Minkä ihmeen takia minä valehtelen??? Pienestä saakka on minulla ollut taipumus siihen, värittelin vähän juttujani ja luulen sen "periytyneen" äidiltäni, hän kertoi olleensa kova valehtelemaan pienenä ja aikuisenakin tiesin hyvin äitini kaksinaamaisuudesta.. Päätin että minustapa ei koskaan tuollaista tule! Ja nyt..
Olen huomannut että juttuni eivät kauaa pysy aisoissa. Valehtelen uudessa työpaikassani minkä kerkeän. En levittele juoruja tai mitään, puhun vain puuta heinää siitä mitä olen mukamas tehnyt tai nähnyt jne.. Joudun oikeasti välillä oikein pinnistelemään kun minulta kysytään jostain asiasta, että olenko tosiaan sanonut noin?? Välillä vaan löydän itseni siitä tilanteesta että laskettelen silkkaa palturia jostain asiasta.
Mielestäni tämä asia ei ole vielä niin vakava että millekään psykiatrille tarvitsisi aikaa varata, haluaisin vain tietää, voiko valehteleminen periytyä, olenko vain ottanut oppia äidistäni vai kuuluuko tämä kolmenkympin villitykseen?
Olen huomannut että juttuni eivät kauaa pysy aisoissa. Valehtelen uudessa työpaikassani minkä kerkeän. En levittele juoruja tai mitään, puhun vain puuta heinää siitä mitä olen mukamas tehnyt tai nähnyt jne.. Joudun oikeasti välillä oikein pinnistelemään kun minulta kysytään jostain asiasta, että olenko tosiaan sanonut noin?? Välillä vaan löydän itseni siitä tilanteesta että laskettelen silkkaa palturia jostain asiasta.
Mielestäni tämä asia ei ole vielä niin vakava että millekään psykiatrille tarvitsisi aikaa varata, haluaisin vain tietää, voiko valehteleminen periytyä, olenko vain ottanut oppia äidistäni vai kuuluuko tämä kolmenkympin villitykseen?
Vastaukset 2
Vanhimmat
.
"voiko valehteleminen [1] periytyä, [2] olenko [vain] ottanut oppia äidistäni vai [3] kuuluuko tämä kolmenkympin villitykseen?" - [PL]
ei, joo, ei.
.
tuli mieleen että kun elät tavallista arkea niin keskitytkö siihen hetkeen? Mulla nuorempana ajatus vouhkas millon missäkin vaikka tein jotain muuta, sitten kun pitäis kertoa omasta elämästä niin ei tule mitään mieleen.. ja kuinka ollakaan tulee päästettyä valhe =/ juu ja näin kyllä tapahtuu vieläkin että hätäpäissäni puhun puuta heinää... todella vittumainen tapa.
Tulee olo, että pitää kertoa jotain vielä erikoisempaa, jotain mikä herättää huomoita. Näin siis minulla.
Ehkä se sultakin jää vähitellen kun olet jo tiedostanut tuon valehtelun.