Jos lähtee liikkeelle siitä, että väri syntyy valoaallon osuessa materiaalin pinnalle ja toisaalta siitä, että eri materiaalien pinnoilla on erilainen atomirakenne. Niin tällöin väistämättä ajattelee, että tietyt taajuudet vaimenevat ja tietyt vahvistuvat riippuen pinta-atomien sijainnista ja laadusta kyseisen aineen pinnalla.
Prismassa värit saadaan esiin vastaavalla tavalla.
Eli on täysin mahdollista tutkimalla esim. tunnelointimikroskoopilla materiaalin pinta-atomeja ja laskemalla etäisyyksiä selvittää materiaalin väri (tietämättä sitä etukäteen).
Pinnan vahvistavien atomien tulee sijaita jollain sopivalla aallonpituuden mitalla toisistaan siten, että kyseisen värin ominainen aallonpituus toteutuu... jos väri syntyy sekoittamalla kahta taajuutta, niin varmaankin nämä aallonpituudet löytyvät. Jne.
Joka tapauksessa jonkinlainen yhteys värillä ja pinnan rakenteella väistämättä on. Asiaa ei liene oltu tutkittu?
Prismassa värit saadaan esiin vastaavalla tavalla.
Eli on täysin mahdollista tutkimalla esim. tunnelointimikroskoopilla materiaalin pinta-atomeja ja laskemalla etäisyyksiä selvittää materiaalin väri (tietämättä sitä etukäteen).
Pinnan vahvistavien atomien tulee sijaita jollain sopivalla aallonpituuden mitalla toisistaan siten, että kyseisen värin ominainen aallonpituus toteutuu... jos väri syntyy sekoittamalla kahta taajuutta, niin varmaankin nämä aallonpituudet löytyvät. Jne.
Joka tapauksessa jonkinlainen yhteys värillä ja pinnan rakenteella väistämättä on. Asiaa ei liene oltu tutkittu?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Yleensä materiaalin väri syntyy kun se absorboi valo kvantin ja tämän jälkeen emittoi kvantin jollain tietyllä taajuudella. Tämä taajuus riippuu käytännössä käytetyn materiaalin ominaisenergiatiloista eikä pinnan rakenteesta.
Tietysti pinnan rakenne vaikuttaa valon heijastumiseen mutta tällä on vain vähän tekemistä värin kanssa muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.