Palamisprosesseissa syntyy yleensä hiilidioksidia ja vesihöyryä. Vesihöyry on hiilidioksidiakin tehokkaampi kasvihuonekaasu. Miksi kuitenkin sanotaan, ettei ihminen muka juurikaan vaikuta vesihöyryn määrään? Vai onko ihmisen tuottama määrä kuitenkin vain pisara meressä?
Hiilidioksidin tuotossahan ihminen kai sitten pärjääkin hiton hyvin muuhun luontoon verrattuna.
Hiilidioksidin tuotossahan ihminen kai sitten pärjääkin hiton hyvin muuhun luontoon verrattuna.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Koska totuus on se että ihminen on ilmastoon suurin yksittäinen vaikuttava tekijä, on muiden ilmastoon vaikuttavien tekijöiden tärkeys käänteisesti verrannollinen ihmisen vaikutukseen näissä tekijöissä. Esimerkki; ihminen ei millään maailman tavalla vaikuta aurinkoon = ihmisen vaikutus ilmastoon on aurinkoon verrattuna kymmenkertainen (IPCC)
Ihmisellä on marginaalinen vaikutus ilmassa olevaan vesihöyryn määrään = ihmisen vaikutus ilmastoon on vesihöyryn määrään verrattuna yhdeksän kertainen (raaka arvio koska vesihöyryn määristä tai vaikutuksesta ei ole täyttä varmuutta)
Järkeenkäypää eikö totta?
ps. jokainen voi varmistaa tämänkin kirjoituksen tieteellisyyden vertaamalla USA:ssa vuosina 1934-1998 mitattuja lämpötiloja CO2-pitoisuuksiin ja aurinkopilkkujen määrään (vesihöyrytietoja pitääkin sitten kaivella)
Pilvettömänä yönä lämpötila 7 astetta, ja seuraavana yönä taivas umpipilvessä ja lämpötila 16 astetta.Aika paljon vaikuttaa tuo vesihöyry.
Puolipilvinen päivä, kevyttä tuulta 2 m korkeudella. Kosteusprosentti 80% 1.5 m korkeudella. Aurinkon paistaessa pilvien välistä lämpötila 35-40 astetta 1,5 metrin korkeudella. Pilven tullessa auringon eteen. Lämpötila 15-20 astetta 1.5 metrin korkeudella.
Ylimääräisen veden huomaa hyvin kun se imee lämpöä iholta, esim. niskasta ja käsistä kun on t-paita päällä. Itseasiassa ilman lämpötila on vain tuo 15-20 astetta, mutta aurinko porottaa silloin tällöin ja polttaa ihonkin karrelle.
Eli missä on ongelma? Ja mitä mediaväki ei ole tajunnut?
Ongelma taitaa olla se, että otsoonikerros on ohentunut ja auringosta pääsee enemmän UV:ä, joka kuumentaa kaiken kiinteän massan. Ylimääräinen vesihöyry pyrkii jäähdyttämään massa imiessään lämpöä masssata pysyäkseen itse höyrynä.
Niin ja se ylimääräinen vesi on tullut fossiilisten polttoaineiden polttamisesta. Yhden bensalitran polttaminen eli n 800g tuottaa lähteestä riippuen 1.6 - 4.5 kg vesihöyryä. Kun taas hiilidioksiidia tulee 2.4 kg. Jos joku tietää, että minkää verran oikeasti bensasta tulee vesihöyryä niin voisi kertoa jos on rohkea.
Ja jos joku väittää, että esimerkiksi 100 km matkalla kun auto kuluttaa 8 litraa bensaa ja samalla tuottaa vaikkapa 32 kg vesihöyryä, että sillä ei ole mitään merkitystä, niin tota... Miettiköön uudestaan kuluttamistaan.
Vesihöyry tuppaa tiivistymään vedeksi NCP:ssä, kun sen tiheys on tarpeeksi suurta. Vesihöyry tiivistyy itsestään ilman ulkoista katalyyttiä, toisin kuin hiilidioksidi. Hiilidioksidi on NCP:ssä kaasumaisessa muodossa ja käytännössä sen poistuminen vaatii yhteyttämisen, joka siis erottaa hapen hiilestä. Vesihöyryllä on luonnollinen ja nopea poistumistie ilmakehästä, kun taas hiilidioksidilla ei.
Eli lyhyesti: vesihöyry poistuu ilmakehästä itsestään, hiilidioksidi ei.
"Hiilidioksidin tuotossahan ihminen kai sitten pärjääkin hiton hyvin muuhun luontoon verrattuna."
Hiilidioksidin tuotossa ihminen ei ole kovinkaan merkittävässä osassa. Ihmisen osuus hiilidioksidin tuotosta on n.4% ja luonto itse tuottaa n.96%.
Tieto löytyy NOAA:n tutkimuksista.