Psykologien kikkoja?

Olis kiva jos kertositte.

Ja lisäksi ois kiva tietää, millon psykologi epäilee eniten toisen aikovan vakavasti itsemurhaa, sillä joskus on käynyt niin, että asiakas on sanonut sen päin naamaa, muttei hän ole ottanut ollenkaan vakavasti ja taas kun asiakas ei puhu itsemurhasta, on psykologi antanut ymmärtää, että asiakas tällöin hautoisi itsemurhaa vakavasti.

(vai onko tämä muiden mielestä outoa?)

Kiitos kaikille vastanneille.
12761
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Tarvis niitä vastauksia..
Ei niiden tarvi olla välttämättä mitään faktoja, kertokaa vaikka ajatuksistanne noista asioista..

Äänestä

jos et usko psykologia ja pidät täysin puppuna heidän teorioitaan, saat aivan varmasti diagnoosin, jolla menet pakkohoitoon.

Äänestä
  • .
    "(- -) millon psykologi epäilee eniten toisen aikovan vakavasti itsemurhaa, (- -) naamaa, muttei hän ole ottanut ollenkaan vakavasti ja (- -) ei puhu itsemurhasta, on psykologi antanut ymmärtää, että asiakas tällöin hautoisi itsemurhaa vakavasti."

    Sekin että asiakas ajattelee psykologin ajattelevan tietyllä tavalla, on asiakkaan tulkinta. Entäpä jos psykologi esim. pyrkii salaamaan huolensa. Välittyykö silloin huoli vai ei-huoli?

    Eri ihmisten suhteen voi tulla tietynlainen vaikutelma: Joku puhuu aina mitä sylki suuhun tuo ja toinen on aina vakava. Tämä voi vaikuttaa psykologin arvioon. Lisäksi täytyy arvioida, että onko esim. huolettomuus vain suojaa.

    Sitten on vielä paimenen "Susi! susi!" -aspekti, josta joku ehkä voi kertoa.
    .

    Äänestä

  • Psykopatologia kirjoitti:

    .
    "(- -) millon psykologi epäilee eniten toisen aikovan vakavasti itsemurhaa, (- -) naamaa, muttei hän ole ottanut ollenkaan vakavasti ja (- -) ei puhu itsemurhasta, on psykologi antanut ymmärtää, että asiakas tällöin hautoisi itsemurhaa vakavasti."

    Sekin että asiakas ajattelee psykologin ajattelevan tietyllä tavalla, on asiakkaan tulkinta. Entäpä jos psykologi esim. pyrkii salaamaan huolensa. Välittyykö silloin huoli vai ei-huoli?

    Eri ihmisten suhteen voi tulla tietynlainen vaikutelma: Joku puhuu aina mitä sylki suuhun tuo ja toinen on aina vakava. Tämä voi vaikuttaa psykologin arvioon. Lisäksi täytyy arvioida, että onko esim. huolettomuus vain suojaa.

    Sitten on vielä paimenen "Susi! susi!" -aspekti, josta joku ehkä voi kertoa.
    .

    Psykologit on niin monimutkasia ja ovelia :)
    Ei niiden kans voi kikkailla.

    Äänestä

  • Käyny näin? Aika inhottavaa

    Äänestä

  • Minä_ _ _ kirjoitti:

    Käyny näin? Aika inhottavaa

    .
    Luulen että ei ammatillis-kliinisissä asioissa; muissa asioissa ehkä.
    .

    Äänestä

  • Psykopatologia kirjoitti:

    .
    Luulen että ei ammatillis-kliinisissä asioissa; muissa asioissa ehkä.
    .

    Jotain teikäläisten jippoja?
    Mistä päättelettä milloinkin, milloin asiakkaan puheet esim. on syytä ottaa todesta..? Toki kai se on yksilökohtaistakin mutta olis kiva jos mainitsisit vaikka jotain mikä pätee suurimpaan osaan ihmisistä (?) :)

    Äänestä

  • Muuten kirjoitti:

    Jotain teikäläisten jippoja?
    Mistä päättelettä milloinkin, milloin asiakkaan puheet esim. on syytä ottaa todesta..? Toki kai se on yksilökohtaistakin mutta olis kiva jos mainitsisit vaikka jotain mikä pätee suurimpaan osaan ihmisistä (?) :)

    .
    Kysymys on liian vaikean-lavea. Olisiko joku spesifi kysymys tai aspekti?
    .

    Äänestä

  • Psykopatologia kirjoitti:

    .
    Kysymys on liian vaikean-lavea. Olisiko joku spesifi kysymys tai aspekti?
    .

    Psykologi sanoi, että jos puhuu itsemurhasta, on paljon pienempi riski tehdä se, kuin että ei puhu. Tarkoittaako tämä nyt sitä, että itsemurhasta puhuminen vähentää sitä riskiä, vai siitä puhuminen on merkki, ettei sitä harkitse vakavasti, vaan se olisi vaikka jotain huomionhakua ?

    Äänestä

  • Minä_ _ _ kirjoitti:

    Psykologi sanoi, että jos puhuu itsemurhasta, on paljon pienempi riski tehdä se, kuin että ei puhu. Tarkoittaako tämä nyt sitä, että itsemurhasta puhuminen vähentää sitä riskiä, vai siitä puhuminen on merkki, ettei sitä harkitse vakavasti, vaan se olisi vaikka jotain huomionhakua ?

    .
    "Psykologi sanoi, että jos puhuu itsemurhasta, on paljon pienempi riski tehdä se, kuin että ei puhu."

    Kyllä, jos hiljaisella on de facto -itsemurhariski. Sitä ei aina hyvin voi tietää, kun ao. ei puhu, so. sitä täytyy arvioida (kokonaan) muusta.

    "Tarkoittaako tämä nyt sitä, että itsemurhasta puhuminen vähentää sitä riskiä, vai siitä puhuminen on merkki, ettei sitä harkitse vakavasti, vaan se olisi vaikka jotain huomionhakua ?"

    Luultavasti yleensä hieman vähentää. Se onko puhuminen todellista aietta vai huomionhakua, täytyy avioida yksilöllisesti. Psykologiassa ei juuri ole yleisiä lakeja asioille.
    .

    Äänestä

  • Psykopatologia kirjoitti:

    .
    "Psykologi sanoi, että jos puhuu itsemurhasta, on paljon pienempi riski tehdä se, kuin että ei puhu."

    Kyllä, jos hiljaisella on de facto -itsemurhariski. Sitä ei aina hyvin voi tietää, kun ao. ei puhu, so. sitä täytyy arvioida (kokonaan) muusta.

    "Tarkoittaako tämä nyt sitä, että itsemurhasta puhuminen vähentää sitä riskiä, vai siitä puhuminen on merkki, ettei sitä harkitse vakavasti, vaan se olisi vaikka jotain huomionhakua ?"

    Luultavasti yleensä hieman vähentää. Se onko puhuminen todellista aietta vai huomionhakua, täytyy avioida yksilöllisesti. Psykologiassa ei juuri ole yleisiä lakeja asioille.
    .

    Voiskohan tuota de facto -itsemurhariskiä lisätä jo hyvin varhaiset,jo lapsuudessa tulleet itsemurhasuunnitelmat?
    Ja kiitos edellisestä vastauksesta.

    Äänestä

  • Minä_ _ _ kirjoitti:

    Voiskohan tuota de facto -itsemurhariskiä lisätä jo hyvin varhaiset,jo lapsuudessa tulleet itsemurhasuunnitelmat?
    Ja kiitos edellisestä vastauksesta.

    .
    Kyllä epäsuorasti, koska lapsuuden tällaiset suunnitelmat indikoivat, että jotain on pielessä. Asia on kuitenkin mutkikas:

    Jos esim. 10.000 suuunnittelee, 100 yrittää yhden kerran, 10 yrittää useita kertoja, vain 1 näistä 10.000:sta kuolee.

    Täten tuo 10.000 sisältää hyvin monenlaista stuffia. Voi olla että olisi syytä ihan erottaa ryhmät 1) itsemurhan yrittäjät, 2) itsemurhan tekijät.
    .

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Minä_ _ _ kirjoitti:

Olis kiva jos kertositte.

Ja lisäksi ois kiva tietää, millon psykologi epäilee eniten toisen aikovan vakavasti itsemurhaa, sillä joskus on käynyt niin, että asiakas on sanonut sen päin naamaa, muttei hän ole ottanut ollenkaan vakavasti ja taas kun asiakas ei puhu itsemurhasta, on psykologi antanut ymmärtää, että asiakas tällöin hautoisi itsemurhaa vakavasti.

(vai onko tämä muiden mielestä outoa?)

Kiitos kaikille vastanneille.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu