Pohdin tässä osallistumista yhteen itseäni kovasti kiinnostavaan yhteiskuntatieteelliseen seminaariin.
Huomasin, että seminaarin työkieli on tänä vuonna kokonaan englanti. Käytännöllistä, koska se mahdollistaa kansaiväliset vieraat.
Hankalaa. Hiljentää tällaisen suhteellisen sujuvasanaisen keski-ikäisen akateemisen, joka kyllä kuuntelee sujuvasti, mutta argumentoi melko heikosti.
Jäin vain pohtimaan sitä, kuinka pahasti tuo englannin valta näivettää paikallista akateemista keskustelua. En varmasti ole ainoa akateeminen, jolta kieli taipuu terävämpiin keskusteluihin äidinkielellä.
Ja samalla herää huoli kielen näivettymisestä yleensä. Tuleeko suomen kielestä vain keittiökieli, jolla ei ole tarkoituskaan käydä akateemista keskustelua?
Huomasin, että seminaarin työkieli on tänä vuonna kokonaan englanti. Käytännöllistä, koska se mahdollistaa kansaiväliset vieraat.
Hankalaa. Hiljentää tällaisen suhteellisen sujuvasanaisen keski-ikäisen akateemisen, joka kyllä kuuntelee sujuvasti, mutta argumentoi melko heikosti.
Jäin vain pohtimaan sitä, kuinka pahasti tuo englannin valta näivettää paikallista akateemista keskustelua. En varmasti ole ainoa akateeminen, jolta kieli taipuu terävämpiin keskusteluihin äidinkielellä.
Ja samalla herää huoli kielen näivettymisestä yleensä. Tuleeko suomen kielestä vain keittiökieli, jolla ei ole tarkoituskaan käydä akateemista keskustelua?
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Tuleeko suomen kielestä vain keittiökieli, jolla ei ole tarkoituskaan käydä akateemista keskustelua?"
Tulisi, jos kehitys jatkuisi yhdenmuotoisena seuraavat 50v. Mutta seuraavan 20v aikana mitään merkittävää asetelmassa tuskin tapahtuu. Olettaisin, että suomenkieltä käytetään maailmassa tällä hetkellä enemmän ja aktiivisemmin kuin milloinkaan aikaisemmin. Suomenkielisiä kirjoja ja jopa tieteellisiä (laajasti tulkittuna) lehtiä on tuskin milloinkaan julkaistu sellaiseen tahtiin kuin nykyisin. Jos on, niin milloin?
Tunnen saman ongelman. Minulla on töissä monikansallinen ympäristö ja vain harvoin englanninkielisessä keskustelussa käytän paria lausetta pidempiä puheenvuoroja. 60-luvulla ei koulussa helpolla saanut hyvää pohjaa kielitaidolle :( Silti nykyisin ostan ehkä neljä englanninkieleistä kirjaa yhtä suomaista kohti. Ja lueskelen englanninkielisiä tietokirjoja päivittäin, mutta ei se kielen aktiiviseen käyttötaitoon paljon auta.
kuukauden oleskelulla massa, jossa englannin kieltä joutuu käyttämään. Kannataa silloin valita sellainen seurue, jossa ei ole suomalaisia, niin kielitaito pääsee kukoistamaan.
Englannin kielestä on tulossa yleiskieli, jolla asiat on esitettävä oman kielen lisäksi.
Periaatteessahan on sama mikä kieli ottaa yleiskielen aseman. Suomi on ja pysyy valitettavasti pienenä kielialueena ja jos haluaa todellakin olla tieteen eturintamalla, niin on selvää, että emme voi pärjätä vain omalla kielellämme.
Kaikkien maailman ihmisten (paitsi englannin kielisten) on periaatteessa hallittava siis kahta kieltä tulevaisuudessa. Useamman kielen hallinta ei näivetä äidinkieltä, päinvastoin.
Asia ei ole mielestäni autettu MINUN kielitaitoani kohentamalla, vaan huolen aiheena on suomen kieli ja sen näivettyminen.
Teen vaativaa työtä, olen pienten lasten äiti ja siinä sivussa teen mielenkiintoista tutkimusta, josta mielelläni keskustelen asiantuntevassa seurassa. Kielitaitoani en tässä elämäntilanteessa lähde kohottamaan minnekään...eikä kyse ole siitä. Vaan siitä, että täytyy olla akateemisia keskusteluareenoja myös Suomessa suomen kielellä, jotta
- keskusteluun voisi osallistua mahdollisimman moni eri taustasta tuleva suomalainen, ei pelkästään akataamista uraa tekevät,
- jotta termit vakiintuisivat myös suomen kieleen.
En todellakaan vastusta kansainvälistymistä ja seuraan oman alani kansainvälistä keskustelua tiiviisti. Mutta en halua, että kielitaito KENENKÄÄN osalla vaikeuttaa tuon keskustelun eteen päin viemistä myös täällä Suomessa. Siksi myös suomen kieliset työryhmät tai artikkelit ovat tärkeitä.
Ja vielä tuosta toteutamuksestasi, että jokaisen ihmisen on oltava kaksikielinen:
Olen työskennellyt Suomen lisäksi kahdessa euroopan maassa ja yhdessä Afrikan maassa. Minulla on ollut työkielenä saksa, ruotsi, portugali ja suomi .... eli kyse ei siitä, että tässä maailmassa kaksi kieltä riittäisi. Paikallisia kieliä tarvitaan aina.