Ihmisen ja simpanssin väliltä on löydetty uusi eroavaisuus: ihmisillä saattaa olla yksilöstä riippuen jopa 15 amylaasigeenin kopiota genomissaan, kun taas simpansseilla niitä on vain 2.
Amylaasi on syljessä esiintyvä tärkkelystä pilkkova entsyymi. Mitä suurempi osuus amylaasia on syljessä, sitä tehokkaammin tärkkelys pilkkoutuu sokeriksi, joka on ainoa aivojen energianlähde.
Lisääntynyt amylaasin eritys on sopeuma tärkkelyspitoiseen ruokavalioon. Esimerkiksi riisiä runsaasti nauttivilla japanilaisilla on enemmän amylaasikopioita kuin kalaravintoon nojaavilla jakuuteilla.
Aiemmin lihan lisääntyneen määrän ruokavaliossa ajateltiin olevan merkittävin ihmisen evoluutiota nopeuttanut tekijä, mutta uuden tietämyksen perusteella myös hiilihydraattien määrä tai muoto näyttää muuttuneen. Uusi einestyyppi alkuihmisen ruokalistalla oli ilmeisesti juurikkaat.
http://www.sciencedaily.com/news/fossils_ruins/human_evolution/
Amylaasi on syljessä esiintyvä tärkkelystä pilkkova entsyymi. Mitä suurempi osuus amylaasia on syljessä, sitä tehokkaammin tärkkelys pilkkoutuu sokeriksi, joka on ainoa aivojen energianlähde.
Lisääntynyt amylaasin eritys on sopeuma tärkkelyspitoiseen ruokavalioon. Esimerkiksi riisiä runsaasti nauttivilla japanilaisilla on enemmän amylaasikopioita kuin kalaravintoon nojaavilla jakuuteilla.
Aiemmin lihan lisääntyneen määrän ruokavaliossa ajateltiin olevan merkittävin ihmisen evoluutiota nopeuttanut tekijä, mutta uuden tietämyksen perusteella myös hiilihydraattien määrä tai muoto näyttää muuttuneen. Uusi einestyyppi alkuihmisen ruokalistalla oli ilmeisesti juurikkaat.
http://www.sciencedaily.com/news/fossils_ruins/human_evolution/
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ihan kovin pitkälle meneviä päätelmiä tuosta on kuitenkin paha mennä tekemään, ellei saada selville missä vaiheessa amylaasigeenit alkoivat monistua. Jos se sattuu ihmisten aivojen kasvun kannalta kriittiseen vaiheeseen, sitä voi jo pitää todisteena, mutta toistaiseksi kannattaa pistää jäitä hattuun ja odotella tutkimuksen edistymistä. Täytyy kuitenkin muistaa, että esi-ihmisen kanssa samat asuinalueet - ja uusimman käsityksen mukaan myös ruokavalion - jakoi aivoiltaan simpanssimaisena pysynyt Paranthropus.
Kai sitä vähälläkin pärjää niinkun simpanssi.
Täällä taas on asiaa ja diagrammeja artikkelista missä vertaillaan amy1 geenin määrää vähän tärkkelystä syövissä ja paljon tärkkelystä syövissä ihmis populaatioissa:
http://scienceblogs.com/pharyngula/2008/12/amylase_and_human_evolution.php
Diagrammeista näkyy että ero kopioiden määrässä populaatioiden välillä on varsin pieni (mediaanit 5 vähätärkk. ja 7 kpl paljotärkk.).
Mutta yksilöiden välillä onkin sitten kaameat erot! Joillakin amy1-geeniä on vain yksi enemmän kuin simpanssilla!
Täällä taas on yksi juttu tapauksesta jossa ihmisen haima ei eritä oikeastaan ollenkaan amylaasia, kyseessä on kaiketi perinnöllinen ominaisuus:
http://www.pubmedcentral.nih.gov/articlerender.fcgi?artid=1378936
Tulipahan mieleen että mitenkähän käy semmosen ihmisen jolla on vaikkapa vain yksi kopio amy1-geeniä (se, josta puhutaan tuossa evoluutiojutussa), eikä haimastakaan tule juuri mitään amylaasia?
Kuoleekohan nälkään, ripuliin vai mihin? Tämä on vain teoreettinen kysymys...