Aikomukseni olisi lähiaikoina panostaa käytännöllisen filosofian sijaan teoreettisempaan puoliskoon. Koitin ottamaan askelia siihen lukemalla Ilkka Niiniluodon erästä tieteenfilosofiaa koskevaa kirjaa, joka kuitenkin osoittautui minulle aivan liian akateemiseksi sivistyssanoineen ja filosofisine käsitteineen.
Kysynkin siis palstan teoreettiseen filosofiaan panostaneilta, että kenen teoreettisen filosofin tekstejä ja mitä tekstejä tällaisen käytännön puoleisen henkilön kannattaisi lukea saadakseen peruskäsityksen ja alun tuon osa-alueen lukemiselle. Toki muitakin yleisjohdatuksia saa lausua tänne. Älkää kuitenkaan ehdottako Descartesia tai matemaattisia teoksia ( saatika monipuolisesti käsitteitä sisältäviä ). Kertokaa myös kirjan perussisältö lyhyesti ja ytimekkäästi. Kiitos.
Kysynkin siis palstan teoreettiseen filosofiaan panostaneilta, että kenen teoreettisen filosofin tekstejä ja mitä tekstejä tällaisen käytännön puoleisen henkilön kannattaisi lukea saadakseen peruskäsityksen ja alun tuon osa-alueen lukemiselle. Toki muitakin yleisjohdatuksia saa lausua tänne. Älkää kuitenkaan ehdottako Descartesia tai matemaattisia teoksia ( saatika monipuolisesti käsitteitä sisältäviä ). Kertokaa myös kirjan perussisältö lyhyesti ja ytimekkäästi. Kiitos.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Esa Saarisesta ollaan monta mieltä, mutta kaikesta ansaitsemastaan halveksunnasta huolimatta hän on hyvä yhdessä asiassa: opettamaan filosofian alkeita.
Kas, kun aloittelija kiinnostuu ja haluaa jonkinlaisen alustavan käsityksen jostain aiheesta, silloin tosiaan on olennaista vain se, ettei heti ensimmäiseksi tartu mihinkään liian pitkälle menevään.
Aloittelijalle on tavattoman tärkeää että saa oman ajattelunsa perustaksi aiheesta jonkin yleiskuvan, rungon, jonka ei tarvitse edes olla oikea, kunhan se on senlaatuinen että sitä on mahdollista lähteä omien intressien pohjalta täydentämään.
Saarisen Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle, Sokrateesta Marxiin, ei ole muuten mikään filosofinen huippupuheenvuoro, mutta siinä on juuri tuo aloittelijan tarvitsema ominaisuus: sen varaan on hyvä lähteä täydentämään tietoja. Saarinen poimii historiasta kiinnostavia ajattelijahahmoja, joita hän kommentoi sekä ulkoisten että sisäisten ominaisuuksien puolesta. Samalla tulevat filosofian historiasta monet keskeiset ideat valotetuiksi.
Tuota kirjaa siis suosittelen. Samasta syystä suosittelen historiasta kiinnostuneille esim. ikivanhoja painoksia Grimbergin Kansojen historiasta. Ne eivät täytä mitään tiedollisia kriteereitä, mutta istuttavat aivoihin janoisen puun, joka kasvaa halusta täydentää tietoja.
Lue Kanttia jos sulla on kanttia. Hehe
Noh itse pidän kovin Immanuel Kantista. Voisit vaikka lukea teoksen Prolegomena, se on tavallaan esittelyteos järjen kritiikkiin.
Kyllä Immanuel Kantin olisi pitänyt toki ympärileikkauttaa itsensä,jolloin hän olisi
vapautunut siitä naurettavasta homoseksuaalisuudesta ja kirjallisuuskin
olisi ollut poliittisesti aistillisempaa.