selkeällä kielellä

.
ehdollinen responssi,
reaktio (conditional response; CR, Rc), *klassisessa *ehdollistumisessa *vastaus (*R) *ehdolliseen *ärsykkeeseen (*S); esim. syljen eritys (ehdollinen R) kellon ääneen (ehdollinen S).

ehdollinen ärsyke,
stimulus (conditional stimulus; CS, Sc), *klassisessa *ehdollistumisessa alun perin neutraali *ärsyke (*S), esim. jakoavain, jonka esittäminen yhdistetään *ehdottomaan *ärsykkeeseen (*S; ruoka), jolloin *ehdollistumisen jälkeen neutraalista S:tä tulee ehdollinen ärsyke, joka tuottaa ehdollisen responssin (*R; syljen eritys).

ehdollistuminen (conditioning),
assosiatiivinen oppiminen, pohjaa osin *S:n ja *R:n välille syntyneeseen yhteyteen tai *operantin R:n ja *vahvistajan väliseen *assosiaatioon. Aikajärjestyksessä: 1) *klassinen eli pavlovilainen; 2) *instrumentaalinen (*Thorndike), 3) *operantti (*Skinner), 4) *seuraamus-oppiminen.


*ehdolllistumis – vahvistamis -oppiminen.

1) ehdollistuminen, klassinen eli pavlovilainen ehdollistuminen (*Pavlov 1890-luvulta), sama kuin *R-tyyppinen ehdollistuminen (*Skinner'in termi 1930-lu-vulta): Neutraali *S (esim. kellon ääni) esitetään ajallisesti pareittain *ehdottoman S:n (ruoka) kanssa, jolloin niiden välille syntyy *assosiaatio, jonka seurauksena neutraalista S:tä tulee *ehdollinen S, joka pystyy tuottamaan *ehdollisen R:n (syljen eritys). *Mowrer’in nimitys tälle on signaali-oppiminen. – Klassinen ehdollistuminen on *KT:n perustana, ja sitä voidaan käyttää lähinnä *reflektiivisiin responsseihin.

2) ehdollistuminen, instrumentaalinen eli- väline-ehdollistuminen (*Thorndike 1898): Suhteellisen stukturoidussa koe-tilanteessa (esim. kissa pulma-laatikossa) tapahtuva oikeiden *responssien (salvan painaminen) *vahvistaminen (ulospääsy), jolloin oikeiden *R:ien esiintymis-todennäköisyys kasvaa. Nimi viittaa siihen, että R on väline vahvistamisen tuottamiselle (erotuksena *klassiselle ehdollistumiselle, jossa *ehdoton *S ilmenee riippumatta *ehdollisen R:n esiintymisestä). Thorndiken mukaan tällainen oppiminen johtuu S:n ja R:n välisestä *assosiaatiosta. *Trial and error (yritys ja erehdys) -oppiminen on yksi instrumentaalisen ehdollistumisen laji. *Thorndiken lait.

3) ehdollistuminen, operantti eli O-tyyppinen ehdollistuminen (*Skinner 1938): Suhteellisen strukturoitumassa ”eksperimentaalisessa tilassa” (esim. kyyhkynen *Skinner-boxissa) tapahtuva oikeiden operaatioiden (*R) *vahvistaminen (esim. ruoan saaminen) usein erilaisilla vahvistamis-aikatauluilla, minkä seurauksena oikeiden R:ien esiintymis-todennäköisyys voi kasvaa. Oikeat R:t ovat *emitoituja (eivät respondoituja kuten *R-tyyppisessä ehdollistumisessa). Skinnerin mukaan tällainen *oppiminen johtuu operantin R:n ja *vahvistajan välisestä *assosiaatiosta (*vahvistaja/vahvistaminen, Skinner). *Mowrer’in nimitys tälle on solution-learning. – O-ehdollistuminen on *KM:n perustana.

4) ehdollistuminen, seuraamus-oppiminen, yhteisnimitys *instrumentaaliselle ja *operantille *ehdollistumiselle, koska käytännössä niitä ei juuri erotella. Operantti ehdollistuminen on *Skinnerin teoreettisesti hienostuneempi revisio *Thorndiken instrumentaalisesta ehdollistumisesta. Nykyään Skinnerin terminologia on preferoitu.

ehdollistumis–vahvistamis-oppiminen(conditioning–reinforcement -learning), yhteisnimitys *klassiselle *ehdollistumiselle ja *seuraamus-oppimiselle.

ehdoton responssi, reaktio (unconditional response; UCR, UR, Ru), automaattinen ja luonnollinen *R *ehdottomaan *ärsykkeeseen (*S) Ilman oppimista, esim. syljen eritys ruoan seurauksena.

ehdoton ärsyke, stimulus (unconditional stimulus; UCN, US, Su), tuottaa aina *ehdottoman *responssin (*R) ilman oppimista, esim. ruoka syljen erittymisen.

Perusidea lienee se, että ihmisen/eläimen toivottuja käyttäytymismuotoja palkitaan ja ei-toivotuista käyttäytymismuodoista tulee seurata rangaistus (klassinen väline). Olen ehdollistanut esimerkiksi kissoja siten, että ruokaa antaessa olen "maiskuttanut". Tästä on seurannut se, että kun alan maiskuttamaan, kissat tulee keittiöön vaikka en olisi ruokaa antamassa. Mielestäni ehdollistamista "opettamista" on myös vaikkapa se ihmissuhteissa, että jos toinen alkaa puhua ongelmista/vaikeuksista, niin toinen suuttuu. Tällöinen toinen oppii olemaan puhumatta ongelmista kun ei halua, että toinen suuttuu.