. keskipäivä 3. ilta ja 4. yö.
Olet oikeassa siinä, että me ihmiset suuressa älykkyydessämme olemme osaavia vähentämään ilmastonmuutoksen aiheuttavien päästöjen alkuperää.
Mutta haluaisin, että ymmärrät sen, että ilmastonmuutoksia on tapahtunut ja tulee tapahtumaan. Nykyinen hiilidioksidin nousu ilmakehässä on melko varmasti ihmisen aiheuttamaa, sekä välittömästi että välillisesti.
Se, että vähennämme hiilidioksidin päästöä teollisuudessa sekä energian säästämisessä kotitaloudessa ei ole lopullinen ratkaisu. Sademetsien suojelu ja kestävän hakkuun talous on suositeltavaa, ellei välttämätöntä.
Sen lisäksi täytyy, ja toteaisin, olisi tärkeämpää pitää huolta hiilidioksidinieluista. Eli sademetsät ovat maapallon keuhkot, kun keuhkot eivät niele hiilidioksidia niin meret tekevät sen(absorboivat).
Kukaan meistä, ei edes ilmastonmuutoskieltäjät halua sitä, että meret ottavat hiilidioksidin sekä lämpenevät. Koska jos meret lämpenevät ja samalla laajenevat sekä hapeton pohjakerros nousee ylöspäin, on ekokatastrofi lähellä.
Tämä on jo tapahtunut maapallolla 251 miljoonaa vuotta sitten. Silloin siperian tulivuoret syöksivät tuhansia vuosia ilmaan sekä rikkidioksidia, että hiilidioksidia.
Aluksi rikkidioksidi viilensi maapallon ilmakehää koska yläilmakehissä esti auringon säteilyä maahan. Kuitenkin rikkidioksidi on huomattavasti nopeammin hajoavaa, kuin hiilidioksidi jota tulivuoret myös syöksivät.
Vähitellen rikkidioksidi poistui ja ilmakehään jäi hiilidioksidi. Tämän seurauksena maapallolla käynnistyi kasvihuoneilmiö jonka seurauksena merien hapettoman pohjakerroksen pinta nousi.
Lopulta hapeton pintakerros ulottui paikkapaikoin pintaan asti ja bakteerit hapettomassa tilassa tuottavat rikkivetyä. Maalle päästessään rikkivety tappoi lähes kaiken elollisen kasveja myöten.
On tutkittu, että kun tämä tapahtui oli ilman hiilidioksidipitoisuus n. 900ppm. Nykyään se on 380ppm. Ja jos ei hiilidioksidipäästöjä hillitä, niin tuo 900ppm saavutetaan n.200vuoden kuluessa.
kerro meille "ylimääräisestä vedestä".
Itse en puhunut ylimääräisestä vedestä ja oletan sinun "tarx" tarkoittavan sulamisvettä mannerjäätiköistä sekä vuoristoista?
Tämä ekokatastrofi mistä kerroin ei tarvitse merenpinnan nousua (vaikka hidastaa sitä) vaan ainoastaan lämpötilan ja hiilidioksidin nousun yhteyden.
Toki kuvaamani jo tapahtunut ekokatastrofi tulee tapahtumaan ilman mitään rajoituksia. Myös on mahdollista, että tämä tulee tapahtumaan vaikka:
A) Emme tee mitään.
B) Lopetamme kaikki hiilidioksidipäästöt.
Mutta halusit keskittyä ylimääräiseen veteen. Ok. Osa on ilmakehässä vesihöyrynä pilvien muodossa. Se jäähdyttää ilmastoa. Mutta vaikka meristä haihtuu vettä enemmän lämpötilan noustessa, niin silti meret absorboivat hiilidioksidia sekä lämpenevät.
Vesi joka on jäätynyt napa-alueilla todennäköisesti sulavat. Tämä on ennuste joka perustuu faktoihin. Kun/jos jäätiköt sulavat, on todennäköistä että syntynyt makeavesi valuneena suolaiseen meriveteen kääntää merivirtoja johtuen tiheyden muutoksesta. (suolainen vesi/makea vesi)
Eli Pohjolaa lämmittävä merivirta (golfvirta) saattaa muuttaa suuntaansa. Sitten tietty on nämä lieveilmiöt, eli merenpinta nousee.
Onhan toki tosi asia että ilmassa on vettä tietty määrä. Sitä kutsutaan suhteelliseksi kosteudeksi. Suhteellisenj kosteuden alittaessa 100% ei kosteus tiivisty kiinteille pinnoille vesipisaroiksi. (Esim. kasvinlehti)
"Ylimääräistä vettä" on toki pilvissä ilmanpaineen ja kosteusprosentin alaisena koko ajan. Kaikki pilvet mitä näet ovat potentiaalisia lumisadepilviä.
Joka ikinen pisara mikä sataa maahan on saanut alkunsa vedestä jonka on muodostanut jäätynyt vesi. Eli jos sataa rakeita, niin ilmasto ei ole suotuisa sulattamaan tätä vedeksi.
Jos lämpötila nousee, niin myös vesihöyry kasvaa, mutta kas kun se ei jakaudu tasaisesti pitkin maapalloa. Kuivuutta jossain ja jossain rankkasateita. Lämpötila vaikuttaa myös ilmaviroihin. Joten siinä on pohdittavaa.
"Se, että vähennämme hiilidioksidin päästöä teollisuudessa sekä energian säästämisessä kotitaloudessa ei ole lopullinen ratkaisu. Sademetsien suojelu ja kestävän hakkuun talous on suositeltavaa, ellei välttämätöntä.
Sen lisäksi täytyy, ja toteaisin, olisi tärkeämpää pitää huolta hiilidioksidinieluista. Eli sademetsät ovat maapallon keuhkot, kun keuhkot eivät niele hiilidioksidia niin meret tekevät sen(absorboivat)."
Pysähdytäämpäs tähän. Valitettavasti keinosi ovat vääriä, eivätkä johda toivottuun lopputulokseen. Sademetsät eivät valitettavasti varastoi hiiltä maakerroksiin, koska sadevesi kuljettaa irtonaiset kasvinosat vesistöihin, joissa ne mätänevät ja niihin varastoitunut hiili palautuu hiilidioksidiksi ilmakehään.
Tuolla aiheesta juttua:
http://earthobservatory.nasa.gov/Study/LBA_Escape/
Ja loppukateettina lainaus:
"When the scientists who model the carbon cycle on a global scale work backward from the known concentrations of carbon dioxide in the atmosphere, they find that to make the Amazon carbon budget fit into the global carbon balance—with all the known sources and sinks of carbon—the Amazon is either in near equilibrium with respect to carbon exchange—giving off about as much as it takes in—or is possibly even a source of atmospheric carbon dioxide."
Sademetsiä tulee kyllä suojella, koska niiden biomassaan on varastoituneena valtavat määrät hiiltä. Ne eivät kuitenkaan varastoi hiiltä, kuten meret ja vanhat havumetsät. Käytännössä näyttää siltä, että vihreät haluavat vähentää hiilidioksidinieluja polttamalla esimerkiksi hakkuujätteet ja puuta metsistä. Näin varmistettaisiin, ettei ajan myötä ainakaan varastoituisi maaperään.
Metsäkauppa käy kiivana. MTK hamuaa jo mökkiläisten pihoilta puuta. Metsiä lannoitetaan rajusti. Kuinka ehdimme suojelemaan sademetsiä kun kotipihat kaadetaan?
olet aivopesty tähän mailmanlaajuiseen huijauskulttiin.
Oletko sinäkin jättänyt biologian tunnit väliin?
Minulle aikanaan opetettiin että kasvikunta tarvitsee CO2 kaasua elääkseen ja mitä enemmän CO2 kaasua on tarjolla, sitä enemmän kasvua tapahtuu myöskin kasveissa.
Jos vielä tutkisit tilastoja siitä mikä määrä kaikista niinsanotuista kasvihuonekaasuista on ihmisten päästöjä, niin tulisit yllättymään kuinka pienestä CO2 päästömäärästä on kyse. Se määrä on kuin rakkosi tyhjennys Suomenlahteen, ei sen kummempi.
Jospa antaisinkin sinun laisesi viisaan kasvattaa minunkin lapseni. Mitähän koulua sinä olet käynyt? Tilastoilla saadaan varmasti maailma kuntoon.
olet aivopesty tähän mailmanlaajuiseen huijauskulttiin.
Oletko sinäkin jättänyt biologian tunnit väliin?
Minulle aikanaan opetettiin että kasvikunta tarvitsee CO2 kaasua elääkseen ja mitä enemmän CO2 kaasua on tarjolla, sitä enemmän kasvua tapahtuu myöskin kasveissa.
Jos vielä tutkisit tilastoja siitä mikä määrä kaikista niinsanotuista kasvihuonekaasuista on ihmisten päästöjä, niin tulisit yllättymään kuinka pienestä CO2 päästömäärästä on kyse. Se määrä on kuin rakkosi tyhjennys Suomenlahteen, ei sen kummempi.
CO2 on kasvustolle välttämätön kyllä. Se on myös kasvihuonekaasu ja myös siltä kannalta maan elimistölle välttämätön. Se voidaan luokitella myös myrkylliseksi suurina määrinä, muistaakseni myös kasveille. Sille tasolle ei ilmakehän hiilidioksidimäärissä kuitenkaan ole mahdollista mennä.
Nykyinen elimistö on soveltunut nykyaikaiselle 'alhaiselle' hiilidioksidipitoisuuksille ja maapallon eri aikoina on elänyt erilaisia eliöitä erilaisissa CO2 pitoisuuksissa. Kautta aikain maankamaraan on varastoitunut hiiltä pikkuhiljaa ja hiilidioksidipitoisuudet ovat laskeneet 'nykytasolle' (alle 400ppm). CO2-pitoisuudet ovat noudattaneet maapallon normaalia kiertokulkua. Nyt ihminen on alkanut kuitenkin polttamaan maankamaraan varastoituneita hiilivarastoja vapauttaen sitä ilmakehään suurina määrinä. Kasvusto kyllä kasvaa nopeampaa seurauksena, mutta samalla ihmiset raivaavat suurimassaista kasvustoa peltojen, rakennusten ja teiden tieltä. Samalla aletaan polttamaan tätä uutta varastoituvaa hiilinielua ekologisena polttoaineena.
Ongelma tässä onkin, että me ihmiset poistetaan hiilinieluja ja samaan aikaan vapautetaan jo varastoituneita hiilivarantoja, eikä näitä voida lopettaa.
"Jos vielä tutkisit tilastoja siitä mikä määrä kaikista niinsanotuista kasvihuonekaasuista on ihmisten päästöjä, niin tulisit yllättymään kuinka pienestä CO2 päästömäärästä on kyse."
Kyse onkin siitä, että me järkytetään hiilitasapainoa edelleen poistamalla nieluja ja vapauttamalla varastoitunutta hiiltä.
Vuositasolla teollisen toiminnan hiilidioksidipäästöt ovat:
28 000 000 000 tonnia, joka vastaa tilavuudeltaan NPT:ssä:
15 573 600 000 000 kuutiometriä
Tämä hiilidioksidimäärä on normaaliin kiertokulkuun kuulumatonta, ylimääräistä hiilidioksidia ilmakehään vuositasolla. Hävitettävien hiilidioksidinielujen vaikutusta ei osata edes arvioida, eikä tuohon kuulu muuta, kuin teollisuuden hiilidioksidipäästöt. Liikenne taitaa lisätä tuohon vielä puolet lisää muut.
Te kirjoitatte kokoajan vain CO2 asioista ja CO2-päästöjen vähentämisestä. Kysytäänpä populistisesti, että miten ihminen vähentää omia CO2-päästöjään?
Eikö kansalainen eli kuluttaja voisi tehdä jotain sellaisia muutoksia elämässään, jotka ja joiden tuloksena ne paljon puhutut CO2-päästöt vähenevät. Eli puhuttaisiin mieluimmin aidasta kuin erlaisista aidan seipäistä.
Ette Te voi niin tyhmiä olla, ettette voisi lukijoillenne kertoa suoraan, että miten elintapoja on muutettava.
Palaan "ylimääräisen veden" vaikutuksiin myöhemmin, kunnes näen oikean vastauksenne edelliseen.
"Eikö kansalainen eli kuluttaja voisi tehdä jotain sellaisia muutoksia elämässään, jotka ja joiden tuloksena ne paljon puhutut CO2-päästöt vähenevät."
Yksittäinen ihminen voi itsessään vähentää omaa energiankulutustaan. Suurimmat säästöt tulee, kun jättää yksinkertaisesti ostamatta suuria energiamääriä tuotannossa kuluttavia hyödykkeitä. Esimerkiksi uuden auton hankinnan voi jättää myöhemmälle. Pelikonsolin voi jättää ostamatta, kuten myös minkä tahansa paljon energiaa kuluttavan laitteen. Ostamatta jättäminen kuluttaa paljon vähemmän, kuin laitteen sammutteleminen yöksi.
Autolla ajaessa voi ajaa säästävästi, eli reippailla kiihdytyksillä matkanopeuksiin ja sitten isolla vaihteella tasaista vauhtia. Tietokonetta voi pitää pois päältä tai 'alikellottaa' silloin kun nopeutta ei tarvita.
Kaikenlaista pientä voi ihminen tehdä säästääkseen energiaa, mutta sen merkitys ei ole kovin suuri. Enemmän vaikutusta on, kun suositaan vähän CO2 -päästöjä päästävia energianlähteitä, kuten biokaasu, tuulivoima, vesivoima ja ydinvoima. Kaikkia sopivassa suhteessa, koska yksikään ei toimi yksistään.
Suuret muutokset tehdään poliittisilla päätöksillä. Kioton sopimus oli ensiaskel, vaikka käytännössä päästökauppa tekikin koko hommasta täydellisen farssin. Poliittisella ja taloudellisella painostuksella voidaan myös Kioton sopimukseen kuulumattomat maat saada mukaan. Kansalainen yksistään helpottaa asiaa ostamalla tuotteita, jotka eivät ole tehty esimerkiksi Kiinassa tai USA:ssa, vaikka joutuisikin maksamaan hieman enemmän. Poliittiset päätökset myös jarruttavat osaltaan hiilidioksidipäästöjen vähenemistä, vaikka niitä päätöksiä vihreät puolueet ovat olleet tekemässä. Tämä kertoo siitä, ettei politiikassakaan aina oteta tosissaan hiilidioksidipäästöjen ongelmaa edes vihreiden puolella.
Kaukana vielä ollaan siitä, mihin pitäisi päästä ja suurimmat saastuttajat vielä sitä vie kauemmaksi. Eurooppa on tähän mennessä näyttänyt esimerkkiä, että vaikka Kioton sopimuksen rasittavatkin taloutta, on euron kurssi siltikin kovalla tasolla. Meille se on sekä hyvä, että huono, mutta se ei kuulu tähän keskusteluun.
allekirjoitan, mutta kun siirryit Kioton sopimukseen ja taas CO2-päästöjen ongelmaan, niin nousee kysymysmerkkejä.
Kerro - jos voit - populistisesti, että miten Kioton Sopimus auttaa meitä kaikki planeetan matkalaisia.
Ja kerro jos voit, että miksi CO2-päästöt ovat ongelma.
Je kerro - jos voit - että onko jotain muuta päästöongelmaa, joka on CO2-päästöjäkin pahempi ekosysteemille ja jonka vaikutukset ulottuvat koko biosfäärin tilavuudessa. Biosfäärihän on kolmiulotteinen tila maapallon pinnalla, jonkun verran maan allakin.
"Kerro - jos voit - populistisesti, että miten Kioton Sopimus auttaa meitä kaikki planeetan matkalaisia."
Se luo paineita siirtymään pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä energiantuotannosta.
"Ja kerro jos voit, että miksi CO2-päästöt ovat ongelma."
Kuten jo aiemmin mainitsin, vuositasolla teollisen toiminnan hiilidioksidipäästöt ovat:
28 000 000 000 tonnia, joka vastaa tilavuudeltaan NPT:ssä:
15 573 600 000 000 kuutiometriä
Tämä on biosfääriin normaalin kiertokulkuun kuulumaton määrä hiilidioksidia, eikä siten luonnonmukaista, normaalia poistoa tälle ole. Tuolla aikaisemmin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000001776&posting=22000000025601991
"Je kerro - jos voit - että onko jotain muuta päästöongelmaa, joka on CO2-päästöjäkin pahempi ekosysteemille ja jonka vaikutukset ulottuvat koko biosfäärin tilavuudessa."
Seuraakin kysymys. Eikö riitä, että vaikutus yltää vain alailmakehään? Tarviiko vaikutuksen näkyä koko biosfäärissä, jotta sille tehtäisiin jotain? Kyllähän pahempiakin päästöongelmia on, mutta länsimaissa niihin on jo tehty paljon. Lisäksi fossiilisista polttoaineista eroon pyrkiminen vähentää myös muita päästöongelmia. Toisaalta jotkut uusiutuvat lisäävät näitä samoja päästöongelmia, joten tarkkana pitää olla.
jyvälle.
Vastauksesi alaosaan ensiksi omia kommenttejani. Ei tosiaan riitä, että puhutaan vain alailmakehän ongelmista. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät yläilmakehän otsonitasossa ja sieltä alas multakerroksiin ja mäkimaastoiseen soramuodostumiin ja kallioperään asti.
CO2-päästöt eivät siinä mielessä ole ongelma, että luonto kyllä pystyy hyödyntämään hiilen ja sen seurauksena elämää ns. tulee kokoajan lisää, jos vaikka mitataan sitä kiloissa eli painoyksiköillä.
Kerro kuitenkin jotain "ylimääräisestä vedestä". Mua kiinnostaisi tietää, että tietääkö kukaan mistä sitä oikein tulee.
En tiedä mistä "ylimääräisestä vedestä" on kysymys, joten minun kohdaltani menee hakuammunnaksi. Jos koitat viitata siihen 'kelluva jää sulaa' -juttuun, niin sitten voin jotain sanoa. Eli se kelluva jää ei nosta merenpintaa. Merenpintaa nostaa mantereilla oleva jää sulaessaan ja valuessaan meriin, sekä vesien lämpölaajeneminen. Kuten varmaan tiedät, vesi on tiiveimmillään 4 asteessa ja sen jälkeen alkaa laajenemaan.
"CO2-päästöt eivät siinä mielessä ole ongelma, että luonto kyllä pystyy hyödyntämään hiilen ja sen seurauksena elämää ns. tulee kokoajan lisää, jos vaikka mitataan sitä kiloissa eli painoyksiköillä."
Jeps. Kasvillisuus pystyy hyödyntämään hiilen ja sitä myöten eläinkuntakin hyötyy. Ongelma muodostuukin ihmiskunnalle. Ihmisten muodostama yhteiskuntarakenne kärsii kasvihuoneilmiön vahvistumisesta seuraavista äärimmäisten sääilmiöiden lisääntymisestä. Haitta on pääasiassa taloudellista haittaa ja sen seurauksena myös oikeat saasteet voivat lisääntyä ja ympäristöhaitat kasvaa. Lisähaittana on tiettyjen alueiden ja ekosysteemien todennäköinen tuhoutuminen tämän seurauksena. Sitä myöten lajien monimuotoisuus kärsii ja mahdollista on myös useiden lajien joukkotuho.
Osana tässä kuviossa on, että emme tiedä loppupeleissä mitä tulee tapahtumaan. Tiedämme vain, että olemme lisänneet hiilidioksidin määrää ilmakehässä radikaalisti ja tiedämme, että tulemme sitä myös lisäämään. Me emme tiedä, kuinka saisimme sen pysäytettyä, emmekä tiedä onko lumipallo jo lähtenyt vierimään. Se voi olla, että hätäilemme turhaan, mutta voimme toisaalta voi olla jo liian myöhäistä. Olemme maapallon lyhytaikaisen (100 000 vuotta) yhden lämpimän kauden alkupuolella ja ilmaston pitäisi olla viilenemässä trendissä. Olemme lisänneet hiilidioksidin määrää ilmakehässä niin, että siitä on tullut lämpenemisen vetäjä, emmekä tiedä mihin tämä johtaa, koska tällaista tilannetta ei ole koskaan maapallon historiassa ollut. Samaan aikaan ehkäisemme maapallon omaa tasoitusjärjestelmää tuhoamalla metsiä, jotka hiilidioksidia varastoi.
Worst Case Scenario yliammuttuna: Jos lumipallo on jo kovaa vauhtia pyörimässä ja 50 vuoden päästä merenpohjien metaanivarastot alkavat purkautumaan tehostaen kasvihuoneilmiötä, onkin maapallo 150 vuoden päästä jo lähes kelvoton ihmisasutukselle. Golf-virta kääntyy etelämpänä, pohjoisessa eletään jääkautta, kun etelämpänä Sahara on laajentunut etelä-Eurooppaan. Siihen väliin jää vain pieni viljelylle sopiva, elinkelpoinen kaistale. Lopuksi poistumme lajina ilmastolle paremmin sopivan dominoivan lajin tieltä. Ja vielä lopuksi pakollinen hymiö :).
Ylimääräinen vesi pitänee - korostan PITÄNEE huolta siitä, että voimakasta lämpenemistä ei tapahdukkaan. Voin olla väärässä, sillä auringossa tapahtuvat muutokset ja maanpinnalle pääsevä entistäkin voimakkaampi UV-säteilyn määrä saattavat kuitenkin lämmittää liikaa, mutta tämä vaikutus on vain päiväaikaan, kun aurinko paistaa. Öisin saataa tulla kuitenkin kesälläkin tolkuttoman kylmä, mikä nyt tietenkin johtuu tästä mystiseksi esittämästäni "ylimääräisestä vedestä"
että oletettavasti korkeastikin koulutuetut Suomalaiset asiantuntijamme eivät hoksaa "ylimääräisen veden" alkuperää.
Vai onko niin, että tiedemiehet eivät haluakkaan kertoa siitä mitään, sillä ihmisiin iskisi pakokauhu tiettyihin asioihin ja silloin ihmiset lopettaisivat kuluttamisen ja talouselämä taantuisi, eli rikkaat eivät enää rikastuisikaan - joka päivä. Ja hymiö ;)
Mitä tarkoitat "ylimääräisellä vedellä"?
Oletko muuten se sama SAFA -nimimerkki, joka keskusteli tai ehkä edelleen keskustelee Ydinvoima-palstalla?
Saat nyt vielä vähän miettiä mitä se "ylimääräinen vesi" on ja voit selailla minun vanhoja kirjoituksiani "Ilmastonmuutos"-palstoilla ja muillakin. Ainakin silloin kun olet tietokoneen ääressä, niin et tuota "ylimääräistä vettä" paitsi jos sinulla ei ole oikeanlaista sähkösopimusta. Tee sitten oikeanlainen sähkösopimus meidän yhtiömme kanssa heti kun se on mahdollista.
Älä viitsi kusta suomenlahteen. Vaikka se onkin jo melkein kuollut, kunnioittaisit edes vainajaa.
"Oletko muuten se sama SAFA -nimimerkki, joka keskusteli tai ehkä edelleen keskustelee Ydinvoima-palstalla?"
Kyllä olen. Sama mies.
Löysinkin ilmeisesti tarkoittamasi viestin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000022799617#22000000022799617
Ilman kyky sitoa vesihöyryä on rajallinen ja riippuu ilman lämpötilasta ja paineesta. Joka minuutti haihtuu vesistöistä ja kasvustoista miljoonia litroja vettä (satunnaisesti heitetty lukuarvo). Siihen verrattuna ihmisen tuottama vesihöyryn määrä on mitätöntä. Vesihöyry sitten tiivistyy, kun sille sopiva paine ja lämpötila tulee. Hiukkasina esiintyvät ilmansaasteet myös edistävät vesipisaroiden muodostumista.
Käytännössä kuitenkin ilman kosteus riippuu ilmanpaineesta ja lämpötilasta. Ilmakehän lämmetessä se kykenee sitomaan itseensä enemmän kosteutta myös ilman pilvien muodostumista. Yksistään vesihöyryn pumppaaminen ilmakehään ei kuitenkaan suuremmassa mittakaavassa lisää ilmankosteutta edes huomattavasti, koska sen tasapaino säilyy kyllä ilman katalyyttiä. Hiilidioksidin määrän kasvaessa ilmakehässä myös sen kyky vesihöyryn sitomisessa kasvaa ja siitä seuraa edelleen lämpenemistä.
On arvioitu, että vesimolekyylin elinaika ilmakehässä on n. 9 vuorokautta (haihtumisesta tiivistymiseen) ja hiilidioksidimolekyylin elinaika 55 vuotta ja kasvamassa.
Tuolla vesihöyrystä, veden kierrosta ja vaikutuksista ilmakehään:
http://www.agu.org/sci_soc/mockler.html
"Tee sitten oikeanlainen sähkösopimus meidän yhtiömme kanssa heti kun se on mahdollista."
Tuulivoimako?
aistittavissa tai tulkittavissa, että ihmisen tuottama "ylimääräinen vesi", jota muodostuu fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksena on mitätöntä kun samaan aikaan samoista polttoaineista muodostuva CO2 massa on "äärimmäisen merkityksellistä"?
Siis sinun mielestäsi ??
Saat muuten alennusta 1.5% jos tilaat kotitarvemyllyn tämän vuoden aikana. Mallilla ei väliä.
Sanotaan kärjistetysti näin: se vesihöyry menee käymään ilmakehässä ja poistuu sieltä itsekseen nopeasti, mutta se hiilidioksidi menee sinne jäädäkseen.
"Saat muuten alennusta 1.5% jos tilaat kotitarvemyllyn tämän vuoden aikana. Mallilla ei väliä."
Eipä tuollaista taideta meidän talonyhtiössä hyvällä katsella tuolla parvekkeella ;)
ilmastotieteilijät, tutkijat ja jäätikköasiantuntijat eivät puhu ollenkaan siitä, että tilanne maapallolla olisi "rakon tyhjentäminen, oliko se nyt Atlantille....????"
Miksi tällainen määrä älykapasiteettia on sidottu tällaisiin valtaisiin tutkimuksiin, jos joku rakontyhjentäjä näin helposti kaiken jäsentää.
Minä olen myös 12.vuotias ja olen nyt alkanut säästää sähköä yms.