Mielenkiintoinen artikkeli, jonka mukaan Pinot Noir rypäleen genomissa on enemmän geenejä kuin ihmisellä. Määrä tuskin poikkeaa hirveän paljon muista lajikkeista, mutta se nyt on kaiketi ensimmäisenä rypäleenä "avattu".
http://www.aamulehti.fi/teema/tiede/46360.shtml
Kasvit tuntuvat maallikosta yksinkertaisimmilta eliöiltä kuin liikkuvat eläimet, mutta ilmeisesti tämä ei geeni-tasolla ole näin. Ehkä kasvi tarvitsee suuremman sopeutumiskyvyn, kun siemen joutuu kuitenkin itämään ja kasvamaan siinä mihin sattuu tippumaan, mutta liikkuvat eläimet voivat valita ympäristönsä.
Eikun alkon kautta kotiin ihmettelemään geenien valtaista määrää.
http://www.aamulehti.fi/teema/tiede/46360.shtml
Kasvit tuntuvat maallikosta yksinkertaisimmilta eliöiltä kuin liikkuvat eläimet, mutta ilmeisesti tämä ei geeni-tasolla ole näin. Ehkä kasvi tarvitsee suuremman sopeutumiskyvyn, kun siemen joutuu kuitenkin itämään ja kasvamaan siinä mihin sattuu tippumaan, mutta liikkuvat eläimet voivat valita ympäristönsä.
Eikun alkon kautta kotiin ihmettelemään geenien valtaista määrää.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itse asiassa tämä näennäinen ristiriita monimutkaisuuden ja geenien määrän välillä johtuu siitä, että monimutkaiset eliöt kestävät geenien monistumista paljon heikommin kuin yksinkertaiset. Esim. ihmisellä Downin syndrooma on seurausta yhden lisäkromosomin haittavaikutuksista, kun taas kasveilla kokonainen genomin kopioituminen saattaa olla hyödyksi.
Tästä syystä eläinlajien genomien perusrakenne (esim. hox-klusterit) on kehittynyt suhteellisen pitkälle varsin varhain, eliöiden ollessa hyvin alkeellisella tasolla. Myöhemmässä vaiheessa lähinnä yksittäiset geenikopiot ovat päässeet periytymään ja keräämään muutoksia säätelytekijöiden ja kromosomitason muutosten lisäksi.
ei oikeastaan kerro mitään eliön kompleksisuudesta. Jopa yksisoluisella Trichomonas vaginalis -alkueliöllä on enemmän geenejä kuin ihmisellä.