Takavuosina toimin päiväkodissa töissä. Tällöin tuli usein eteeni tilanne jossa poikalapsen haju aiheutti minussa todellisen inhotusreaktion. Minun oli pakko kääntää pääni pois ja pidätellä hengitystäni. Kyse ei ole mistään likaisesta lapsesta vaan lapsen ominaishajusta. Tyttölasten kanssa kyseistä ilmiötä ei tullut. Sukulaislasten kanssa en ole kyseiseen ilmiöön törmännyt.
Minua ihmetyttää mistä tulee tämä inhoreaktio. Ainakaan se ei estä sukurutsaa koska sukulaislapsista en sitä saa. Myös tyttöjen tuoksu on nenääni neutraali. Miksi siis toiset poikalapset haisevat muka pahalta, siis ilmeisesti vain minun nenääni? Poliittisesti korrekteina aikoina ei kai saisi sanoa että lapset haisevat mutta kun ne haisevat. En usko että tässä on mitään psykologista takana.
Minua ihmetyttää mistä tulee tämä inhoreaktio. Ainakaan se ei estä sukurutsaa koska sukulaislapsista en sitä saa. Myös tyttöjen tuoksu on nenääni neutraali. Miksi siis toiset poikalapset haisevat muka pahalta, siis ilmeisesti vain minun nenääni? Poliittisesti korrekteina aikoina ei kai saisi sanoa että lapset haisevat mutta kun ne haisevat. En usko että tässä on mitään psykologista takana.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Itse myös päiväkodissa työskennelleenä muistan vastaavaa. Olin alalla kolme vuotta ja muistan ainakin kaksi (poika)lasta, joista kummastellen ajattelin samoin.
Kai se on vain ihmisen ominaishaju, joka saattaa olla vastenmielinen tai sitten ei. Lasten kanssa joutuu päiväkotityössä olemaan niin lähekkäin(pukemisessa auttamiset ym), että hajun helpommin haistaa. Niin lähelle ei mene toisia aikuisia kuin elämänsä läheisimpien ihmisten kanssa.