mikä on se kala

myös välimeren maissa, merianturasta on kyse, eli eräs kampelalaji.

vanha kokki kirjoitti:

myös välimeren maissa, merianturasta on kyse, eli eräs kampelalaji.

Ja koska on kallista, kannatta valmistaa huolella. Tässä yksinkertainen ohje.
Merianturaa meuniere
Ennen teflonpannun keksimistä kala piti aina jauhottaa ennenvoissa paistamista. Tästä johtuen ruoan nimeen liitettävä termi meuniere, joka tarkoittaa naispuolista mylläriä tai myllärin vaimoa. Meuniere merkitsee nykyään voissa paistettua kalaa, jonka ainoina mausteina ovat sitruunamehu ja persiljasilppu.
2 merianturaa noin 200g/kpl 100g suolattua voita, 1rlk sitruunasta puristettua mehua. tarjoiluun 2rlk silputtua persiljaa.
Nylje ja huuhdo/ kuivaa kalat. Mausta suolalla ja pippurilla. Sulata pannussa puolet voista ja kypsennä merianturoita 4 min. kummaltakin puolelta. Siirrä kalat lämmitetyille lautasille. Pyyhi pannu puhtaaksi ja lisää loppu voi ja sitruunamehu, anna voin sulaa hyvin miedolla lämmöllä. Valele sula sitruunavoi kaloille, ripottele pinnalle persiljaa ja syö.

vanha kokki kirjoitti:

Ja koska on kallista, kannatta valmistaa huolella. Tässä yksinkertainen ohje.
Merianturaa meuniere
Ennen teflonpannun keksimistä kala piti aina jauhottaa ennenvoissa paistamista. Tästä johtuen ruoan nimeen liitettävä termi meuniere, joka tarkoittaa naispuolista mylläriä tai myllärin vaimoa. Meuniere merkitsee nykyään voissa paistettua kalaa, jonka ainoina mausteina ovat sitruunamehu ja persiljasilppu.
2 merianturaa noin 200g/kpl 100g suolattua voita, 1rlk sitruunasta puristettua mehua. tarjoiluun 2rlk silputtua persiljaa.
Nylje ja huuhdo/ kuivaa kalat. Mausta suolalla ja pippurilla. Sulata pannussa puolet voista ja kypsennä merianturoita 4 min. kummaltakin puolelta. Siirrä kalat lämmitetyille lautasille. Pyyhi pannu puhtaaksi ja lisää loppu voi ja sitruunamehu, anna voin sulaa hyvin miedolla lämmöllä. Valele sula sitruunavoi kaloille, ripottele pinnalle persiljaa ja syö.

Lue lisää

on tapa valmistaa kalaa paistamalla se voissa. Seläkkeet tai annospalat kieritellään jauhoissa ja paistetaan voissa. Valellaan paistettu kala sitruunamehulla ja kaadetaan loput ruskistetusta voista kalan päälle maustetaan tarvittaessa suolalla. Valmistustapa sopiin hyvin mm. hauelle, kuhalle, ahvenelle ja kaikille kampeloille.

vanha kokki kirjoitti:

Ja koska on kallista, kannatta valmistaa huolella. Tässä yksinkertainen ohje.
Merianturaa meuniere
Ennen teflonpannun keksimistä kala piti aina jauhottaa ennenvoissa paistamista. Tästä johtuen ruoan nimeen liitettävä termi meuniere, joka tarkoittaa naispuolista mylläriä tai myllärin vaimoa. Meuniere merkitsee nykyään voissa paistettua kalaa, jonka ainoina mausteina ovat sitruunamehu ja persiljasilppu.
2 merianturaa noin 200g/kpl 100g suolattua voita, 1rlk sitruunasta puristettua mehua. tarjoiluun 2rlk silputtua persiljaa.
Nylje ja huuhdo/ kuivaa kalat. Mausta suolalla ja pippurilla. Sulata pannussa puolet voista ja kypsennä merianturoita 4 min. kummaltakin puolelta. Siirrä kalat lämmitetyille lautasille. Pyyhi pannu puhtaaksi ja lisää loppu voi ja sitruunamehu, anna voin sulaa hyvin miedolla lämmöllä. Valele sula sitruunavoi kaloille, ripottele pinnalle persiljaa ja syö.

Lue lisää

toi nimihän ruokalistassa oli. kun tulee syötyä paljon erilaisii safkoi ei jäljestä aina muista.

vanha kokki kirjoitti:

Ja koska on kallista, kannatta valmistaa huolella. Tässä yksinkertainen ohje.
Merianturaa meuniere
Ennen teflonpannun keksimistä kala piti aina jauhottaa ennenvoissa paistamista. Tästä johtuen ruoan nimeen liitettävä termi meuniere, joka tarkoittaa naispuolista mylläriä tai myllärin vaimoa. Meuniere merkitsee nykyään voissa paistettua kalaa, jonka ainoina mausteina ovat sitruunamehu ja persiljasilppu.
2 merianturaa noin 200g/kpl 100g suolattua voita, 1rlk sitruunasta puristettua mehua. tarjoiluun 2rlk silputtua persiljaa.
Nylje ja huuhdo/ kuivaa kalat. Mausta suolalla ja pippurilla. Sulata pannussa puolet voista ja kypsennä merianturoita 4 min. kummaltakin puolelta. Siirrä kalat lämmitetyille lautasille. Pyyhi pannu puhtaaksi ja lisää loppu voi ja sitruunamehu, anna voin sulaa hyvin miedolla lämmöllä. Valele sula sitruunavoi kaloille, ripottele pinnalle persiljaa ja syö.

Lue lisää

onko toi pietarinkala kokeilemisen arvonen?

??????? kirjoitti:

onko toi pietarinkala kokeilemisen arvonen?

Tätä kutsutaan muistaakseni myös nimellä John Dory - näkee joskus ruokalistoissa näinkin.

On jotenkin makrillinoloinen kala ja valmistetaan jotensakin samalla tavalla, mutta lihassa ei ole sellaista metallista makua kuin makrillissa. Mielestäni paljon parempi.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että ehkä vain turska, tonnikala ja miekkakala ovat sellaisia ulkomaisia kaloja - no, tietysti myös silli! - joita kannattaa ostaa ja joita ei voi kotimaisella korvata. Uskon, että viehätyksesi välimerenalueen kaloihin, johtuu siitä että vaikka siellä on melko mitättömät kalat, niin siellä arvostetaan kaloja ja äyriäisiä paljon enemmän kuin meillä ja osataan myös valmistaa niitä paremmin.

Mikäpä estäisi käyttämästä opmia kalojamme, mutta valmistamaan niistä ruokaa välimerentapaan.

Tosin tuo Sole Meuniere on ranskalainen ruoka eikä taida olla edes Provencesta eikä Etelä-Ranskasta, mutta kyllähän se on tosi klassikko ja kokeilemisen arvoinen - eikä kielikampelaa sovi olla arvostamatta erinomaisena kalana liioin.

??????? kirjoitti:

onko toi pietarinkala kokeilemisen arvonen?

eli Pietarinkala on asiantuntijoiden arvostama, hienostuneen makuinen kala ( lue lievän )
Tarinan mukaan mustat jäljet kalan kyljissä syntyivät Pyhän Pietarin peukalosta ja etusormesta. Kala on nykyään melko harvinainen ja kallis, sitä tavataan ainakin Välimeressä ja Atlantissa, jotkut asintuntijat vannovat vain välimeren kalan maun paremmuuteen. Kalassa on melko paljon ruotoja, minkä vuoksi tarjotaan fileoituna ja paistettuna tai haudutettuna. käytetään myös bouillabaiseen.

vanha kokki kirjoitti:

eli Pietarinkala on asiantuntijoiden arvostama, hienostuneen makuinen kala ( lue lievän )
Tarinan mukaan mustat jäljet kalan kyljissä syntyivät Pyhän Pietarin peukalosta ja etusormesta. Kala on nykyään melko harvinainen ja kallis, sitä tavataan ainakin Välimeressä ja Atlantissa, jotkut asintuntijat vannovat vain välimeren kalan maun paremmuuteen. Kalassa on melko paljon ruotoja, minkä vuoksi tarjotaan fileoituna ja paistettuna tai haudutettuna. käytetään myös bouillabaiseen.

Lue lisää

jotka elävät kirkkaissa puhtaissa vesissä, ovat yleensä myös hyvänmakuisia. Mutaiset järvivedet antavat usein kalalle ikävän mudan maun, niinpä merikalaan tottuneella on vaikeuksia sisä-suomen kalojen kanssa, sillä meidän mielestämme, joitakin poikkeuksia lukuunottamatta, ne maistuvat enemmän tai vähemmän mudalta. Vaikka boullabaisse on ranskassa ja monessa muussakin maassa arvostettu kala/äyriäisruoka, minä en pidä siitä, koska puhtaita makuja siitä on turhaa etsiä, siispä Pietarin kalaa on melko turhaa laittaa sellaiseen sekasotkuun mitä tuo "hieno" ruoka on. Tämä on tietenkin vain minun mielipiteeni ja perustuu keiton omakohtaiseen maistamiseen hyvinkin suositussa Pariisilaisessa ravintolassa.

Palaisin vielä noihin välimeren kaloihin siinä mielessä, että, ellet ole kalasatamassa noutamassa kalaa suoraan kalastajilta, saat melkoisella varmuudella sellaista kalaa, josta ruodot irtoavat miltei itsestään, tiedän kokemuksesta. Takavuosina espanjassa oli tuorein kala norjan lohi, joka tuli lentoteitse maahan. Siinä mielessä meillä on asiat suomessa hyvin, että tuoretta kalaa on yleensä saatavissa päivittäin. Valitettavan usein myös kalan käsittely on etelänmaissa melkoisen avuttoman näköistä, tarkoitan nyt nimenomaa kauppojen tiskeissä, en suinkaan kalastajien taholla. Hallikauppiaatkin ovat eriasia, vaikka heilläkin käsittelytaito on usein hakusessa. Siteeraan tässä nyt erään toisen kirjoittajan tapaan Asterixia, kun kalakauppias raivostui, karjuen että "Minun kaloillani ei ole mitään tekemistä meren kanssa", asiakkaat kun moittivat kalojen haisevan.
Käytän selvyyden vuoksi toistaiseksi yllä olevaa nimimerkkiä, koska tuo toinen uudempi, vanha kokki ei halua siitä luopua. Tosin hänkin on onneksi varsin asialinjalla, siitä hänelle kiitos.

se vanhempi kokki kirjoitti:

jotka elävät kirkkaissa puhtaissa vesissä, ovat yleensä myös hyvänmakuisia. Mutaiset järvivedet antavat usein kalalle ikävän mudan maun, niinpä merikalaan tottuneella on vaikeuksia sisä-suomen kalojen kanssa, sillä meidän mielestämme, joitakin poikkeuksia lukuunottamatta, ne maistuvat enemmän tai vähemmän mudalta. Vaikka boullabaisse on ranskassa ja monessa muussakin maassa arvostettu kala/äyriäisruoka, minä en pidä siitä, koska puhtaita makuja siitä on turhaa etsiä, siispä Pietarin kalaa on melko turhaa laittaa sellaiseen sekasotkuun mitä tuo "hieno" ruoka on. Tämä on tietenkin vain minun mielipiteeni ja perustuu keiton omakohtaiseen maistamiseen hyvinkin suositussa Pariisilaisessa ravintolassa.

Palaisin vielä noihin välimeren kaloihin siinä mielessä, että, ellet ole kalasatamassa noutamassa kalaa suoraan kalastajilta, saat melkoisella varmuudella sellaista kalaa, josta ruodot irtoavat miltei itsestään, tiedän kokemuksesta. Takavuosina espanjassa oli tuorein kala norjan lohi, joka tuli lentoteitse maahan. Siinä mielessä meillä on asiat suomessa hyvin, että tuoretta kalaa on yleensä saatavissa päivittäin. Valitettavan usein myös kalan käsittely on etelänmaissa melkoisen avuttoman näköistä, tarkoitan nyt nimenomaa kauppojen tiskeissä, en suinkaan kalastajien taholla. Hallikauppiaatkin ovat eriasia, vaikka heilläkin käsittelytaito on usein hakusessa. Siteeraan tässä nyt erään toisen kirjoittajan tapaan Asterixia, kun kalakauppias raivostui, karjuen että "Minun kaloillani ei ole mitään tekemistä meren kanssa", asiakkaat kun moittivat kalojen haisevan.
Käytän selvyyden vuoksi toistaiseksi yllä olevaa nimimerkkiä, koska tuo toinen uudempi, vanha kokki ei halua siitä luopua. Tosin hänkin on onneksi varsin asialinjalla, siitä hänelle kiitos.

Lue lisää

Bouillabaisse on peräisin Etelä-Ranskasta Välimeren rannalta, etenkin Marseilles'n satamakaupungista, jossa kyllä saa tuoretta kalaa ja äyriäisiä suoraan "kirkasvetisestä" Välimerestä - niin kirkasvetistä kuin sekin nyt tänä päivänä enää onkaan...
Voipi sitten toki olla, että sisämaan Pariisissa tarjoiltu bouillabaisse on joskus tehty vähän toisista kaloista...