Kattelin tossa motoripyöräkisoj mangnigourista ja siellä eräs kamera harhautui kuvaamaan kuun sirppiä.
Siinä erottui aika suurina kuun yksityiskohdat. Ja tietty epäilevään mieleeni suorastaan muljahti täällä palstalla lukemani maininta, että amerikaanojen kuukäynnin jätökset on niin pieniä ettei niitä pystytä erottamaan Huble kaukoputkella.
Kuitenkin sen erotuskyky on käsittääkseni aivan eri luokkaa kuin tavallisen tv. kameran joka viäksi kuvaa kuuta ilmakehän lävitse.
Huble on kitenkin pystynyt tähtitieteen saralla kuvaamaan esim. uranuksen kuun (halkaisija 10km) 2.7miljardin kilometrin päästä ja yli 13miljardin valovuoden päässä olevan galaksin.
Esim. tuon galaksin kuvaaminen vastaisi minun mielestäni sitä kun isäntä katselisi mökin terassilta (50m rannasta) laiturilla istuvan hyttysen vehkeitä ja pystyisi erottamaan onko kyseessä uros vai naaras ja vieläpä senkin onko naaras neitsyt.
Kuitenkaan sama huble ei pysty kuulemma näkemään laskeutumisalueita kuunpinnalta vaikka niiden läpimitta on varmaankin 20-30m sinne jääneine laitteineen ja jälkineen.
joskus aikoinaan koulussa opiskelin mm. niin että valon määrä puolittuu etäisyyden neliössä. Tästä (nyt jo hieman jurrisilla aivoillani) päättelin. että varsinkin ton uranuksen kuun kuvaaminen on ilmiömäinen suoritus noin v:tun huonolta kiikarilta.
Valaiskaapa nyt siis taas kerran minua, että miten isoja yksityiskohtia ko. putki pystyy 0.3milj km:n päästä erottamaan.
Meneekö se jotenkin näin: 2.7miljardia km /10km
1.5mljrd km/2.5km
0.75 mljrd km /0.62km
375milj km/0.16km
182mlj km/0.04km
jne aina vaadittavaan 0.3mlj km saakka.
vai miten se nyt sitten oikein menikään.........
nyt on cosini kääntyny imaginäänin puolelle joten siirän laskentavastuun teille.
Siinä erottui aika suurina kuun yksityiskohdat. Ja tietty epäilevään mieleeni suorastaan muljahti täällä palstalla lukemani maininta, että amerikaanojen kuukäynnin jätökset on niin pieniä ettei niitä pystytä erottamaan Huble kaukoputkella.
Kuitenkin sen erotuskyky on käsittääkseni aivan eri luokkaa kuin tavallisen tv. kameran joka viäksi kuvaa kuuta ilmakehän lävitse.
Huble on kitenkin pystynyt tähtitieteen saralla kuvaamaan esim. uranuksen kuun (halkaisija 10km) 2.7miljardin kilometrin päästä ja yli 13miljardin valovuoden päässä olevan galaksin.
Esim. tuon galaksin kuvaaminen vastaisi minun mielestäni sitä kun isäntä katselisi mökin terassilta (50m rannasta) laiturilla istuvan hyttysen vehkeitä ja pystyisi erottamaan onko kyseessä uros vai naaras ja vieläpä senkin onko naaras neitsyt.
Kuitenkaan sama huble ei pysty kuulemma näkemään laskeutumisalueita kuunpinnalta vaikka niiden läpimitta on varmaankin 20-30m sinne jääneine laitteineen ja jälkineen.
joskus aikoinaan koulussa opiskelin mm. niin että valon määrä puolittuu etäisyyden neliössä. Tästä (nyt jo hieman jurrisilla aivoillani) päättelin. että varsinkin ton uranuksen kuun kuvaaminen on ilmiömäinen suoritus noin v:tun huonolta kiikarilta.
Valaiskaapa nyt siis taas kerran minua, että miten isoja yksityiskohtia ko. putki pystyy 0.3milj km:n päästä erottamaan.
Meneekö se jotenkin näin: 2.7miljardia km /10km
1.5mljrd km/2.5km
0.75 mljrd km /0.62km
375milj km/0.16km
182mlj km/0.04km
jne aina vaadittavaan 0.3mlj km saakka.
vai miten se nyt sitten oikein menikään.........
nyt on cosini kääntyny imaginäänin puolelle joten siirän laskentavastuun teille.
Vastaukset 11
Vanhimmat
http://www.redzero.demon.co.uk/moonhoax/Hubble.htm
Kuumoduulin koko 6 millikaarisekuntia.
Hubblen erotuskyky 42 millikarisekuntia. (n.120 metriä)
Tuossa linkissä on kaava joka selittää miksi Hubblen optiikan resoluutio ei riitä.
NASA:n Lunar Reconnaissance Orbiter ensi vuonna tulee kuulemma kuvaamaan nuo 70-luvun kuulaskeutujat muiden tehtäviensä ohella.
Tuossa on Hubblen kuva Kuusta (punaiset ristit laskeutumispaikkoja):
http://www.nasa.gov/images/content/136335main_image3_lg.jpg
Eiks Hublen tilalle tuu kuitenki lähitulevaisuudessa tujumpi putki jolla näkee paremmin? Jokatapauksessa jossain vaiheessa sinne laitetaan sellanen putki, että hyttysen vehkeet näkyy kuussakin. JOs ne nyt lähettää sinne jonku mopon ottamaan kuvia niistä aikasemmista härveleistä, niin voihan ne feikata neki kuvat. No, isompia putkia odotellessa...
Huble ei pysty kuvaamaan kuujätöksiä, koska kuu on niin käsittämättömän kaukana, että valo ei ole ehtinyt vielä matkata sieltä tänne niistä ajoista kun ne Bushit kävivät siellä :P
Joo. On se ihmeellistä toi optiikka.
Kun tossa naapurissa näkyy 124m:n kokoinen palikka, niin uranuksen naapurikuun, joka muuten on n.7700 kertaa kauempana kuin oma kuumme näkyy samaan putkeen vaikka sen halkaisija on "vain" 10km.
Jos tällainen tavis kuin minä yrittäisi jotenkin päätellä mitä siellä tosikaukana voisi näkyä niin se kertois ton 124m eli 0.124km*7700 ja sais niinkin ihmeellisen koon kuin n.950km. Tämä siis olisi hublella näkyvän pienimmän palikan koko.
Toisaalta jos toi po. 10km jaetaan tolla 7700:lla
saataisiin tulokseksi se että kuussa näkyis n. 1.3m:n kokoiset yksityiskohdat.
Tiedän kyllä yleisellä tasolla mikä on kaarisekunti, mutten kyllä kuollakseni tajua miten aivan "naapurissa" näkyy 0.6kaarisekunnin kokoiset kappaleet ja oikke kamalan kaukana sitten taas kaarisekunnin murto osan kokoiset.
Vaikka selityksenä tietty on rajallinen amerikan kielen taitoni ja päätinkin alkaa petraamaan sitä jotta asiat aukeisi minulle noin niinkun laajemminkin.
Mistä olet saanut tietoosi että Hubble on kuvannut 10km halk. Uranuksen kuun? Anna linkki.
Tuossa Hubblen ottama kuva Ariel-kuusta joka on sentään yli 1100 km halkaisijaltaan. Eikä näy häävisti.
http://www.phschool.com/science/science_news/articles/rare_uranian_eclipse.html
http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=1499
Vai olisko sittenkin se kärpänen linssissä?
olisiko kuvattu samoin kuin Nix ja Hydra löydettiin?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pluto_(kääpiöplaneetta)
mutta Pluto vaikuttaa olevan aika monta pixeliä Hubble kuvassa
http://imgsrc.hubblesite.org/hu/db/1996/09/images/a/formats/print.jpg
Silmäsi erotuskyky ei varmaan ole Hubblen luokkaa, jonka tuolta linkin takaa löysit varmaan olevan noin 46 millikaarisekuntia? Joutsenen Deneb-tähti on 3000 valovuoden päässä, ja sen halkaisija on 200-300 kertaa Auringon halkaisija. Jos sanotaan suurpiirteisesti, että 300-kertainen, niin Denebin koko taivaalla on vain 0.003 kaarisekuntia. Siitä huolimatta sinäkin näet sen niinkin surkeilla instrumenteillä kuin silmillä. Oman järkeilysi perusteella sinun ei itse asiassa pitäisi nähdä taivaalla yhtään tähteä (Auringon lisäksi), sen verran pieniä niiden kiekot ovat. Siksi Hubblekin pystyy havaitsemaan pieniä kuita ja himmeitä tähtiä - ne näkyvät pistemäisinä.
Pitäiskö minun nyt ensinkään ottaa kantaa kun en tosiaan asiasta juuri mitään ymmärrä, kuten oletkin havainnut.
Mutta mutta, olen siinä käsityksessä, että silmä havaitsee verkkokalvollaan sijaitsevien aistisolujen avulla siihen osuvat valosäteet, oiko täsmällisemmin fotonit. Niin ilmeisesti myös toi huble kameransa valokennoon osuvat fotonit. Nyt on kuitenkin niin, että yksikin kirkas piste näkyy jopa minun silmilläni, jotka ovat kyllä jo aika surkeat, mutta taas toi po. kuu ei näy. Ja miksi, no kun se ei heijasta sitä valoa tarpeeksi jotta minä sen hokaisin. Ei myöskään huble hokaa mitään näkymätöntä ja voidaankin todeta, että se "näkee" kyllä paljon muutakin kuin pisteen, esim saman putken ottama kuva plutosta. Se sisältää useita pikseleitä.
Nyt vaan on niin, että jos putken erotuskyky on niin huono ettei se näytä uranuksen kuuta kuin yhden pikselin kokoisena pisteenä, pitäisi sen kuitenkin oman kuumme etäisyydeltä pystyä käsittääkseni erottamaan merkittävästi suuremman määrän pikseleitä, kuin esim sen kuuluisan jalkapallokentän näyttämiseen tarvitaan.
Jos kaukoputken halkaisija millimetreissä on d, niin sen erotuskyky on käytännössä 115/d tai toisen kaavan mukaan 140/d.
Tämän mukaan laskettuja erotuskykyjä (140/d):
* 35 mm (3,5 cm) 4 kaarisekuntia (")
* 5 cm 2,8"
* 6 cm 2,3"
* 8 cm 1,75"
* 10 cm 1,4"
* 12 cm 1,17"
* 15 cm 0,93"
* 20 cm 0,7"
* 100 cm (1 m) 0,14"
* 2,4 mm (Hubble) 0,06" 60 millikaarisekuntia, mas
* 5 m 0,028" = 28 mas
* 10 m 0,014" = 14 mas
Joissain arvioissa erotuskyvyn voi kertoa kahdella. Esimerkiksi hubblen erotuskyvyksi tulisi 0,1 kaarisekuntia.
Käytännössä pistemäisen kohteen kuva on monimutkainen, sisäkkäisiä renkaita sisältävä diffraktiokuvio....
http://fi.wikipedia.org/wiki/Erotuskyky