talkkunaa,

Kyllä talkkunajauhoja kaupasta löytyy - lähes joka paikasta. Eriskummallinen tapa syödä talkkunaa - en ole kuullut noin kuivasta talkkunasta ja vielä voita päälle...

Piimän ja marjojen kanssa olen itse tavannut syödä.

Talkkuna on kilon pusseissa "Kainuun talkkunaa" ja siitä voi keittää puuroa ja se on hyvää voisilmän ja maidon tai piimän kanssa. Erinomainen aamiaspuuro ja miksei ain silloin kun nälkä yllättää.

Eriasia on sitten talkkunajauho, jota laitetaan esimä viilin ja piimän joukkoon. Siitä voi tehdä myös jälkiruokaa.

Sillä saadaan kuohkeutta massan, Mutta nykyisillä sähkövispilöillä saa kuohkeutta vaikka lisäisi maitoa tai jugurttia (neste imeytyy talkkunajauhoihin)

MARJA-TALKKUNAHYVE
(4 annosta, à 150 g)

3 dl mustikoita tai puolukoita
¾ - 1 dl sokeria
2 tl vanilliinisokeria
1 dl talkkunajauhoja
2 dl vispikermaa

Survo marjat kulhon pohjassa. Lisää joukkoon hunaja tai sokeri ja vanilliinisokeri. Mustikoille riittää pienempi sokerimäärä (3/4 dl), kun taas happamat puolukat vaativat noin 1 dl:n. Lisää talkkunajauhot siivilän läpi. Sekoita tasaiseksi. Vaahdota kerma ja lisää se varovasti joukkoon niin, että seoksesta tulee tasaista. Kaada tarjoilukulhoon tai annosmaljoihin. Koristele marjoilla ja sitruunamelissanlehdillä.

TALKKUNAHYVE
Ainekset:
2 dl kuohukermaa
250 g maitorahkaa
2 dl puolukoita
1 dl talkkunajauhoja
n. 1/2 dl sokeria
Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita rahka, puolukat, talkkunajauhot ja sokeri joukkoon, sekoita. Nostele tarjoilumaljoihin ja ripottele puolukoita pinnalle. Hyve sopii valmistaa mainiosti myös mustikoista.

http://personal.inet.fi/koti/valto.koskinen/talkkunainfo.htm

talkkuna on minunkin kesä ruokani ,mutta meillä päin syödän talkkunaa piimän mieluiten kirnupiimän kanssa.toki eripuolilla suomen maata on eri tavat keitetäänhän jossain päin talkkuna puuroa

Talkkunapuuro on maaliman parasta syötävää. sitä voi valmistaa monella tapaa. Esim. kotona se oli pikaruokaa l. kiehuvaan veteen suola ja ns. Kainuun talkkunaa (joka on karkeampaa kuin se hämäläinen viilin päälle pantava). Joka emännällä oli oikean sakeuden tuntuma hyppysissä ja usein se tehtiinkin "silmäkuajeella" eli sopivan verran jauhoja ja jos puurosta tuli liian sakeaa lisättiin vettä - hyvin yksinkertaista. Varoituksen sana: talkkunakset turpoaa paljon ja pian, joten aloita vellimäisellä määrällä. Tätä pikaruokaa kotonani tehtiin esim. jouluaamuna (tapa oli jäänyt ajalta kun oli kiire joulukirkkoon hevospelillä sivukylän perukasta) toki silloin kun isällä oli kiirre milloin mihinkin kokoukseen kylänpintaan oli hälle keitettävä talkkunapuuro.
Talkkunapuurolla on kyky viedä nälkä, se on täyttävää ja energiaa saa jos sen kanssa nauttii hyvää sian käristystä. Tämä taas oli metsureille mieleen ja maistuu se muillekkin!! Toki aito voisilmä on myös hyvä vaihtoehto. Mutta ei sitten maidon kanssa - se on mielestäni puuron häväistys.
Toinen tapa keittää talkkunapuuro on pitkä haudutus. Silloin puurosta tulee pehmeän makuista ja tunnostaa, että puuro tuoksuukin erinlaiselta. Yleensä haudutettu puuro on hieman vetelämpää kuin "pikapuuro". Olempa kuullut, että nuori joka lapsuudesta asti oli syönyt haudutettua oli pikapuuron kohdalla vierastanut eikä mielellään ollut sitä syönyt.
Talkkuna ei ole niin hanakka tarttumaan kattilaan kiinni kuin hiutale- ja maitopuurot. Antaa vain kattilan liota hetkisen, niin johan irtoaa - jos et ole keittänyt sitä ihan tosi "pohjaan".
Opiskeluaikanani silloin ... oli Nivalasta ja Ylivieskasta tyttöjä ja heillä oli riitaa aiheeata Mutti ja Pepu. Käsittääkseni se oli sama asia; eli yli jäänyt talkkunapuuro paistettiin seuraavana aamuna paistinpannussa joko voissa tai käristyksen rasvassa (hei vain Eeva, Teija ja Aino-Lahja). Olen itsekin tehnyt niin, mutta voi ylijääneen puuron käyttää myös sämpylä taikinassa - tulee maukkaat sämpylät ja hapanleipä taikinassakin se menee ihan huomaamatta.
Talkkunaa voi käyttää monessa, kuten edellä oli esim hyveen ohje. Suomussalmella olen saanut ostaa Kiannon Kuohujen uimahallin aulasta talkkuna pehmistä ja oli hyvää.