Ei aika ole olemassa, kuin luomanamme käsitteenä, yö ja päivä rytmitys kyllä on olemassa, ja kaikkihan riippuu ympäröivästä avaruudesta, muista planeetoista, aurinkokunnista yms!
Aika=ihmisen luomus!
Kuten rakennukset!
181029
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Miten se ensimmäinen ajanluoja olisi päässyt aikaa luomaan jollei ollut aikaa joka olisi sen luojan tuottanut. Ajattele teoriasi uusiksi, sillä fysiikka kampittaa tässä tapauksessa filosofian.
Aika on. Jatkuva pohtiminen ei tee sitä olemattomaksi, ja aika jatkaa kulkuaan vääjäämättä ihmiskunnan tuhouduttuakin.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000543&posting=22000000028704370
Aika syntyy toisiaan seuraavista tapahtumista. Tapahtumat ovat syvimmältään hiukkastasolla. Planeettojen ja tähtien kierto, poksahtelu, törmäily jne. on hiukkastason ilmenemää suuressa mittakaavassaja sillä ei ole välitöntä yhteyttä aikaan. Sitten kun elektronit eivät enää kierrä ytimiä ja kvarkit yms. ovat jäsähtäneet voinee sanoa, että ei ole mitään. Ei edes aikaa. Tämä aika on kuitenkin äärettömän kaukana tulevaisuudessa.
Ihminen on ainoastaan antanut ajalle nimiä. sek, min, h, vrk, vuosi jne. Ihminen ei ole luonut aikaa.
>Aika on. Jatkuva pohtiminen ei tee sitä olemattomaksi, ja aika jatkaa kulkuaan vääjäämättä<
Aikaa voi mitata vain jollain fyysisellä todellisuudella (liike,tapahtuma), absoluuttista aikaa jossa liike tapahtuu ei siten ole olemassa(ikuisuuskäsite on siis vain ihmisen aivojen luomus joka perustuu aivojen muistikemiaan).
Vaikka avaruus näyttää ihmisilmällä läpinäkyvältä se on todellisuudessa "valoa" valomeri joka koostuu vain liikeestä ja tapahtumista ja joka kohta avaruudessa on oma todellisuutensa (suhteellisuusteoria).
Kun ihmisen aivotoiminta loppuu niin aivosolujen atomit jatkaa kulkuaan tietämättään että ne ovat joskus "ajatelleet"
on sähköistä liikettä aivosolujen välillä ja kun aivotoiminta loppuu, käy niin kuin sähkölaitteelle: elektronien törmäily sähköpiirissä loppuu. aivosolujen atomit eivät jatka kulkuaan, vaan järjestäytyvät paikoilleen. [!]
Kysy vaikka ruumisautonkuljettajalta niin sen auto liikkuu kun se ajaa ruumista ruuminaivoatomien kera, jos ihminen haudataan "ilmaan" kuten nykyäänään tekevät vain viisaat Tiibettiläiset (ruumis syötetään korppikotkille), niin entiset ihmisen ruumiinaivoatomit jo kohta lentävät.
Mielestäni elämän ja maailmankaikkeuden alku ja salaisuus on sen kaikkein pienimmässä "osassa" joka liikkuu ja on "elävä.
joka on mikä? kvarkki? miksei koko maailmankaikkeus voisi olla fraktaalinen, joka toistaa rakennettaan loputtomasti jopa kvarkkia pienemmissä mittakaavoissa? - tai vaihtoehtoisesti, miksei sen suurimmassa osassa "primum movens immobile"?
Aikaa ei ole olemassa, on vain "on", jossa liike tapahtuu.
Toisin sanoen (taas), et voi tietää kauanko matkustit esim. töistä kotiin, ellei planeetat liikkuisi säännöllisesti ja rytmikkäästi.
aatteesi ennen tuota toista lausetta.
sitä, että meillä ei ole muuta kuin ulkoinen liike, johon vertaamme muuta liikettä.
Kaikista konkreettisin vain on juuri tuo planeettojen liike ja rytmitys, johon suhteutamme omamme.
Vaikka aikaa ei nykyisin enää sidota varsinaisesti planeettojen liikkeeseen, se sidotaan kuitenkin muuhun liikkeeseen (atomitasolla), joka taas puolestaan on suhteessa planeettojen liikkeeseen.
Se vain kuulostaa hullulta mutta todellakin niin, että jos "aurinko pysähtyisi" taivaalle, ajan mittaaminen ja suhteellisuus heittäisi täyttä häränpyllyä.
Tai jos vaikka vaan maan pyöriminen akselinsa ympäri hidastuisi äkillisesti 50%, aika pitäisi suhteuttaa siihen sen mukaan, kuin "tuntuu hyvältä".
Jaettaisiinko tällöin vuorokausi edelleen 24 "pitempään" tuntiin, vai lisättäisiinkö vuorokauteen 12 tuntia, eli elettäisiin 36 tuntisessa vuorokaudessa?
Jos näin siis kävisi, meillä onneksi olisi vielä ulkoinen liike, johon vertaisimme olemistamme. Silti joutuisit tekemään ratkaisun työmatkasi keston suhteen:
oletko ajanut kotiin siis 30 "pidennettyä" minuuttia vai 45 "vanhaa" minuuttia (planeettojen liikkeen nopeuden mukaan) olettaen, että nopeutesi ja olosuhteet matkalla ovat aina vakiot?
Aikaa ei ole.
Edelleen, jos planeetat eivät liikkuisi, et tiedä oletko lukenut sanomalehteä minuutin vai miljardi vuotta.
Eikö ihminen todellisuudessa mittaa etäisyyksiä vain valon kulkeman matkan perusteella, toki nenänpäästä silmänpohjaan valo kulkee nopeammin kuin horisontista tai puhumattakaan kaukaisista tähdistä, kysymys on aina kuitenkin valon kulkema matka kun todellisuutta tai ajan käsitettä arvioidaan näköaistin perusteella, koska kaukainen vuori ei ole sillä missä ihmisen silmästä se näyttää olevan vaan vain valoa silmän näkökermoilla.
Tilavaikutelma täydentyy koska kaksi silmää ja liike antaa tukevamman illuusion tulevan valon lähteen etäisyydestä maan horisontissa.
selittämään omia näkemyksiäni mutta yritämäpä kuitenkin.
Planeettojen liikkeellä tai päivän pituudella ei ole mitään vaikutusta asiassa. Aika on vain "olemista" ja esimerkiksi tunti on vain nimi tietyn pituiselle "olemiselle".
Jos maan pyöriminen hidastuisi puoleen uskoisin että sitten päätettäisiin että yksi kiepsahdus onkin kaksipäivää joista toisena sähkökulutus hipoo jo kuuta kun joudutaan käyttämään paljon valoja mutta tällä ei ole mitään tekemistä käsitellyn aiheen kanssa.
Entä sitten matka, massa, avaruus jne, eikö aivan samoilla perusteilla voisi kyseenalaistaa niidenkin olemassaolo?
it is not the spoon that bends, it is only yourself - there is no spoon...
Aikaa on olemassa vain käsitteenä ihmisen aivoissa, muisti joka muistaa (liikeen) luo ajan harhan.
Menneisyydessä ei ole aikaa eikä mitään muutakaan koska kaikki liikeradat ovat maailmankaikkeudessa ainutkertaisia ja peruuttamattomia.
Sama koskee tulevaisuutta, liikettä ei siellä vielä ole tapahtunut joten sielläkään ei ole vielä mitään, ihminen voi tosin aivoissaan kuvitella menevänsä työpaikalle,(autuaita ovat dementikot).
Ainoa todellisuus on tassä ja nyt joka sekin jo meni, hetki on nopea koska ihmisen tärkeimmän aistimen silmän verkkokalvoon informaatio tulee valon nopeudella, kuten aika myös tilavaikutelma on harhaa, vaikka maisema, tähdet, tietokone, näyttää olevan siellä jossain, niin todellisuudessa ne ovat vain silmän verkkokalvolla jota aivokemia lukee, niillä paikkeilla on myös jokaisen ihmisen todellinen tässä ja nyt.
Aijan harhasta on vaikea päästä, koska ajattelemme taukoamatta, ajattelun lopettaminen onkin erityisen vaikeata, mutta mm. mystikko Eckhard Tollen mielestä se on melko kannattavaa toisinaan.
Fyysikkapalstalla (joka tämä on), aika on signaaliviive. Eli väli itse tapahtuman ja sen vaikutusten välillä.
Minkään pyörimisen (oli se sitten planeetat tai mikään muukaan) kanssa sillä on hyvin vähän tekemistä.
>>Fyysikkapalstalla (joka tämä on), aika on signaaliviive. Eli väli itse tapahtuman ja sen vaikutusten välillä.>Minkään pyörimisen (oli se sitten planeetat tai mikään muukaan) kanssa sillä on hyvin vähän tekemistä.
Loppuyuko aika, jos panen kelloni alasimelle ja lyön sen lekalla tuusan nuuskaksi ?
Kyllähän siinä ainakin sekunnit, minuutit ja tunnit saavat kyytiä.