Ajattelin tässä vain, että kun mulle on tällä palstalla ja jollain toisellakin usein väitetty että mulla saattaa olla tällainen "häiriö" kirjoitusteni perusteella, ja monista nettitesteissä olen saanut tulokseksi tämän, ja kun noita sen tunnusmerkkejä lukee, niin suurin osa, joskus kaikki täsmääkin muhun, ajattelin vain kysyä että mistä tällainen "persoonallisuushäiriö" voi johtua, mistä eri syistä. Tekeydyn nyt kyllä kauhean tyhmäksi, tiedän kyllä että lapsuudessa on ollut jotain epäkohtia tällaisilla ihmisillä, mutta jos joku voi selittää vähän tarkemmin. Ja osaan kyllä googlettaa oikein mainiosti, mutta sieltä kyllä löytää aina hieman erilaisia versioita...
Esim. jossain sanotaan että psykopatia kuuluu antisosiaaliseen p.häiriöön, jossain ne luki erikseen, kuin kaksi eri sairautta. Musta on myös sanottu että olen ehkä psykopaatti, narsisti, jopa skitsofreenikko. Ainakin voin sanoa että persoonallisuutta minulla ei ole, en selitä sen enempää. Mutta, ei poiketa aiheesta, ei skitsofreniasta sen enempää, vaan nyt haluaisin vaan tietää teidän käsityksenne ASPD:sta, mistä se siis johtuu, ja mitkä on olennaiset tunnusmerkit (teidän "mielestänne"). Ja onko psykopatia sama asia?
Antisosiaalinen persoonallisuushäiriö...
22
8597
Vastaukset
- Minä kans
Minulla on tuo diagnostisoitu jo 80 luvulla. Sain armeijasta vapautuksen ja vankilan lääkäri sanoi minun olevan psykopaatti.
Omasta mielestäni olen täysin terve. Vain huonoa tuuria kun sattuu hankalat ihmiset ympärille ja joudun riitoihin.
Olen eläkkeellä, mutta en ole koskaan ollut mielisairaalassa. Vankilassa nuorempana monta kertaa, vuosia ei mitään saunareissuja.
Tuo mitä sanoit ettei ole persoonallisuutta jäi kiinnostamaan. Miten se ilmenee? Itselläni kun on usein tuo sama tunne.- Min䨨
"persoonallisuuden puuttumisesta"... Tietenkin persoonallisuus on ihan yhtä subjektiivinen käsite kuin kaikki muukin, mutta... sitä on kyllä niin vaikea selittää, mitä tarkotan sillä että mulla ei ole persoonallisuutta, muutenkin mun on aina vaikeeta selittää aivotuksiani, mutta voi sanoa että mulla on vain tietynlaisia piirteitä joita ilmenee "persoonallisuuksillani" usein, ja suurin osa niistä on sellaisia jotka on ihan lapsuudesta säilynyt edes osittain muuttumattomana,, mutta ne eivät ole luonteenpiirteitä, vaan enemmänkin sellaisia... hieman toisentyyppisiä piirteitä, en nyt oikein osaa selitää. Vakiopersoonallisuutta mulla ei ole koska se muuttuu jatkuvasti. Esim. vältän sanomista että "minä tein jotain joskus ennen", sen sijaan sanon että "entinen minä teki sen" koska en kertakaikkiaan voi samaistua niihin entisiin "persoonallisuuksiin" ja hädin tuskin muistan millaista on ajatella niiden tavalla. Sanoessani että olen ehkä "psykopaatti" tai antisosiaalinen persoona, pitää varoa etten puhu ainoastaan tämänhetkisestäni persoonallisuudesta, mutta nämä piirteet ovat minulla lähes aina.
Joka tapauksessa olennaisinta on ehkä se että olen aina sitä mitä haluan olla. Luon itse "persoonallisuuteni". Ilmeisesti lähinnä kopioin sen muilta ihmisiltä, tai jostain valmiista luonnetyypeistä, ja usein alan uskoa siihen minkä haluan uskoa. Voi siis olla että mulla on pohjimmiltaan joku persoonallisuus, joka on mulla tavallaan piilossa kaikenlaisten naamioiden alla joista kaikista en edes näytä tietävän. Toki persoonallisuudeksi voi sanoa myös sitä että olen tällainen muuttuva ihminen... Ehkä itse vain ajattelen asiat jotenkin liian monimutkisesti...
Nyt tietysti parin tunnin päästä muuttaisin tästäkin tekstistä jotain, koska olen jostain eri mieltä, joka kerta kirjoitettuani jotain huomaan katuvani että miksi sen piti mennä kirjottamaan jotain noin tyhmää.
Joka tapauksessa mun mielestä puolestaan psykopatia ei ole sairaus. Ennen, kun en ollut vielä tajunnut sitä olin melko varma siitä että olen psykopaatti, ja olin myös ylpeä siitä ja olen toki edelleen ylpeä "psykopaattimaisista" luonteistani, mutta nyt tiedän että se ei ole sairaus. Ei niin että mulla "ei ole arvoja", vaan ei ole ollenkaan olemassa arvoja ja siksi ei minullakaan ole illuusioita niistä. Ei edes ole olemassa tosiasioita, tai jos on niin hyvin vähän. Ymmärtääkseen sen ettei niitä ole, täytyy osata asettua täysin oman ruumiinsa ulkopuolelle, katsoa maailmaa kaukaa, verrata sitä vaikkapa muurahaiskekoon ja ihmisiä muurahaisiin, koska käytännössä ne eivät juuri pahemmin eroa toisistaan. Toki jos muurahaiset olisivat fiksuja hekin varmasti kehittelevät kaikenlaisia sääntöjä ja ehkä jopa jotain niin typerää kuin "moraaliset arvot ja normit" ylläpitääkseen järjestystä omassa pikku muurahaiskeossaan. Samoin ihmiset kuvittelevat että heidät on luonut joku jumala, koska he haluavat uskoa että jokin korkeampi voima auttaa heitä. Onko myös muurahaisilla joku special jumala joka on luonut nimenomaan muurahaiset?
Täytyy osata kuvitella olevansa jumala. Esim. jos päättäisit luoda maailman ja siihen jonkinlaisia olioita, teetö sen siksi että haluat näiden olioiden olevan onnellisia, ja vieläpä keksit näille olioille kullekin jonkun elämän tarkoituksen joka vastaa ainoastaan heidän hyötyjään ehkä muiden samanlaisten olioiden. Vaikea haluta sellaisten olentojen olevan onnellisia, joita ei edes vielä ole olemassa! Joka tapauksessa, en nyt aijo selittää miksi ei ole arvoja, tajutkaa itse ihmiset, enkä edes osaa pukea ajatuksiani sanoiksi, koska menen siinä aina sekaisin... Mutta ei ole oikeaa tai väärää. Onko kukaan vielä onnistunut todistamaan että on olemassa "moraalisesti oikein" ja "väärin" olevia asioita? Tai että jos olisikin, niin että niitä pitää noudattaa, muuten olet pahapaha? Enpä ole kuullut. Enkä tarkoita että niitä ei ole, koska niitä ei ole todistettu, vaan toisinpäin.. Miten perustella että maailma on huono ilman sääntöjä ja kaaoksessa, ja hyvä jos kaikki elelevät "kiltisti" eivätkä murhaile toisiaan. Toki näin on parempi itse ihmisille, mutta siihen se sitten jääkin.
Lyhyesti sanottuna, he jotka ajattelevat että "psykopaatit" eivät erota "oikeaa" "väärästä", eivät erota tunteitaan järjestä.
Jotkut pitävät jalkapallosta, jotkut leffojen katselusta olohuoneen sohvalla lohoillen, jotkut ihmisten kiduttamisesta ja tappamisesta, ja ihan yhtä "oikein" ovat kaikki nämä.
Miten perusteellaan että ihmisen EI kuulu olla sadisti, tai että sen täytyy olla tosi sosiaalinen, myötätuntoinen, hyväntahtoinen, hillua kaikkialla muiden ihmisten kanssa, ajatella heidän parastaan, ja ennen kaikkea olla vihaamatta ihmisiä? Tai muuten hän on jotenkin häiriintynyt.
Poikkeuksellinen ehkä muttei "häiriintynyt".
Hiljaa. - Min䨨
...ja en voi olla kysymäättä, että jos kerran sulle on oikein diagnostisoitu tuo ASPD, niin miten olet päätynyt siihen tilanteeseen? Oletko toiminut jotenkin niin kaikille näkyvän "häiriintyneesti"? Olitko aina niin avoin ja näytit persoonallisuutesi kaikille että sinua on alettu pitää psykopaattina? Itse salailen "persoonallisuuttani", en halua että minua luokitellaan psykopaatiksi - vielä, ennen kuin olen edes tehnyt mitään.. huomattavaa..
Millä tavalla sulla muuten ilmenee toi "persoonallisuuden puuttuminen"?
Ja "anteeksi" kaikille kun käytän näin paljon heittomerkkejä, mutta oikeaoppisesti niitä sitäisi käyttää suunnilleen jokaisen sanan kohdalla. :D - lukea kokonaan
Min䨨 kirjoitti:
"persoonallisuuden puuttumisesta"... Tietenkin persoonallisuus on ihan yhtä subjektiivinen käsite kuin kaikki muukin, mutta... sitä on kyllä niin vaikea selittää, mitä tarkotan sillä että mulla ei ole persoonallisuutta, muutenkin mun on aina vaikeeta selittää aivotuksiani, mutta voi sanoa että mulla on vain tietynlaisia piirteitä joita ilmenee "persoonallisuuksillani" usein, ja suurin osa niistä on sellaisia jotka on ihan lapsuudesta säilynyt edes osittain muuttumattomana,, mutta ne eivät ole luonteenpiirteitä, vaan enemmänkin sellaisia... hieman toisentyyppisiä piirteitä, en nyt oikein osaa selitää. Vakiopersoonallisuutta mulla ei ole koska se muuttuu jatkuvasti. Esim. vältän sanomista että "minä tein jotain joskus ennen", sen sijaan sanon että "entinen minä teki sen" koska en kertakaikkiaan voi samaistua niihin entisiin "persoonallisuuksiin" ja hädin tuskin muistan millaista on ajatella niiden tavalla. Sanoessani että olen ehkä "psykopaatti" tai antisosiaalinen persoona, pitää varoa etten puhu ainoastaan tämänhetkisestäni persoonallisuudesta, mutta nämä piirteet ovat minulla lähes aina.
Joka tapauksessa olennaisinta on ehkä se että olen aina sitä mitä haluan olla. Luon itse "persoonallisuuteni". Ilmeisesti lähinnä kopioin sen muilta ihmisiltä, tai jostain valmiista luonnetyypeistä, ja usein alan uskoa siihen minkä haluan uskoa. Voi siis olla että mulla on pohjimmiltaan joku persoonallisuus, joka on mulla tavallaan piilossa kaikenlaisten naamioiden alla joista kaikista en edes näytä tietävän. Toki persoonallisuudeksi voi sanoa myös sitä että olen tällainen muuttuva ihminen... Ehkä itse vain ajattelen asiat jotenkin liian monimutkisesti...
Nyt tietysti parin tunnin päästä muuttaisin tästäkin tekstistä jotain, koska olen jostain eri mieltä, joka kerta kirjoitettuani jotain huomaan katuvani että miksi sen piti mennä kirjottamaan jotain noin tyhmää.
Joka tapauksessa mun mielestä puolestaan psykopatia ei ole sairaus. Ennen, kun en ollut vielä tajunnut sitä olin melko varma siitä että olen psykopaatti, ja olin myös ylpeä siitä ja olen toki edelleen ylpeä "psykopaattimaisista" luonteistani, mutta nyt tiedän että se ei ole sairaus. Ei niin että mulla "ei ole arvoja", vaan ei ole ollenkaan olemassa arvoja ja siksi ei minullakaan ole illuusioita niistä. Ei edes ole olemassa tosiasioita, tai jos on niin hyvin vähän. Ymmärtääkseen sen ettei niitä ole, täytyy osata asettua täysin oman ruumiinsa ulkopuolelle, katsoa maailmaa kaukaa, verrata sitä vaikkapa muurahaiskekoon ja ihmisiä muurahaisiin, koska käytännössä ne eivät juuri pahemmin eroa toisistaan. Toki jos muurahaiset olisivat fiksuja hekin varmasti kehittelevät kaikenlaisia sääntöjä ja ehkä jopa jotain niin typerää kuin "moraaliset arvot ja normit" ylläpitääkseen järjestystä omassa pikku muurahaiskeossaan. Samoin ihmiset kuvittelevat että heidät on luonut joku jumala, koska he haluavat uskoa että jokin korkeampi voima auttaa heitä. Onko myös muurahaisilla joku special jumala joka on luonut nimenomaan muurahaiset?
Täytyy osata kuvitella olevansa jumala. Esim. jos päättäisit luoda maailman ja siihen jonkinlaisia olioita, teetö sen siksi että haluat näiden olioiden olevan onnellisia, ja vieläpä keksit näille olioille kullekin jonkun elämän tarkoituksen joka vastaa ainoastaan heidän hyötyjään ehkä muiden samanlaisten olioiden. Vaikea haluta sellaisten olentojen olevan onnellisia, joita ei edes vielä ole olemassa! Joka tapauksessa, en nyt aijo selittää miksi ei ole arvoja, tajutkaa itse ihmiset, enkä edes osaa pukea ajatuksiani sanoiksi, koska menen siinä aina sekaisin... Mutta ei ole oikeaa tai väärää. Onko kukaan vielä onnistunut todistamaan että on olemassa "moraalisesti oikein" ja "väärin" olevia asioita? Tai että jos olisikin, niin että niitä pitää noudattaa, muuten olet pahapaha? Enpä ole kuullut. Enkä tarkoita että niitä ei ole, koska niitä ei ole todistettu, vaan toisinpäin.. Miten perustella että maailma on huono ilman sääntöjä ja kaaoksessa, ja hyvä jos kaikki elelevät "kiltisti" eivätkä murhaile toisiaan. Toki näin on parempi itse ihmisille, mutta siihen se sitten jääkin.
Lyhyesti sanottuna, he jotka ajattelevat että "psykopaatit" eivät erota "oikeaa" "väärästä", eivät erota tunteitaan järjestä.
Jotkut pitävät jalkapallosta, jotkut leffojen katselusta olohuoneen sohvalla lohoillen, jotkut ihmisten kiduttamisesta ja tappamisesta, ja ihan yhtä "oikein" ovat kaikki nämä.
Miten perusteellaan että ihmisen EI kuulu olla sadisti, tai että sen täytyy olla tosi sosiaalinen, myötätuntoinen, hyväntahtoinen, hillua kaikkialla muiden ihmisten kanssa, ajatella heidän parastaan, ja ennen kaikkea olla vihaamatta ihmisiä? Tai muuten hän on jotenkin häiriintynyt.
Poikkeuksellinen ehkä muttei "häiriintynyt".
Hiljaa.läpi mutta yli puoliväliin kuitenkin. Siksi arvoilla ym on väliä, sillä jos millään ei olisi mitään väliä niin miksi emme kaikki kuolisi samalla pois?....
Millä asioilla on sinulle väliä, merkitystä? - Min䨨
lukea kokonaan kirjoitti:
läpi mutta yli puoliväliin kuitenkin. Siksi arvoilla ym on väliä, sillä jos millään ei olisi mitään väliä niin miksi emme kaikki kuolisi samalla pois?....
Millä asioilla on sinulle väliä, merkitystä?Riippuu vähän mitä tarkoitat arvoilla. Kuten sanoin minusta sellaisia ei edes ole niin miten niillä voi olla väliä. Toki usein ihmiset tarkottavat arvokkailla asioita joista pitävät, eivät välttämättä ajattele että se on yleisesti ottaen arvokasta. Viestisi oli vähän sekava, en ihan tajunnut mitä tarkoitat sillä että "jos millään ei olisi mitään väliä niin miksi emme kaikki kuolisi samalla pois?...." - emme kuole pois - siis itsestään noin vain, vai että tapamme itsemme? En oikeastaan ajattele että millään ei ole merkitystä, vaan enemmänkin niin että ei sitä voi tietää. Omasta mielestäni elämä on vain elämä, ihmiset eivät synny omasta tahdosta, eivät ole missään kiitollisuudenvelassa elämästään, eivätkä muutenkaan velvollisia. Jos he nauttivat elämästä niin senkus elävät, mutta jos ei, niin heillä ei ole mitään syytä kiduttaa itseään täällä jos eivät halua. Kuten sanoin kannattaa kattoa maailmaa kaukaa että ymmärtää sen.
Jaa, että onko minulla millään väliä, merkitystä... Rehellisesti sanoen ei. Ihmettelen itsekin miksi en vain tapa itseäni... koska olen liian tottunut elämään ja liian tyhmä tappaakseni itseni, oleskelin siis vaan täällä, maapallolla, ja koitan keksiä jotain hauskaa tekemistä elämäni aikana, mutten ainakaan altistu sellaisille harhaluuloille että Ooo! Olen syntynyt, ja se varmasti merkitsee jotain. Minulla on special tehtävä tässä maailmassa! - Ei. Ainakaan synnynnäisesti, mutta voin toki kehitellä itselleni sellaisen.
Kannattaa kenties lukea se tekstini loppuun. Joka tapauksessa, jos olisit tajunnut mitä halusin sanoa, et olisi kysynyt tota mitä kysyit, mutta oma vika kun olen huono selittämään... - Minä kans
Min䨨 kirjoitti:
...ja en voi olla kysymäättä, että jos kerran sulle on oikein diagnostisoitu tuo ASPD, niin miten olet päätynyt siihen tilanteeseen? Oletko toiminut jotenkin niin kaikille näkyvän "häiriintyneesti"? Olitko aina niin avoin ja näytit persoonallisuutesi kaikille että sinua on alettu pitää psykopaattina? Itse salailen "persoonallisuuttani", en halua että minua luokitellaan psykopaatiksi - vielä, ennen kuin olen edes tehnyt mitään.. huomattavaa..
Millä tavalla sulla muuten ilmenee toi "persoonallisuuden puuttuminen"?
Ja "anteeksi" kaikille kun käytän näin paljon heittomerkkejä, mutta oikeaoppisesti niitä sitäisi käyttää suunnilleen jokaisen sanan kohdalla. :DEi minulla ole tuommoista mitä kerroit. Jos olen tehnyt vaikka 30 vuotta sitten rikoksen sen tekijä olen ollut minä. Jos eilen oli pahalla päällä se olin minä. Siis en ymmärrä sinua koska en ole psykologi. Ei millään pahalla.
Älä nyt kuitenkaan mene tekemään mitään älytöntä että saat kaipaamasi diagnoosin. Ole oma itsesi.
Minulla humalassa pääsee luonteen huonot puolet esille rikosten muodossa. Siksi en juokkaan. Muutenkin kannattaa ruokkia ennemmin vahvuuksia kuin typeryyksiä.
Vankila on kovempi maailma mitä uskotkaan! - Min䨨
Minä kans kirjoitti:
Ei minulla ole tuommoista mitä kerroit. Jos olen tehnyt vaikka 30 vuotta sitten rikoksen sen tekijä olen ollut minä. Jos eilen oli pahalla päällä se olin minä. Siis en ymmärrä sinua koska en ole psykologi. Ei millään pahalla.
Älä nyt kuitenkaan mene tekemään mitään älytöntä että saat kaipaamasi diagnoosin. Ole oma itsesi.
Minulla humalassa pääsee luonteen huonot puolet esille rikosten muodossa. Siksi en juokkaan. Muutenkin kannattaa ruokkia ennemmin vahvuuksia kuin typeryyksiä.
Vankila on kovempi maailma mitä uskotkaan!Alan pikkuhiljaa ymmärtää sinua.. eli toisin sanoin ei ole mitään erityistä ymmärrettävää. Ei siis millään pahalla. :) Olet vain tuollainen, teet rikoksen, varmaan pahemmin suunnittelematta, jos raivostut jollekulle. Muttet ajattele pahemmin ovatko tekemäsi asiat oikeastikin väärin? Lienenköhän oikeassa... Ja sellaisen käyttäytymisen perusteella jotkut luokittelee sinut psykopaatiksi, jotkut ei, mutta todennäköisesti kirjoitustesi perusteella sua ei vielä luokiteltaisi mitenkään "epänormaaliksi". Et taida ainakaan tehdä ihmisille "ikäviä" asioita vain koska nauttisit siitä?...
Mutta joo... Toi kun sanoit että ole oma itsesi on juuri hyvä esimerkki siitä, ettei minulla tavallaan ole persoonallisuutta enkä tiedä milloin käyttäydyn "oman itseni" mukaisesti ja nilloin "teeskentelen". -Älä tee mitään älytöntä saadaksesi diagnoosin. ole oma itsesi.- Jotta onnistuisin tekemään jotain "älytöntä", mun pitäisi aluksi elää teeskennellen ja juuri tekohetkellä olla "oma itseni".
En kyllä ole minäkään psykologi, satun vaan viettämään päivät pitkät ajatellen elämää ym. ja tässä on tulos. - Min䨨
Minä kans kirjoitti:
Ei minulla ole tuommoista mitä kerroit. Jos olen tehnyt vaikka 30 vuotta sitten rikoksen sen tekijä olen ollut minä. Jos eilen oli pahalla päällä se olin minä. Siis en ymmärrä sinua koska en ole psykologi. Ei millään pahalla.
Älä nyt kuitenkaan mene tekemään mitään älytöntä että saat kaipaamasi diagnoosin. Ole oma itsesi.
Minulla humalassa pääsee luonteen huonot puolet esille rikosten muodossa. Siksi en juokkaan. Muutenkin kannattaa ruokkia ennemmin vahvuuksia kuin typeryyksiä.
Vankila on kovempi maailma mitä uskotkaan!..tuota noin... Kun sanoit että rikokset ovat typeryyksiä tai älyttömyyksiä.. niin eivät ne ole typeryyksiä jos osaat olla jäämättä kiinni, koska ei mitkään muutkaan tekemiset elämässä ole yhtään hyödyllisempiä kenellekään, niin rikokset ovat kaiken muun kanssa samalla tasolla. Ainoa mikä määrittää teon joskus typeräksi on se, jos teko tehdään jotenkin taidottomasti, jäädään kiinni jne...
Minäkään en muuten juo, koska puhun silloin liikaa, ja humalassa oikein helposti voi päätyä tekemään jonkun "rikoksen" ajattelematta. - Minä kans
Min䨨 kirjoitti:
Alan pikkuhiljaa ymmärtää sinua.. eli toisin sanoin ei ole mitään erityistä ymmärrettävää. Ei siis millään pahalla. :) Olet vain tuollainen, teet rikoksen, varmaan pahemmin suunnittelematta, jos raivostut jollekulle. Muttet ajattele pahemmin ovatko tekemäsi asiat oikeastikin väärin? Lienenköhän oikeassa... Ja sellaisen käyttäytymisen perusteella jotkut luokittelee sinut psykopaatiksi, jotkut ei, mutta todennäköisesti kirjoitustesi perusteella sua ei vielä luokiteltaisi mitenkään "epänormaaliksi". Et taida ainakaan tehdä ihmisille "ikäviä" asioita vain koska nauttisit siitä?...
Mutta joo... Toi kun sanoit että ole oma itsesi on juuri hyvä esimerkki siitä, ettei minulla tavallaan ole persoonallisuutta enkä tiedä milloin käyttäydyn "oman itseni" mukaisesti ja nilloin "teeskentelen". -Älä tee mitään älytöntä saadaksesi diagnoosin. ole oma itsesi.- Jotta onnistuisin tekemään jotain "älytöntä", mun pitäisi aluksi elää teeskennellen ja juuri tekohetkellä olla "oma itseni".
En kyllä ole minäkään psykologi, satun vaan viettämään päivät pitkät ajatellen elämää ym. ja tässä on tulos.Nyt ymmärrän mitä tarkoitat ettei ole persoonallisuutta tai tuntuu että näyttelet välillä. Taidat olla vielä nuori? Epävakaa kameleontti marionetti saattaisi olla osuva nimitys. 30 - 40 vuoden kieppeillä pitäisi alkaa persoonallisuus kypsyä.
Tuo ei ole luettua vaan koettua.
Siis nauttia toiselle tehdystä pahasta. Tietäisitpä vain. Mutta sen sinulle sanon että elämän syyspuoli kun lähestyy nuo ei ole kerskauksen aiheita. Toiset sanoneet minua pirulliseksi. Valetta!
Rikokseni on impulsiivisiä hetken mielijohteesta suurin osa. On myös suunniteltuja selvinpäin suoritettuja omaisuusrikoksiakin paljon. Yhtä kaikki ne on historiaa.
Anna itsellesi aikaa. Ei kannata liikaa tarkkailla tekemisiäsi.
Toivon sinulla kaikkea hyvää elämääsi.
Käy joskus vaikka hengellisissä tilaisuuksisa ja ole itsellesi sitten rehellinen!
Se on MOI! - keksisit edes
Min䨨 kirjoitti:
Riippuu vähän mitä tarkoitat arvoilla. Kuten sanoin minusta sellaisia ei edes ole niin miten niillä voi olla väliä. Toki usein ihmiset tarkottavat arvokkailla asioita joista pitävät, eivät välttämättä ajattele että se on yleisesti ottaen arvokasta. Viestisi oli vähän sekava, en ihan tajunnut mitä tarkoitat sillä että "jos millään ei olisi mitään väliä niin miksi emme kaikki kuolisi samalla pois?...." - emme kuole pois - siis itsestään noin vain, vai että tapamme itsemme? En oikeastaan ajattele että millään ei ole merkitystä, vaan enemmänkin niin että ei sitä voi tietää. Omasta mielestäni elämä on vain elämä, ihmiset eivät synny omasta tahdosta, eivät ole missään kiitollisuudenvelassa elämästään, eivätkä muutenkaan velvollisia. Jos he nauttivat elämästä niin senkus elävät, mutta jos ei, niin heillä ei ole mitään syytä kiduttaa itseään täällä jos eivät halua. Kuten sanoin kannattaa kattoa maailmaa kaukaa että ymmärtää sen.
Jaa, että onko minulla millään väliä, merkitystä... Rehellisesti sanoen ei. Ihmettelen itsekin miksi en vain tapa itseäni... koska olen liian tottunut elämään ja liian tyhmä tappaakseni itseni, oleskelin siis vaan täällä, maapallolla, ja koitan keksiä jotain hauskaa tekemistä elämäni aikana, mutten ainakaan altistu sellaisille harhaluuloille että Ooo! Olen syntynyt, ja se varmasti merkitsee jotain. Minulla on special tehtävä tässä maailmassa! - Ei. Ainakaan synnynnäisesti, mutta voin toki kehitellä itselleni sellaisen.
Kannattaa kenties lukea se tekstini loppuun. Joka tapauksessa, jos olisit tajunnut mitä halusin sanoa, et olisi kysynyt tota mitä kysyit, mutta oma vika kun olen huono selittämään...mitään hauskaa tekemistä jos sillä ei olisi mitään väliä sulle miten vietät aikasi täällä. Hauskaahan pidetään yleensä siksi että olotila tulisi, olisi hyvänlaisempi. Jos sulle ei o väliä millainen olo sulla on niin miksi pitäisit hauskaa...?
- Min䨨
keksisit edes kirjoitti:
mitään hauskaa tekemistä jos sillä ei olisi mitään väliä sulle miten vietät aikasi täällä. Hauskaahan pidetään yleensä siksi että olotila tulisi, olisi hyvänlaisempi. Jos sulle ei o väliä millainen olo sulla on niin miksi pitäisit hauskaa...?
No ajattele nyt, Voin joko tappaa itseni tai elää. Sattuneesta syystä olen kuitenkin päättänyt etten tapa itseäni, ei niin että eläminen on sitten jotenkin parempi ratkaisu, tuskinpa se johtuu siitäkään että mukamas pelkäisin itsensä tappamista, mutta jos kerran elän, niin tarkoitan että täytyyhän jotain tekemistä elämässä olla. En voi vain istua koko elämäni läpi ja tuijottaa tyhjyyteen, mielummin vaikka kuolen. Tuo sinun ilmaus "hauskanpito" saa sen kuulostamaan jotenkin... rikolliselta.. Tarkoitin ihan tavallista tekemistä.
Koska olen päättänyt elää, aijon myös jättää edes jonkin muistomerkin maailmaan, että minut muistetaan edes jossain, en halua elää koko elämääni läpi täysin tuntemattomana ihmisille ja mitättömänä, vieläpä jos en nauti elämästä. Muuten tappaisin itseni samantien, kuin kituisin täällä ilman mitään syytä. Enkä tarkoita että se on järkevää päästä edes jonkinlaiseen puolijulkisuuteen, mutta näin minä vaan haluan, huomionhakuinen pelle :D Kun olen jo kerran elänyt läpi nämä turhat vuoteni, niin en missään tapauksessa halua todeta että olen elänyt ne aivan '"turhaan"', ja keskeyttää tätä, ikäänkuin luovuttaa... - Min䨨
Min䨨 kirjoitti:
No ajattele nyt, Voin joko tappaa itseni tai elää. Sattuneesta syystä olen kuitenkin päättänyt etten tapa itseäni, ei niin että eläminen on sitten jotenkin parempi ratkaisu, tuskinpa se johtuu siitäkään että mukamas pelkäisin itsensä tappamista, mutta jos kerran elän, niin tarkoitan että täytyyhän jotain tekemistä elämässä olla. En voi vain istua koko elämäni läpi ja tuijottaa tyhjyyteen, mielummin vaikka kuolen. Tuo sinun ilmaus "hauskanpito" saa sen kuulostamaan jotenkin... rikolliselta.. Tarkoitin ihan tavallista tekemistä.
Koska olen päättänyt elää, aijon myös jättää edes jonkin muistomerkin maailmaan, että minut muistetaan edes jossain, en halua elää koko elämääni läpi täysin tuntemattomana ihmisille ja mitättömänä, vieläpä jos en nauti elämästä. Muuten tappaisin itseni samantien, kuin kituisin täällä ilman mitään syytä. Enkä tarkoita että se on järkevää päästä edes jonkinlaiseen puolijulkisuuteen, mutta näin minä vaan haluan, huomionhakuinen pelle :D Kun olen jo kerran elänyt läpi nämä turhat vuoteni, niin en missään tapauksessa halua todeta että olen elänyt ne aivan '"turhaan"', ja keskeyttää tätä, ikäänkuin luovuttaa...12 viestin mittainen viestiketju, eikä ainuttakaan vastausta alkuperäiseen kysymykseeni... No ihan miten vain, loppujen lopuksi eihän siihen olekaan paikkaansapitävää vastausta, mutta jos tuo olisi syy siihen miksi kukaan ei vastaa siihen, ajattelisitte kaikki samalla tavalla kuin minä, suunnilleen.
- voisi istua
Min䨨 kirjoitti:
No ajattele nyt, Voin joko tappaa itseni tai elää. Sattuneesta syystä olen kuitenkin päättänyt etten tapa itseäni, ei niin että eläminen on sitten jotenkin parempi ratkaisu, tuskinpa se johtuu siitäkään että mukamas pelkäisin itsensä tappamista, mutta jos kerran elän, niin tarkoitan että täytyyhän jotain tekemistä elämässä olla. En voi vain istua koko elämäni läpi ja tuijottaa tyhjyyteen, mielummin vaikka kuolen. Tuo sinun ilmaus "hauskanpito" saa sen kuulostamaan jotenkin... rikolliselta.. Tarkoitin ihan tavallista tekemistä.
Koska olen päättänyt elää, aijon myös jättää edes jonkin muistomerkin maailmaan, että minut muistetaan edes jossain, en halua elää koko elämääni läpi täysin tuntemattomana ihmisille ja mitättömänä, vieläpä jos en nauti elämästä. Muuten tappaisin itseni samantien, kuin kituisin täällä ilman mitään syytä. Enkä tarkoita että se on järkevää päästä edes jonkinlaiseen puolijulkisuuteen, mutta näin minä vaan haluan, huomionhakuinen pelle :D Kun olen jo kerran elänyt läpi nämä turhat vuoteni, niin en missään tapauksessa halua todeta että olen elänyt ne aivan '"turhaan"', ja keskeyttää tätä, ikäänkuin luovuttaa...paikallaan ja tuijottaa seinään jos oikeasti se olisi niin ettei välitä onko kuollut vai elossa. Ei sitä tarvitse itseään tappaa kuollakseen. Kyllä sitä viikossa kuolee jos ei halua nousta tuolista ylös tai tehdä yhtään mitään. :)
Jos sinusta elämässä täytyy olla jotain tekemistä niin onhan sinulla silloin joku "draivi", merkitys jollain tässä elämässä. Miksi kiellät asian?
Miksi sun täytyisi olla noin ettei ole muiden elämällä mitään väliä? Mitä sitten jos maailma on kuin muurahaiskeko ja sinä yksi pieni muurahainen siellä joukossa niin kuin muutkin?
Ja miksi sun täytyisi jättää kenellekään toiselle mitään muistoa, jos toisilla ihmisillä ei ole väliä ja he ovat kuin muurahaisia muurahaiskeossa, niin kuin sinäkin? - 03578
Min䨨 kirjoitti:
"persoonallisuuden puuttumisesta"... Tietenkin persoonallisuus on ihan yhtä subjektiivinen käsite kuin kaikki muukin, mutta... sitä on kyllä niin vaikea selittää, mitä tarkotan sillä että mulla ei ole persoonallisuutta, muutenkin mun on aina vaikeeta selittää aivotuksiani, mutta voi sanoa että mulla on vain tietynlaisia piirteitä joita ilmenee "persoonallisuuksillani" usein, ja suurin osa niistä on sellaisia jotka on ihan lapsuudesta säilynyt edes osittain muuttumattomana,, mutta ne eivät ole luonteenpiirteitä, vaan enemmänkin sellaisia... hieman toisentyyppisiä piirteitä, en nyt oikein osaa selitää. Vakiopersoonallisuutta mulla ei ole koska se muuttuu jatkuvasti. Esim. vältän sanomista että "minä tein jotain joskus ennen", sen sijaan sanon että "entinen minä teki sen" koska en kertakaikkiaan voi samaistua niihin entisiin "persoonallisuuksiin" ja hädin tuskin muistan millaista on ajatella niiden tavalla. Sanoessani että olen ehkä "psykopaatti" tai antisosiaalinen persoona, pitää varoa etten puhu ainoastaan tämänhetkisestäni persoonallisuudesta, mutta nämä piirteet ovat minulla lähes aina.
Joka tapauksessa olennaisinta on ehkä se että olen aina sitä mitä haluan olla. Luon itse "persoonallisuuteni". Ilmeisesti lähinnä kopioin sen muilta ihmisiltä, tai jostain valmiista luonnetyypeistä, ja usein alan uskoa siihen minkä haluan uskoa. Voi siis olla että mulla on pohjimmiltaan joku persoonallisuus, joka on mulla tavallaan piilossa kaikenlaisten naamioiden alla joista kaikista en edes näytä tietävän. Toki persoonallisuudeksi voi sanoa myös sitä että olen tällainen muuttuva ihminen... Ehkä itse vain ajattelen asiat jotenkin liian monimutkisesti...
Nyt tietysti parin tunnin päästä muuttaisin tästäkin tekstistä jotain, koska olen jostain eri mieltä, joka kerta kirjoitettuani jotain huomaan katuvani että miksi sen piti mennä kirjottamaan jotain noin tyhmää.
Joka tapauksessa mun mielestä puolestaan psykopatia ei ole sairaus. Ennen, kun en ollut vielä tajunnut sitä olin melko varma siitä että olen psykopaatti, ja olin myös ylpeä siitä ja olen toki edelleen ylpeä "psykopaattimaisista" luonteistani, mutta nyt tiedän että se ei ole sairaus. Ei niin että mulla "ei ole arvoja", vaan ei ole ollenkaan olemassa arvoja ja siksi ei minullakaan ole illuusioita niistä. Ei edes ole olemassa tosiasioita, tai jos on niin hyvin vähän. Ymmärtääkseen sen ettei niitä ole, täytyy osata asettua täysin oman ruumiinsa ulkopuolelle, katsoa maailmaa kaukaa, verrata sitä vaikkapa muurahaiskekoon ja ihmisiä muurahaisiin, koska käytännössä ne eivät juuri pahemmin eroa toisistaan. Toki jos muurahaiset olisivat fiksuja hekin varmasti kehittelevät kaikenlaisia sääntöjä ja ehkä jopa jotain niin typerää kuin "moraaliset arvot ja normit" ylläpitääkseen järjestystä omassa pikku muurahaiskeossaan. Samoin ihmiset kuvittelevat että heidät on luonut joku jumala, koska he haluavat uskoa että jokin korkeampi voima auttaa heitä. Onko myös muurahaisilla joku special jumala joka on luonut nimenomaan muurahaiset?
Täytyy osata kuvitella olevansa jumala. Esim. jos päättäisit luoda maailman ja siihen jonkinlaisia olioita, teetö sen siksi että haluat näiden olioiden olevan onnellisia, ja vieläpä keksit näille olioille kullekin jonkun elämän tarkoituksen joka vastaa ainoastaan heidän hyötyjään ehkä muiden samanlaisten olioiden. Vaikea haluta sellaisten olentojen olevan onnellisia, joita ei edes vielä ole olemassa! Joka tapauksessa, en nyt aijo selittää miksi ei ole arvoja, tajutkaa itse ihmiset, enkä edes osaa pukea ajatuksiani sanoiksi, koska menen siinä aina sekaisin... Mutta ei ole oikeaa tai väärää. Onko kukaan vielä onnistunut todistamaan että on olemassa "moraalisesti oikein" ja "väärin" olevia asioita? Tai että jos olisikin, niin että niitä pitää noudattaa, muuten olet pahapaha? Enpä ole kuullut. Enkä tarkoita että niitä ei ole, koska niitä ei ole todistettu, vaan toisinpäin.. Miten perustella että maailma on huono ilman sääntöjä ja kaaoksessa, ja hyvä jos kaikki elelevät "kiltisti" eivätkä murhaile toisiaan. Toki näin on parempi itse ihmisille, mutta siihen se sitten jääkin.
Lyhyesti sanottuna, he jotka ajattelevat että "psykopaatit" eivät erota "oikeaa" "väärästä", eivät erota tunteitaan järjestä.
Jotkut pitävät jalkapallosta, jotkut leffojen katselusta olohuoneen sohvalla lohoillen, jotkut ihmisten kiduttamisesta ja tappamisesta, ja ihan yhtä "oikein" ovat kaikki nämä.
Miten perusteellaan että ihmisen EI kuulu olla sadisti, tai että sen täytyy olla tosi sosiaalinen, myötätuntoinen, hyväntahtoinen, hillua kaikkialla muiden ihmisten kanssa, ajatella heidän parastaan, ja ennen kaikkea olla vihaamatta ihmisiä? Tai muuten hän on jotenkin häiriintynyt.
Poikkeuksellinen ehkä muttei "häiriintynyt".
Hiljaa.joo toi moraali juttu on paskaa mäki kuulen aina valitusta väkivaltasesta käyttäytimisestä
- Morningsunlight
Mun täytyy kyllä sanoa että antisosiaalinen persoonallisuushäriö on aivan täysin eri asia ja sairaus kuin psykopatia. Psykopatiaan liittyy enemmän agressiivisuutta kun sitten taas anti sosiaalinen persoonallisuushäiriö käsittää omasta mielestäni liian aktiivista lähestymistä mies/naispuolisiin ihmisiin tavalla joka saattaa jopa pelästyttää ihmiset etteivät he haluaisi olla sellaisen kanssa tekemisissä. Ainakaan tämän viestisi perusteella et ole mielestäni kumpaakaan näistä eli et psykopaattinen etkä antisosiaalinen persoona, minun mielestäni vaikutat aivan normaalilta ihmiseltä jolla kaikki on suht'koht kohdallaan, etenkin jos sinulla on työ tai opiskelupaikka etkä joudu olemaan sairaslomalla.
- Min䨨
Ekaa kertaa kyllä kuulen kuollaisen näkökulman kuin tuo sinun toiseksi mainittu. Kaikkialla kyllä lukee että psykopatia kuuluu antisosiaaliseen persoonallisuus"häiriöön" mutta mielestäni viimeistä mitä tuo aspd voi tarkoittaa on liian aktiivista lähestymistä... pelkkä nimikin siitä vähän vihjaa... Olen ainakin lukenut 2 kokonaista kirjaa jossa kussakin aspd:hen kuuluu juuri tuo ns. psykopatia.
Ja ei, minä en ole psykopaatti, jos he ovat sellaisia kuin lukemissani kirjoissa. Päinvastoin kuin heillä, minulla on sitä itsehillintää yllinkyllin, ja suunnittelukykyä. Toisaalta mielestäni se että väitetään että psykopaatit eivät suunnittele, on hieman ristiriidoissa tiettyjen heidän tekojen kanssa. Ehkä he vain suunnittelevat tosi nopeasti?
Mutta jooo.........
¤ ¤ sanon minä - Min䨨
Min䨨 kirjoitti:
Ekaa kertaa kyllä kuulen kuollaisen näkökulman kuin tuo sinun toiseksi mainittu. Kaikkialla kyllä lukee että psykopatia kuuluu antisosiaaliseen persoonallisuus"häiriöön" mutta mielestäni viimeistä mitä tuo aspd voi tarkoittaa on liian aktiivista lähestymistä... pelkkä nimikin siitä vähän vihjaa... Olen ainakin lukenut 2 kokonaista kirjaa jossa kussakin aspd:hen kuuluu juuri tuo ns. psykopatia.
Ja ei, minä en ole psykopaatti, jos he ovat sellaisia kuin lukemissani kirjoissa. Päinvastoin kuin heillä, minulla on sitä itsehillintää yllinkyllin, ja suunnittelukykyä. Toisaalta mielestäni se että väitetään että psykopaatit eivät suunnittele, on hieman ristiriidoissa tiettyjen heidän tekojen kanssa. Ehkä he vain suunnittelevat tosi nopeasti?
Mutta jooo.........
¤ ¤ sanon minäsiis kussakin kirjassa sanotaan että se kuuluu aspd:hen eikä... muutama sana katosi jonnekin :J
- Morningsunlight
Min䨨 kirjoitti:
siis kussakin kirjassa sanotaan että se kuuluu aspd:hen eikä... muutama sana katosi jonnekin :J
Mulla on psykoosi ja psykopatia on lähempänä kyllä sitä kuin antisosiaalista persoonallisuushäiriötä. Psykopatiassa niinkuin psykoosissakin ei kohtauksesta muista mitään. En osaa oikein nyt tähän hätään muuta sanoa.
- Minä kans
Morningsunlight kirjoitti:
Mulla on psykoosi ja psykopatia on lähempänä kyllä sitä kuin antisosiaalista persoonallisuushäiriötä. Psykopatiassa niinkuin psykoosissakin ei kohtauksesta muista mitään. En osaa oikein nyt tähän hätään muuta sanoa.
Epäsosiaalisen ja narsistisen persoonallisuushäiriön äärimuoto on psykopatia.
Mitä tuossa on niin tavoittelemisen arvoista?
Minulle on sanottu että ole psykopaatti.
Ei psykoottisen kanssa mitään tekemistä. Rikoksen tehtyään psykoottinen, mielisairas joutuu pakkohoitoon.
Psykopaatti tuomitaan täydessä ymmärryksessä, koska realiteettitaju on säilynyt.
Epävakaa persoonallisuushäiriö 2/3 osaa alentuneesti syyntakeisena ja sekamuotoinen pers. häiriö 80% alentuneesti syyntakeisena. - Psykopatologia
.
"Mun täytyy kyllä sanoa että antisosiaalinen persoonallisuushäriö on aivan täysin eri asia ja sairaus kuin psykopatia."
Psykopatia on yleistermi, ja antisosiaalinen on yksi psykopatian muoto.
"Psykopatiaan liittyy enemmän agressiivisuutta kun sitten taas anti sosiaalinen persoonallisuushäiriö käsittää omasta mielestäni liian aktiivista lähestymistä (- -)"
Päin vastoin; antisosiaalinen on psykopatian aggressiivinen muoto.
.
- P---
wikipediasta:
"Antisosiaalinen persoonallisuushäiriö (APD tai ASPD lyhenteenä käsitteestä Antisocial personality disorder, myös epäsosiaalinen persoonallisuus) on psykologinen persoonallisuushäiriö, josta kärsivä tunnetaan arkikielessä yleensä joko psykopaattina tai sosiopaattina. ICD-10-luokituksessa häiriön koodi on F60.2. Psykopatia ja antisosiaalinen persoonallisuushäiriö eivät kuitenkaan ole sama asia. ASP on oikea diagnoosi ja sen arvioidaan olevan psykopatiaa yleisempää. Psykopatia taas ei kuulu diagnoosiluokituksiin ja se todetaan haastattelun perusteella. Antisosiaalinen persoonallisuushäiriö on kliinisen psykologian termi, kun taas psykopatia on kriminaalipuolella käytetty käsite." - Anonyymi
Hmm. Jotenkin käsitän asian näin että antisosiaalinen persoonallisuushäiriö jakautuu introverttiin ja erkstroverttiin. Jonkinlainen häiriö tullut kenties varhaislapsuudessa kenties irrottautuminen äidistä häiriintynyt ja/tai isä ollut mieleltään häiriintynyt ja lisäksi väkivaltainen tms. Läheskään aina kuitenkaan väkivaltaisten lapsista ei tule samanlaisia. Mutta jos ajatellaan että miten paljon defenssejä lapsi joutuu käyttämään pärjätäkseen, on ymmärrettävää että persoonaan tulee suurella todennäköisyydellä vinoutuma joka näkyy vuorovaikutuksessa jossain vaiheessa.
Ajattelen että ekstrovertti antisosiaalinen on vaarallisempi, hän on henkisesti ilkeämpi ja pahuus jää muilta huomaamatta. Narsisti kun saattaa olla helpompi sillä usein kyllästyttyään lähtee etsimään jännitystä muualta, toisin kun muiden kiusaamisesta sairaanloisesti nauttiva, vihamielinen ekstrovertti antisosiaalinen persoona. Introvertti antisosiaalinen ei ole läheskään yhtä vaarallinen kuten välttämättä narsistikaan. Ektrovertti antisosiaalinen persoona ei välttämättämättä tiedä edes mitä tuntee.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kyllä suoraan
Sanottua vi.tu.taa. Miksi en toiminut silloin. Sama kun olisi heittänyt smagardin menemään.691960Voisitko nainen kertoa mulle
Tykkäätkö sä musta, vai unohdanko koko jutun? Mä en viitti tulla sinne enää, ettei mua pidetä jonain vainoajana, ku sun1641529- 1391373
- 901308
Miehelle naiselta
Ajattelen sinua aina, en jaksa enää. Ja luulin, että pidit minusta, mutta silloin olisit tehnyt jotain. Mutta sinä et te491230Iäkkäät asiakkaat ärsyttävät kaupoissa
Miksei Kela järjestä palvelua, jolla toimittaisivat ostokset suoraan ikäihmisille? https://www.is.fi/taloussanomat/art-2711039- 75982
- 110947
Olen syvästi masentunut
En oikein voi puhua tästä kenenkään kanssa. Sillä tavalla että toinen ymmärtäisi sen, miten huonosti voin. Ja se että mi116933Nainen, millainen tilanne oli
kun huomasit ihastuneesi häneen oikein kunnolla. Missä tapahtui ja milloin48771