Varianssianalyysi

Varianssianalyysi täytyisi tehdä - miten sen saa kätevästi Excelillä tai muilla konsteilla?
81972
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Onko kysymys yksi- vai monisuuntaisesta varianssianalyysista (ANOVA vai MANOVA)?
En tiedä, onko Excelin ko. modulissa (siis perus-excelissä ei ole!) nykyään noita, mutta tuskinpa siinäkään MANOVA:a.

Asia onnistuu varsinaisilla tilastollisilla ohjelmilla, joita kyllä riittää: SPSS, SAS, BDSM, Statgraphics, SURVO, jne. Näitä nyt ei kannata kotikäyttöön ostaa ihan vähällä, mutta mitähän oppilaitoksetasi (?) löytyy?

MANOVA:n sijasta on usein järkevämpää käyttää regressioanalyysia.

Myös ANOVA:n voi korvata muuttujien keskiarvojen parittaisilla t-testeillä (vaikka menetelmien logiikka onkin erilainen.

Äänestä

Sinun kannattaa copy-pastata excel-tiedostosi SPSS (joka löytynee jokaisesta yliopistosta) ja suorittaa siellä varianssianalyysi. Jos on vaikeuksia tulkita tulostetta, lähetä tuloste tänne ja jotain pohjatietoa muuttujista niin pääset kaikkein helpoimmalla.

En tiedä mikä on excelin nykytilanne, mutta en tiedä miksi käyttää niin vaikeaa ohjelmaa, kun SPSS antaa muutamalla hiiren klikkauksella kaikki humanistin tarvitsemat analyysit.

Huomaa, että täällä saatta keskustelu tulkinnasta mennä overimmäks, esim. kuinka korrelaatiota tulee tulkita, humanisteille usein opetetaan että 0.25 korrelaatio osoittaa yhteyttä mitattavien suureiden välillä, kun taas puhdas matemaatikko katsoo, että yhteys löytyy jos korrelaatio on 0,7 ja yhteyttä ei ole jos korrelaatio on alle (0,7 tulee 45 asteen kulmasta)

Äänestä
  • Korrelaatiota ei tarvita varianssianalyysissa, vaikka korrelaatio lasketaankin varianssien avulla.

    Yksisuuntaisessa varianssianalyysissa vain testataan, poikkeaako jonkun ryhmän keskiarvo muuttujan suhteen muiden ryhmien keskiarvoista. Tästä nyt lienee kysyjällä tarkoitus kysyä (?).

    Jos kyseessä on pienimuotoinen harjoitustehtävä harvoilla havainnoilla, juttu onnistuu vaikka taskulaskimella, kynällä ja paperilla. Kaavat ovat aika selkeitä. Mutta kertokoon kysyjä, mistä on kysymys!
    ----------------------------
    Ja sitten sitä "överiä". Ymmärrän kyllä tuon 0.7:n ja 45 asteen näennäisperustelun. Mutta sehän on ihan ex anus otantatutkimuksessa!

    Korrelaatiokertoimelle (siis Pearsonin tulomomenttikeroimelle korrelaation otostason piste-estimaattorina) on kyllä johdettu merkitsevyystesti (t-testi), joka löytyy jokaisesta tilastotieteen alkeisprujusta. Mikä siinä on muka vikana?

    Ja kuka paukapää opettaa, että 0.25 olisi merkitsevä korrelaatio, esim. otoskoosta riipuumatta?

    Edelleen: mikään suuruinen korrelaatio ei sinänäsä takaa yhteyttä, riippuvuudesta puhumattakaan. Esim. aikasarja-aineistoista saa korkeita korrelaatiota aivan mielettömien muutujien välille, koska riippumattomatkin ilmiöt ajan mukana kehittyvät johonkin suuntaan.

    Poikkileikkausaineistossakin saadaa lähes poikkeuksetta näennäiskorrelaatiota, jotka häviävät, kun joku molempiin muuttujiin vaikuttava taustamuuttuja vakioidaan.

    Äänestä

  • Manovaani kirjoitti:

    Korrelaatiota ei tarvita varianssianalyysissa, vaikka korrelaatio lasketaankin varianssien avulla.

    Yksisuuntaisessa varianssianalyysissa vain testataan, poikkeaako jonkun ryhmän keskiarvo muuttujan suhteen muiden ryhmien keskiarvoista. Tästä nyt lienee kysyjällä tarkoitus kysyä (?).

    Jos kyseessä on pienimuotoinen harjoitustehtävä harvoilla havainnoilla, juttu onnistuu vaikka taskulaskimella, kynällä ja paperilla. Kaavat ovat aika selkeitä. Mutta kertokoon kysyjä, mistä on kysymys!
    ----------------------------
    Ja sitten sitä "överiä". Ymmärrän kyllä tuon 0.7:n ja 45 asteen näennäisperustelun. Mutta sehän on ihan ex anus otantatutkimuksessa!

    Korrelaatiokertoimelle (siis Pearsonin tulomomenttikeroimelle korrelaation otostason piste-estimaattorina) on kyllä johdettu merkitsevyystesti (t-testi), joka löytyy jokaisesta tilastotieteen alkeisprujusta. Mikä siinä on muka vikana?

    Ja kuka paukapää opettaa, että 0.25 olisi merkitsevä korrelaatio, esim. otoskoosta riipuumatta?

    Edelleen: mikään suuruinen korrelaatio ei sinänäsä takaa yhteyttä, riippuvuudesta puhumattakaan. Esim. aikasarja-aineistoista saa korkeita korrelaatiota aivan mielettömien muutujien välille, koska riippumattomatkin ilmiöt ajan mukana kehittyvät johonkin suuntaan.

    Poikkileikkausaineistossakin saadaa lähes poikkeuksetta näennäiskorrelaatiota, jotka häviävät, kun joku molempiin muuttujiin vaikuttava taustamuuttuja vakioidaan.

    Tilastotiedettä käytetään varsin usein niin sanotun "halutun tuloksen periaatteen" käsikassarana. Tarvittaessa musta saadaan näyttämään valkoiselta.

    Äänestä

  • hiukka provoilua kirjoitti:

    Tilastotiedettä käytetään varsin usein niin sanotun "halutun tuloksen periaatteen" käsikassarana. Tarvittaessa musta saadaan näyttämään valkoiselta.

    Tasan metrin pituisella halollakin voi mitata pituutta tai hakata muita päähän. Mitähän tiedettä ei olisi käytetty väärin - matematiikka mukaanlukien? Sitäpaisti tilastotiede on matematiikkaa, jos et ole huomannut!

    Äänestä

  • Manovaani kirjoitti:

    Korrelaatiota ei tarvita varianssianalyysissa, vaikka korrelaatio lasketaankin varianssien avulla.

    Yksisuuntaisessa varianssianalyysissa vain testataan, poikkeaako jonkun ryhmän keskiarvo muuttujan suhteen muiden ryhmien keskiarvoista. Tästä nyt lienee kysyjällä tarkoitus kysyä (?).

    Jos kyseessä on pienimuotoinen harjoitustehtävä harvoilla havainnoilla, juttu onnistuu vaikka taskulaskimella, kynällä ja paperilla. Kaavat ovat aika selkeitä. Mutta kertokoon kysyjä, mistä on kysymys!
    ----------------------------
    Ja sitten sitä "överiä". Ymmärrän kyllä tuon 0.7:n ja 45 asteen näennäisperustelun. Mutta sehän on ihan ex anus otantatutkimuksessa!

    Korrelaatiokertoimelle (siis Pearsonin tulomomenttikeroimelle korrelaation otostason piste-estimaattorina) on kyllä johdettu merkitsevyystesti (t-testi), joka löytyy jokaisesta tilastotieteen alkeisprujusta. Mikä siinä on muka vikana?

    Ja kuka paukapää opettaa, että 0.25 olisi merkitsevä korrelaatio, esim. otoskoosta riipuumatta?

    Edelleen: mikään suuruinen korrelaatio ei sinänäsä takaa yhteyttä, riippuvuudesta puhumattakaan. Esim. aikasarja-aineistoista saa korkeita korrelaatiota aivan mielettömien muutujien välille, koska riippumattomatkin ilmiöt ajan mukana kehittyvät johonkin suuntaan.

    Poikkileikkausaineistossakin saadaa lähes poikkeuksetta näennäiskorrelaatiota, jotka häviävät, kun joku molempiin muuttujiin vaikuttava taustamuuttuja vakioidaan.

    Kiitoksia vastauksista. Koneeni Exceliltä ei löydy varianssianalyysin työkaluja (ilmeisesti juuri se paketti on jäänyt asentamatta).

    Kyseessä on yksisuuntainen analyysi, jonka tarkoituksena on juuri testata poikkeaako ryhmän ka. muiden ryhmien keskiarvosta.

    Ongelma on pieni aineisto harvoilla havainnoilla. Taskulaskin on ja SURVOn latasin myös netistä tämän palstan vihjeiden mukaisesti. Yhden rivin havainnointitulokset ovat:
    A=13, B=14 ja C=17, ka.14,67.
    Ja tästä pitäisi laskea poikkeeako C tai muut merkittävästi muista tilastollisesti. Jos saan vähän vinkkiä, niin osaan laskea itse loput aineistot.

    Äänestä

  • Onnistuin suorittamaan laskun ja sain seuraavan tuloksen:

    Group A: Number of items= 3
    13.0 14.0 17.0
    Mean = 14.7
    95% confidence interval for Mean: 12.51 thru 16.82
    Standard Deviation = 2.08
    Hi = 17.0 Low = 13.0
    Median = 14.0
    Average Absolute Deviation from Median = 1.33

    Oliko tämä nyt tulkittavissa niin, että yhteys vastausten välillä löytyy (on yli 0,7).

    Äänestä

  • Jenniel kirjoitti:

    Onnistuin suorittamaan laskun ja sain seuraavan tuloksen:

    Group A: Number of items= 3
    13.0 14.0 17.0
    Mean = 14.7
    95% confidence interval for Mean: 12.51 thru 16.82
    Standard Deviation = 2.08
    Hi = 17.0 Low = 13.0
    Median = 14.0
    Average Absolute Deviation from Median = 1.33

    Oliko tämä nyt tulkittavissa niin, että yhteys vastausten välillä löytyy (on yli 0,7).

    Taitaa tulla liian myöhään, kun en aikoihin ole katsonut palstaa.

    Tuossa on vain yhden ryhmän eli A:n kuvaus. Sama pitäisi tehdä muille ryhmille ja sitten laskea varsinainen varianssianalyysi.

    Ovela kiertotiekin on ilman varianssianalyysia. Näköjään saat luottamusvälit ryhmien keskiarvoille, tuossa A-ryhmälle [12.51, 16.82). Jos eri ryhmien keskiarvojen luottamusvälit ovat osoittainkin päällekkäin, eivät ryhmien keskiarvot poikkea merkitsevästi. Siis jos vaikka ryhmälle B l.v. on [10.50, 12.52] ja ryhmälle C [16.81, 18.99].

    Jos C:n keskiarvon l.v. olisi esim. [16.83, 19,01], C:n keskiarvo poikeeaan muista ryhmistä.

    Sama asia, vaikka ilkeä ope luultavasti vaatii varsinaisen varianssianalyysin.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Jenniel kirjoitti:

Varianssianalyysi täytyisi tehdä - miten sen saa kätevästi Excelillä tai muilla konsteilla?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu