Ihmettelen aina, kun täytän sanaristikoita, kun laverisängyn perään on pakko kirjoittaa "lavitsa". Meillä päin Etelä-Pohjanmaalla kutsuttiin pientä selkänojatonta tuolia eli pallia "lavittaksi".
Sanotaankohan jossain muussa murteessa lavitsa, kun puhutaan sängystä?
Sanotaankohan jossain muussa murteessa lavitsa, kun puhutaan sängystä?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kyllä meillä päin lavitsalla ollaan pitkällään eikä suinkaan istuta.
Asetun maate lavitsalle vaateriin ja heittelen pölliä, joskus vetelen hirsiä siinä.
Kyllä ”lavitsa” suomen kielessä tarkoittaa sekä makuu- että istumislavaa. Tämä selviää ihan vilkaisemalla sanakirjaa.
Taustalla lienee se, että vanhassa maalaistalossa oli (ja jossain on vieläkin) seinänvieriä kiertävä lava eli lavitsa, jossa sekä istutaan että maataan.
Murteissa merkitys on voinut supistua.
"Yuccan" jokakertainen moraalinen indignaatio tällä palstalla asioivien sanakirjojen omistamattomuudesta on huvittava. Vaan senpä takia kai täällä saatetaan käydäkin, kun ei haluta mennä laittamaan rahojansa sanakirjojen ostoon.
Älä nyt sitten kompromettoi kustantajaasi lipsumalla vastaamaan ohi kirjakaupan "lavitsa"-sanan merkityksestä.
On mielenkiintoista, joskin masentavaa, kohdata edes näin virtuaalisesti olento, jonka selkäranka sujuvasti joustaa siihen, että hän nimettömyyden suojissa kyyristellen ja röyhkeästi itseään moraalifilosofiksi kutsuen hyökkää henkilökohtaisesti nimettyä henkilöä vastaan.
Mitä tulee netin keskustelufoorumien käyttöön sanakirjojen asemasta, on hyvä muistaa, että netistä saadut ilmaiset neuvot eivät keskimäärin ole hintansa arvoisia. Jos kysyt jotain, joka olisi helppo tarkistaa hakuteoksesta, voit syyttää vain itseäsi, jos saat vääriä vastauksia ihmisiltä, jotka eivät myöskään viitsi tarkistaa asioita. Ja moukat, jotka sättivät niitä, jotka viitsivät, kyllä edistävät väärien vastausten osuuden lisääntymistä.
Ilmiö kuulunee ihmisyyden kielteisimpiin puoliin, sillä nuo laiskurit harvoin ymmärtävät edes pysyä hiljaa.
Olen asunut 30 vuotta Ruotsissa ja siksi käyn täällä kyselemässä suuremmalla syyllä, kun Suomessa asuvat. Toivon, että osaisin edes yhden kielen, kun aivoni alkavat kalkkeutua.
Kotikaupunkini kirjastossa on hyvin vähän suomalaisia kirjoja. Niitähän saisi tietysti tilaamalla.
Ajoin kesän 1969 ajan kuorma-autovetoista, 5-akselista ajoneuvoyhdistelmää, jolla kuljetettiin etupäässä maansiirtokoneita. Yleisimmin tuollaista vekotinta kutsuttaneen lavetiksi, mutta ”meillä” sisäpiirin slangissa puhuttiin usein lavitsasta.
Kuvassa jokseenkin vastaava, tuoreempi ”lavitsa” (takaa löytyy yksi akseli enemmän): http://www.rasimus.com/Lavetti2.kevat05.jpg
Meillä kotona Perä-Pohjolassa LAVIHTA oli puolitoista metriä pitkä liikuteltava n 40 cm leveä penkki. Makasit siinä, jos halusit. Sanojen sisällöistä on turha riidellä tä niillä viisastella, kun niillä eri seuduilla voidaan tarkoittaa eri asiaa.
Meillä Kainuussa lavihta oli taas sellainen samanlainen, parimetrinen pikku penkki, jossa oli hyvä ettonetta köllötellä.
”La vihta” lienee tullut tutuksi monille Suomessa vierailleille espanjalaisille ja italialaisille. Riippuu tietysti siitä, ollaanko saunottu idässä vai lännessä – ja siitäkin, käsitetäänkö kimppu lehteviä koivunoksia feminiiniseksi vai ei.
https://blogulblog.files.wordpress.com/2010/06/vasta-vihta.jpg
”Pääsin saunaan, vihdoinkin! Vastoin oikein antaumuksella, vastoin tapojani.”
Vastoja ei näkynyt sen enempää kuin vihtojakaan haapsalulaisessa kylvehtimömajatalossa, jossa vierailin vajaa viikko sitten. Saunaksi kutsuttuja koppeja oli illalla valittavana kuusi erilaista, niistä kaksi nimikkeellä ”soome saun”. Lämpöisemmän lämpötilaksi luvattiin 90 °C. Mittarikin näytti 89 °C ja oli oikein kiuas jolle mättää vettä, joten tätä laitosta saattoi todella kutsua saunaksi. Haaleamman lämpötilaksi mainittiin 70 °C, mutta sieltä puuttui sekä kiuas että lämpömittari. Aistinvaraisesti jäätiin kauas nimellislämpötilasta.
Majoituksen hintaan sisältyvä aamusauna oli lähes petokseksi luokiteltava pettymys: käytettävänä oli vain tuo jälkimmäinen saunan irvikuva! Poreallas ja uiskentelualtaan hierovat suihkut sentään toimivat aamullakin. Olisihan tuolla ollut pari lavitsaakin lekotteluun, mutta ne jätin suosiolla testaamatta.
Verkon kuvahaulla "lavitsa" saa niin kummallisia tuloksia, että niistä ei voisi yhtään päätellä, mikä vempele oikein on kyseessä.
Olen kyllä kuullut, että huonomaineisia naisia on kutsuttu lavitsoiksi, mutta kuvahaun tuloksissa on myös ilmiselviä lavetteja ja raheja.
Sanaristikkoja ratkoessa joutuu mietiskelemään erinäisille sanoille synonyymejä. Alan harrastajien sivustoilla löytyy tuloksia.
http://www.ratkojat.fi/hae?s=lavitsa
Lavitsa on tuttu sana sodan jälkeen stadissa kasvaneille.
Lavitsoiksi sanottiin ensinnäkin partioleirin retkeilymajatyyppisissä yhteismajoituspaikoissa olleita puisia makuualustoja ja -tasoja, joilla nukuttiin omassa makuupussissa.
Lavitsoiksi sanottiin myös yleisten korttelisaunojen vilvoitteluhuoneissa olleita puuritilöistä tehtyjä makuu"pritsejä", joilla ukot makoilivat pyyhe lanteilla saunan jälkeen.
Lavitsaksi sanottiin myös saunojen pesuhuoneessa ollutta kivistä tasoa, joilla riuskaotteiset pesijättäret kuurasivat hiet ja noet pois raskaan työn raatajista. Viereisellä lavitsalla saattoi olla joku sotasokean hierottavana.
Lavitsoja oli myös väestönsuojissa. Sodasta palanneita rintamamiehiä nukkui olkimatrasseilla ja paperipatjoilla asuntopulan takia vielä 1950-luvun alussa kalliosuojissa hetekoissa tai puisilla lavitsoilla.