Ei se raha tee ketään onnelliseksi

totta.olen aivan samaa mieltä...haluaisin ennen
kaikkea löytää sellaisen tutkaparin jonka kanssa saisi ampua kiekkoja samaan lapaan...

"On vaikea saavuttaa mielenrauha ja onnellisuus, jos mieltämme painaa jatkuva uhka leivän loppumisesta."

Tuosta olen harvinaisen samaa mieltä. Onnellisuutta raha ei välttämättä takaa, mutta jonkinasteista perusturvallisuuden tunnetta se kyllä antaa...

rikkaitten vanhempien kakaroista, ja ne olivat suurin osa jotenkin tylsistyneitä, eläminen oli liian helppoa. Ei enää tavoitteita kuten kirjoitit.

Jotain omakohtaista kokemusta aiheesta sikäli että vaikka omasta lapsuudesta ei varsinaisesti mitään sellaista puuttunut mitä oikeasti tarvitsin kuten ruokaa ja vaatteita, niin se että kun omalla työnteolla saavutti jonkin sellaisen mitä halusi niin se tuntui joltain enemmältä.

Kotoa lähdin mukana omalla työllä ansaittu auto ja kymmenen muovikassia jossa oli vaatteet ja jotain asiapapereita. Perintöä sain isän kuoltua hautauskulujen jälkeen 63 mk ja pennejä.
Nyt on tämän pörssialen jälkeen rahaa jotain 150 tonnia, ennen sitä oli pyöreesti 180.

Ei raha nuorena tuntunut miltään, sitä oli ja töistä sai lisää.
Myöhemmin havaitsi että se on jotain enemmän.
Voisin ostaa jo mitä haluaisin, jos jotain haluaisin, mutta se että on rahaa tehdä mitä haluaa jotenkin vie myös halun tehdä sitä. Mutta se antaa kuitenkin jonkinmoisen tyydytyksen. Ja miksi ostaa mitään sellaista mitä ei oikeasti tarvitse? Ei naapureiden kateelliseksi saaminen ole loppujen lopuksi mikään kunnon syy.

Työ mitä teen on melko ikävää ja raskasta. Voisin lopettaa sen tekemisen vaikka huomenna taloudellisesti. Mutta entä sitten?
Ja toisaalta voinhan tässä kerätä omille lapsille vähän enemmän rahaa kuin mitä itse sain.
Voivat sitten tehdä sillä mitä huvittaa.

Se mikä naurattaa sisäänpäin on siinä että monet juoksevat elämänsä lävitse pitäen samanlaisia silmälappuja kuin hevosilla oli ennen, eivät näe sivuilleen, eivät ajattele että voisivat tehdä jotain toisin kuin mitä markkinamiehet ja tv tyrkyttää. Tuhlaavat rahansa roskaan ja vinkuvat sitä ja ottavat lainaa ja tuhlaavat entistä enemmän rahaansa roskaan.
Ajattelen; siis olen, on vaihtunut muotoon: Kulutan siis olen.

En muista kuka amerikkalainen öljymies joskus sanoi ettei miljardi dollaria ole sama kuin ennen.
Tiedän ettei miljoona markkaa ole enää kuin ennen, ei ole se 170 tuhatta euroakaan.
Samoin tiedän että eroa on siinä onko velkaa vai oikeaa omaisuutta. Tuttavapiirissä on joka toisella velkaa suurin piirtein saman verran tai enemmän ja ovat jotenkin alkaneet muuttua kireämmiksi. Alkaa huuma uudesta talo(sta)udesta mennä ohi, velat on kuitenkin maksettava.

Huomenna on aina uusi päivä, elä se hyvin. Ja itse, kenenkään muun kautta sitä ei voi tehdä vaikka tvssä niin sanoittaisiinkin.

Voittajat kirjoittavat historian, se joka hallitsee historiaa hallitsee huomista. Markkinavoimat, suuri raha pyörii ja muokkaa sitä haluamaansa muotoon. Mutta todella suurta rahaa hallitsee hyvin pieni piiri. Raha ja valta on yhtä. Kun et voi voittaa on parasta mennä mukaan, mutta tajua kuvio.
Tieto on valtaa, ei se mössö jota tuutista tunkee, näe se mitä siinä on takana. Kun tämän tajuat ja pystyt sisäistämään voit tehdä sillä rahaa sekä elämästäsi sellaisen kuin haluat.

Kunnollinen elämä on tylsää, eikä välttämättä onnellista, mutta jatkuvaa onnea ei ole olemassa.
Pitäisi nähdä ne pienet asiat ja elää päivät kuten lapsi; nähden ne kukkaset.

Ei se raha tuo onnea, mutta helpottaa elämää huomattavasti.