Poislukien vammat ja sairaudet kysyn, heikkeneekö väestön näkökyky nykyään keskimäärin enemmän kuin esimerkiksi 1800-luvulla tai vaikka ajanlaskun alussa?
Onko nykymaailmassa rodullisia ja kulttuurisia eroja näkökyvyn luonnollisessa heikkenemisessä?
Onko nykymaailmassa rodullisia ja kulttuurisia eroja näkökyvyn luonnollisessa heikkenemisessä?
Vastaukset 20
Vanhimmat
esimerkix 1500 luvul ei oikeest kellää ollu silmälaseja.
Pienen pohdiskelun jälkeen täytynee todeta nykyihmisen elävän melko erilaisessa maailmassa kuin nuo 1800-luvun ym historialliset esivanhempamme. Ainakin kulttuuris-tiedollisesti erilaisessa. Nyt näönkorjaaminen silmälaseilla on ihan rutiinia ja lukulaseja saa halpahallista.
Menneinä aikoina ihmisten vain piti alistua aistien ja toimintakyvyn heikkenemiseen. Taikauskonluonteiset hoitomenetelmät saattoivat jopa edelleen huonontaa terveyttä.
Hyvä hyvä tiede!
mistä halpahallista saan lukulasit itselleni.
Pitäisi olla vahvuutta noin -3.
Ainakin täällä Etelä-Suomessa olen nähnyt lukulaseja, muistaakseni myös -3-dioptrisia seuraavissa kaupoissa:
Tarjoustalo, Tiimari, Jessi, myös kirpputoreilla on ollut tarjolla erivahvuisia lukulaseja.
"Tarjoustalo, Tiimari, Jessi, myös kirpputoreilla on ollut tarjolla erivahvuisia lukulase"
No ei herran jestas. Järjiltäänhän sellasen pitää olla, joka noita ostaa. Siis oletko nyt ihan tosissasi? Että ostasit Tiimarista tai kirpputorilta lukulasit tai muut silmälasit? Onnea sitten vaan, pilaat silmäsi niillä. Noi on aivan täyttä roskaa. Ei kunnollisia laseja saa mistään Tiimarista.
>No ei herran jestas. Järjiltäänhän sellasen pitää olla, joka noita ostaa. ...Onnea sitten vaan, pilaat silmäsi niillä. ...<
Jotkut harvat käyttävät lähikatseluun vielä suurennuslasia. Kaksi suurennuslasia sankoihin liitettynä on käytännön järjen mukaan lukulasit. Kahdesta suurennuslasista on mielestäni turha maksaa optikolle suuria summia.
Sylinterilinssit ym hienoudet ostetaan tietysti optikolta, mutta pelkistä suurennuslaseista en turhia maksa. Jokainen tietysti itse päättää, mihin rahansa laittaa.
Tuo silmien pilaamislegenda kuulunee samaan tarinakokoelmaan kuin jutut selkärangan pehmenemisestä ym.
Vaikka tämä ei varsinaisesti biologiaa olekaan, niin mainittakoon silmälaseista, niiden hinnoista sekä laadusta. Asiasta on mainiota keskustelua, mm tämä Helsingin Sanomien palstan jutustelu:
http://www.hs.fi/keskustelu/Maksavatko+silm%E4lasit+Suomessa+liikaa%3F/thread.jspa?threadID=63759&tstart=0&sourceStart=20&start=0
vuosi sitten Pekingistä silmälasit. Linssit aitoa lasia, heijastuksenestopinnoite. Kehykset muuta metallia ja aisat titaania. Hinta 25 euroa ja päässäni ne olivat 20 minuuttia sen jälkeen, kun setelit vaihtoivat omistajaa.
Eikä kinuskit taatusti tappiolla myyneet!
Informaatiota aiheesta ei ole kovin paljon. Ei ole kuitenkaan syytä olettaa, että näkökyky heikkenisi ihmisillä nykyään useammilla tai aikaisemmin kuin ennen.
Vaatimukset tarkkaan näkemiseen ovat kasvaneet, joten näköä on tarpeen korjailla enemmän kuin ennen. Ja välineet näön parantamiseen ovat myös lisääntyneet/niiden suhteellinen hinta on laskenut , eli siksikin laseja on ihmisillä nyt enemmän kuin vaikka 1800 -luvulla. (Ja ajanlaskun alussahan ei tietenkään silmälaseja oltu vielä keksittykään - kuitenkin jo ennen silmälasien keksimistä osattiin käyttää suurentavia linssejä auttamaan liian pieneksi käyneen tekstin lukemista.)
Maailman sivu on arvostettu tarkkasilmäisiä tähystäjiä/metsästäjiä/jousimiehiä ja pikkutarkan työn tekijöitä - tarkka näkeminen ei siis ole ollut koskaan ihan itsestäänselvää ja hyvän näön koko aikuisikänsä omaavat ihmiset ovat aina olleet harvinaisuuksia. (Ja muistaa kannattaa myös, että se aikuisikä on koko ajan pidentynyt, eli ikänäkö on kyllä yleistynyt senkin takia)
Likinäköisyyteen (siis siihen, että näkee lähelle, mutta ei kauas) vaikuttaa geneettisten tekijöiden lisäksi ympäristö: eli lähelle tihrustaminen voi aiheuttaa sitä. Siispä nykyaikana voi esiintyä sitä enemmän, koska ihmiset keskimäärin tekevät enemmän tarkkaa nypertämistä vaativaa työtä.
Taittovirheissä on selvä geneettinen komponentti, joten niiden yleisyydessä on populaatiokohtaisia eroja.
Mistähän esimerkiksi verkosta löytyisi edes jotain lisäinformaatiota asiasta? Vai ovatko historiankirjoittajat todella vain arvailujen varassa tässä asiassa?
>Taittovirheissä on selvä geneettinen komponentti...
Muistaakseni joku suomalainen harrastelijatutkija arveli lievän keratokonuksen mahdollisesti ilmenevän likinäköisyytenä. Eli keratokonus ja jotkut likinäköisyystapaukset voisivat olla samantapaisten geenivirheiden aiheuttamia. En löytänyt enää ko nettisivua, mutta kiinnostunut voi etsiskellä:
http://www.google.fi/search?hl=fi&as_qdr=all&q=keratokonus &btnG=Hae&meta=lr=lang_fi
http://www.google.fi/search?q=keratokonus likinäköisyys OR likinäkö OR likinäköisyyden OR myopia&hl=fi&lr=lang_fi&as_qdr=all&start=0&sa=N
Jotkut kirjoittavat näköjään myös c:llä:
http://www.google.fi/search?hl=fi&as_qdr=all&q=keratoconus&btnG=Hae&meta=lr=lang_fi
http://www.robert-temple.com/
Robert Temple kirjoittaa kirjassaan Chrystal Sun että antiikin ajoilta on löytynyt vuorikristallista hiottuja linssejä. Eikä se vielä mitään - niitä on löytynyt myös Egyptin vanhimman dynastian ajoilta (patsaiden silmien päältä esmes).
Keisari Nerolla väitetään olleen hiottu smaragdi monokkelin tapaan käytettynä. Asiassa on sen verran perää, että oli helpompi löytää hyvälaatuisia smaragdeja kuin vuorikristallia. Tietysti keisarin täytyi myös kehuskella rikkaudellaan. Jos nyt tarina pitää paikkansa, mutta muistaakseni Suetonius niin on sanonut.
Jokapoijjaan tykötarvehan lasit eivät missään nimessä ole olleet. Templekin puhui siitä miten ainoastaan rikkailla oli varaa hiotuttaa yrityksen ja erehdyksen kautta useampia kiviä niin kauan että sopiva linssi saatiin aikaiseksi.
Kirjassa on myös paljon puhetta kaukoputkista, mainost mainost...
Kyllä likinäköisyys ainakin on kasvussa, ja kasvaa taatusti vielä lisää. Taannoinen tutkimus likinäköisyyden kasvusta Aasiassa paljasti, ettei ongelma ole geneettinen, vaan johtuu elintavoista. Kun lapset ovat enemmän sisässä, tihrustavat kirjoja ja tölläävät telkkaria tai koneen näyttöä, silmä oppii kohdentumaan liikaa lähelle ja kasvaa turhan pitkäksi.
New Scientistin nettiarkistossa on artikkeli aiheesta, mutta jos ei ole tilaaja, näkee vain alkuosan:
http://www.newscientist.com/article/mg18324552.000-blam e-lifestyle-for-myopia-not-genes.html
Kaukoidässä likinäköisyys lisääntyy jutun mukaan kaikkein rankimmin, mutta on odotettavissa että länsi seuraa perässä. Hajataittoisuuden kanssa tällä ei sitten ole mitään tekoa, liekö se sitten enemmän geeneistä kiinni.
Kuten Ms. Anthropy selvitti niin elntavoilla on osuutensa asiaan.
Mutta en poissulkisi myöskään lajin degenoroitumista.
Silloin kun olimme vielä elukoita puussa hyvä näkökyky piti pinnalla. Toisin sanoen; jos syntyi huononäköisiä pentuja niin joko saalistajat veivät ne kun eivät nähneet vaaraa tai kuolivat nälkään kun eivät nähneet ruokaa. Hyvällä näöllä varustautuneet näkivät pedot kauempaa ja ehtivät hotkia puolukat ensimmäisinä. Eli puolukoita tuskaisesti etsivä puolisokea huomasi leijonan kidan vasta juuri ennekuin tuoni vei.
Sitten tuli tämä ns. sivistynyt kulttuuri ja sääli. Perhe tai yhteisö alkoi pitää huolen niin vanhuksista kuin muistakin vähän heikoista. Se poikueen likinäköinen pistettiin johonkin näpräämishommaan etuovelle kun muut kävi metsällä. Sattuneesta syystä nämä huononäköisetkin halusivat p***** tahi m**** ja siittivät jälkeläisiä joiden myötä mahdolliset geneettisesti syntyneet näkökyvyn huononemiset tai alttiudet näön huonom´nemiseen siirtyivät etiäpäin. Aikaisemminhan se leijona söi ne ennenkuin kasvoivat sukukypsiksi.
Nykyisessä teknisessä kulttuurissa huono näkö voidaan korjata laseilla tai leikkauksilla ja rillipäitäonkin maailma täys - ja kaikki me tahdotaan tehdä lapsia ;p Eikä kukaan enää kuole likinäköön - paitsi jos rillit tippuu ja jää auton alle, mikä on suora todiste siitä miten evoluutio käsittelee vähäväkisiä...
Summa summarum: geneettisesti huonoa näkökykyä eteenpäin vievien yksilöiden suhteellinen osuus väestöstä on kasvanut ja kasvaa edelleen koska mistään ei ole ilmaantunut leijonaa joka veisi meiltä rillit ja hotkisi meidät ennenkuin saamme kakaroita aikaiseksi...
Sama logiikka pätee muihinkin sairauksiin ja geenivirheisiin. Mutaatioita tapahtuu kaiken aikaa ja niitä on tapahtunut ennekin. Vaikka saastunut ilmanalamme saa niitä aikaan enemmän niin varmasti epämuodostuneita ja muita vammaisia on ollut aina - ne vaan ovat joutuneet pedon suuhun tai keskiajalla kivitetty kuoliaaksi kun olivat niin piruja olevinaan.
Nyt jokainen cepari ja mongoloidi pidetään hengissä, olemmehan inhimillisä, ja useimmiten hiukan jälkeenjäänyt perustaa perheen ja saa sen 2,7 kakaraa.
Lopputulos länsimaisen ihmisrodun perimä on alkanut ottaa takapakkia nopeammin kuin se hyvälaatuisten mutaatioiden kautta etenee - me degeneroidumme, taannumme kohti alkulimaa.
"Valkoisen miehen" ns. ylivaltaan tästä tulee isohko lommo. Jos teollistunut "hyvinvointi" -yhteiskunta ja köyhät kehitysmaat pysyvät edelleen yhtä kaukana toisistaan niin tulevaisuudessa kehitysmaissa, missä olot ovat karut ja henki halpa, kehittyy biologisesti länsimaista pullamössöihmistä kehittyneempi ja terveempi ihmislaji - ihan vaan luonnonvalinnan kautta. Valkoinen rotu on jo nyt lukumääräisesti vähemmistönä suhteessa muihin värillisiin rotuuihin ja jos meiltä vedetään matto jalkojen alta (teknologinen romahdus) niin päätyisimme aika äkkiä siihen uhanalaisten lajien lokeroon johon olemme niin monet muut elikot ajaneet...
Tämä ei ole rasismia suuntaan eikä toiseen - vain luonnon lakien mukaan tapahtuvaa luonnollista evoluutiota.
Kyllä kädellisten tutkimus osoittaa, että ihmeen hyvin niistä heikommista yksilöistäkin yhteisössä pidetään huoli, jos ei nyt suorastaan ole syntymästään saakka elinkelvoton. Kokonaan sokeakin simpanssi voi pärjätä jonkun aikaa, koska perheenjäsenet pitävät huolen. Ja niitä petoja simpanssit pistävät turpiin siinä määrin, että harva kissa uskaltaa edes yrittää. Ei ole mitään syytä miksi ihminen aseentekotaitoineen olisi ollut erilainen. Kyllä se on tainnut kirjoitustaidon keksinminen tehdä ihmiselle karhunpalveluksen tässä kohtaa.
Kyllä. Ei siitä ole mitään epäilystä, että nykyään ihmisten näkö heikkenee enemmän kuin ennen. Siihen vaikuttaa mm. otsonikadon aiheuttama voimistunut ultraviolettisäteily sekä erilaiset ihmisen aiheuttamat saasteet ja kemikaalit.
Uskon että näkökyky on heikentynyt ja saattaa heikentyä edelleen. Saattaa johtua siitä että ihmisen aika kuluu tietokoneen ja television ääressä ollessa. Olen huomannut että paljon kirjojakin lukevilla "nörteillä" ja suurimmalla osalla tietokonealalla olevista on silmälasit. Silmälasiton olisi aika harvinainen tapaus.