Osaisiko joku laskea kuinka paljon olisi pudotettava kokonaisenergiankulutusta jotta uusiutuvien energialähteiden osuus energiantuotannosta olisi kolmasosa 33% olettaen että uusiutuvien energialähteiden antama energian määrä pysyisi samana.
Kakkosvaihtoehto olisi rakentaa riittävästi tuulivoimaloita. Lisätuulivoimaloiden kokonaisnimellisteho ja 3MW:sten myllyjen lukumäärä kinnostaisi tietää myös.
Lähtöarvot tilastokeskukselta 2006.
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_energia.html
Kakkosvaihtoehto olisi rakentaa riittävästi tuulivoimaloita. Lisätuulivoimaloiden kokonaisnimellisteho ja 3MW:sten myllyjen lukumäärä kinnostaisi tietää myös.
Lähtöarvot tilastokeskukselta 2006.
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_energia.html
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tilastossa on vesi- ja tuulimyllyt pantu samaan läjään.
Mikähän se tuulimyllyjen osuus mahtaa olla ?
Sormet taitaa loppua kesken kun ruvetaan laskemaan tuulimyllyjen tarvittavaa määrää.
Jos nyt uusiutuvien osuus on n. 24% (?), niin uusiutumattomien osuus on 76%. Ja haluat tietää paljonko kokonaiskulutusta olisi laskettava jotta osuus olisi 33%, tai toisaalta paljonko on erotuksen määrä.
kk = kokonaiskulutus
Kokeillaan verrannolla:
100/33 = kk2/24 -> kk2 = 73
100-73 = 27 %
Elikkä olisi pudotettava 27% nykyistä kokonaiskulutusta, jotta uusiutuvien osuudeksi tulisi 33%.
----
Toinen osa kysymyksestä selviää, kun tarkistat tämänhetkisen tuulivoiman vuosituotannon ja kapasiteetin tuulivoimayhdistyksen tilastoista ja niitä hyväksi käyttäen arvioit tarvittavan tuulivoiman tehon määrän puuttuvan kapasiteetin täyttämiseksi. Lopuksi jaat tämän saadun tehon yjsittäisen voimalan teholla (3 MW), niin saat myllyjen määrän.
Huomaa, että tulevaisuudessa voimaloista saadaan enemmän, kun ne yleensä silloin rakennetaan matalikoille, joissa on paremmat tuuliolosuhteet, yms...
Vuonna 2006 kokonaiskulutus oli 1 479 PJ.
Muuntosuhde 1 PJ = 277.778 GWh
Tällöin uusiutumattomien osuus oli 24.1% elikkä
E1=0.241*1479=356.439 PJ
Tämä osuus pitäisi nostaa tasolle 33% elikkä
E2=0.33*1479=488.07 PJ
Erotus eli nostotarve olisi:
E2-E1=131.631 PJ
Tämä GWh:na
Et=(E2-E1)*277.778=36564.20 GWh
-----
Arvioidaan tuulivoimaa vuoden 2004 tuulivoimayhdistyksen tilastoon verrattuna. Tällöin 82 MW nimelliskapasiteetilla tuulivoimaa tuotettiin 120.3 GWh energiaa vuodessa.
http://www.tuulivoimayhdistys.fi/sisalto/tuulensilma/ts2005_3/tuulensilma2005_3.pdf
Et2004 = 120.3 GWh
Elikkä, jotta saataisiin edellä laskettu erotus katettua tuulivoimalla, pitäisi sitä saada
Et/Et2004 = 303.94
304 kertaisesti vuoden 2004 määrään.
Nimellistehona ilmoitettuna tarve olisi:
Pt = Et/Et2004*82 = 24923.23 MW
Jos yhden voimalan nimellisteho on 3 MW, tämä tekisi:
n = Pt/3 = 8307.74 kpl
Elikkä tarvittaisiin korkeintaan n. 8300 voimalaa, joiden jokaisen nimellisteho olisi 3 MW.
http://www.youtube.com/watch?v=21RodlVGf6s
Toisaalta nykyiset voimalat ovat parempia tuotoltaan ja lisäksi sijoittelu merialueelle olisi paljon tehokkaampaa, joten karkeasti arvioiden tarvittaisiin ehkä
n. 5000-7000 voimalaa,
joiden jokaisen nimellisteho olisi 3MW. Jos yksittäisvoimalan teho olisikin 5 MW, niin silloin tarvittaisiin:
5000*3/5 = 3000 kpl
7000*3/5 = 4200 kpl
n. 3000-4000 voimalaa.
Jos jokaiseen tuulipuistoon sijoittaisi 200 voimalaa, niin tarvittaisiin ainakin n.
3000/200 = 15 tuulipuistoa.
Elikkä jokainen Suomen rannikkokaupunki saisi periaatteessa oman tuulipuistonsa. Tällöin myös hajasijoitus toteutuisi ja tuotto olisi siellä, missä kysyntä.
http://www.hornsrev.dk/Engelsk/default_ie.htm
-----
Tuulivoiman lisäksi voitaisiin rakennetaa lisäksi biodiesel-sähkögeneraattoreita (esim. Wärtsilä-diesel), joilla saataisiin talvisin näppärästi myös lämpöenergiaa sähköenergian lisäksi kaukolämpöverkkoon kaupungeille. Niiden avulla saataisiin myös varavoimaa talven huippukuormituksiin ja kotimainen biodiesel työllistäisi maanviljelijöitä.
http://www.wartsila.com/wartsila34SG
Toinen vaihtoehto on tietenkin hyödyntää Eurooppalaista sähköverkkoa tehokkaammin huippukuormituksissa.
http://www.youtube.com/watch?v=ZVD0FKWJR3o
suomalainen WinWind-tuulivoimala.
http://www.winwind.fi/WWD3.wmv
Suomalainen Wärtsilähän nimenomaa tekee yhdistettyjä voimaloita, joista saadaan sekä koukolämpöä että sähköä. Erinomainen lisuke tuulivoimalle toimintavarmuuden ja omavaraisuuden nostamiseksi.
http://www.wartsila.com/Wartsila/global/docs/en/power/media_publications/brochures/CHP_2007.pdf
Yksittäisellä (laiva)koneella 100 MW jatkuvana tehona ei ole mikään mahdottomuus (tuulee tai ei).
http://www.youtube.com/watch?v=GcukXDOVmG8&mode=related&search=
http://www.youtube.com/watch?v=2oRlthTwEEM&mode=related&search=
Periaatteessa 10 tuollaista konetta vastaa yhtä atomivoimalaa ja lämpöenergia ei mene kaloille.
Jos voimalan naapurissa olisi lisäksi suuri rypsipelto ja siitä saataisiin suoraan puristettua edullista polttoainetta, niin ei tällaisen voimalan käyttökustannukset kovin korkeaksi nouse. Edellytys on tietenkin tietty omavaraisuus, koska pitkissä toimitusketjuissa raaka-ainee hinta tietenkin nousee.
Kun valtiolla on VAPO, niin se voisi aivan kätevästi tuottaa biodieselit tällaisiin voimaloihin (ja vaikka myös ajoneuvoihin). Nestemäinen polttoaine on kuitenkin kaikkein kätevintä käsitellä.
Nämä koneethan toimivat myös kaasulla, jota saadaan halvalla Venäläisestä putkesta, mutta se ei silloin tietenkään olisi enään uusiutuvaa, mutta varalla ainakin.
biokaasua (bioenergiaa) biodieselin ohella.
http://www.youtube.com/watch?v=hEFLkeeBXwg
Saksassa ainakin pyörittävät biokaasulla generaattoreita ja myyvät sähkön verkkoon.
Suomessa tarvittaisiin kipeästi verotuksellista uudistusta, joka olisi samanlainen kuin Saksassa, Espanijassa taikka Tanskassa. Tälläinen uudistus mullistaisi energiatuotannon yhdessä yössä Suomessakin. Toinen vaihtoehto on, että valtio ottaa tällaisen energiantuotannon hoitaakseen ja panostaa myös raaka-aineen tuotantoon. Tällöin päästäisiin energian kokonaistaloudellisuuteen myös ilman verouudistuksia. Olettaen, että vapailta markkinoilta hankittu biopolttoaine olisi liian kallista näin suurille yksiköille.
Selvää on, että pelkillä markkinamekanismeilla ei tapahdu ainakaan 40 vuoteen siirtymistä öljystä ja maakaasusta uusiutuviin energiamuotoihin, koska fossiiliset polttoaineet ovat liian halpoja. Näin ollen haaveilu uusiutuvista energioista on turhaa, jollei valtio selkeästi ohjaile kulutusta joko verotusuudistuksilla, valtion omistamilla uusiutuvien menetelmien energiayhtiöillä taikka molemmilla. Yksityinen sektori ei tällaisiin siirry itsestään ennenkuin fossiiliset on poltettu loppuun!
5 MW tuulimylly tuottaa 5 MW teholla sähköä kun tuulee napakasti.
Sen vuorittainen energiantuotto riippuu tuulesta.
Laskelmasi ei käsittele tätä puolta.