Pyydän anteeksi jos kirjoitan ihan huu-haata mutta tämä asia vaivaa mieltäni.
Kun aikoinaan alettiin kehittää potkureita ja siipirattaita konevoimalla kulkeviin laivoihin niin (tietääkseni) yritettiin kehittää myös mekaanista "kalan pyrstöä". Muistelen nähneeni kuvia noista ideoista. Ilmeisesti materiaalit ja tekniikka ei silloin mahdollistanut toimivan laitteen tekoa. Muistanko oikein?
Miten olisi tänäpäivänä kun materiaalit ja tekniikka voisi sallia tuollaisen kokeilun.
Voisiko mekaaninen kalan tai valaan pyrstö olla tehokkaampi kuin potkuri?
Kun aikoinaan alettiin kehittää potkureita ja siipirattaita konevoimalla kulkeviin laivoihin niin (tietääkseni) yritettiin kehittää myös mekaanista "kalan pyrstöä". Muistelen nähneeni kuvia noista ideoista. Ilmeisesti materiaalit ja tekniikka ei silloin mahdollistanut toimivan laitteen tekoa. Muistanko oikein?
Miten olisi tänäpäivänä kun materiaalit ja tekniikka voisi sallia tuollaisen kokeilun.
Voisiko mekaaninen kalan tai valaan pyrstö olla tehokkaampi kuin potkuri?
Vastaukset 19
Vanhimmat
miksi miksi evoluutio ei ole luonut potkurikalaa
Kaikenlaisesta edestakaisesta liikkeestä pitää pyrkiä eroon. Suoraviivainen tai jatkuva pyörivä liike on taloudellinen. Lisäksi potkurin muotoilulla saadaan maksimaalinen työntö ja imu. Pyrstömallissa veden liikettä ei saada hallittua lähellekkään niin hyvin virtaussuunnan vaihtelun takia, vesi lisäksi väistelisi pyrstöä ja saavutettu työntövoima kärsisi senkin takia.
Kokonaan ilman liikkuvia osia on yritetty kehitellä jo vuosikymmeniä. esim magneettikentillä vesi liikkuu putkessa. Toisin päin: mittasimme veden kulutusta tänäänkin magneettikentän avulla. Vettä kulki esim 3.89 l/sek.
evoluutio ole luonut potkurikalaa, jos kerran potkuri on niin ylivoimainen ??
millä moottorilla?
Voit hyvinkin olla oikeassa. Mutta ...
Jokunen vuosi sitten näkyi joku dokkari tv:ssä (sori, ei ole viitettä) missä joku proffa kehitteli mekaanista pyrstöä laivaan. Ei ole sittemmin kuulunut mitään.
Moottorissahan on edestakainen liike jo valmiina, hitaasti toimivissa laivadieseleissa voisi olla sopivalla taajuudellakin tai saataisiin sylinterin kokoja mitoittamalla. Siis pyörivä liike ei ole moottoreiden alkuperäinen toimintatapa, joten edestakaisuudesta eroonpääsy vaatisi wankelin tai koneen pysäyttämisen tms.
Saattaisi tulla kalalle hieman ongelmia tiiveyden kanssa. Potkurin akselin kohdallehan ei voisi kasvattaa ihoa, vaan homma pitäisi hoitaa jollakin tiivisteellä.
Taitaa olla joku Siittiön tapainen kun häntä pyörii, jolloin hännän rihma toimii potkurina. :))
liikkeestä pyritään pääsemään eroon, kuten vankelit ja turbiini-moottorit osoittavat. On suoraan sanoen älytöntä kiihdyttää joku osa vauhtiin ja sitten pysäyttää ja vaihtaa liikesuunta. Toimii kuitenkin polttomoottoreissa sen verran hyvin, että haitoista ja tehohäviöistä (paremman puutteessa)huolimatta ovat edelleen laajassa käytössä.
Coli-bakteerin siimamoottori taitaa olla hyvä esimerkki pyörivästä moottorista eliöllä:
http://www.arn.org/docs/mm/flagellarassembly-l.mov
muita eliöitten moottoreita:
http://www.arn.org/mm/mm_index.htm
Jokseenkin usein kuulee väitettävän että juuri männän edestakainen liike olisi jotenkin merkittävää esim. ottomoottorin hyötysuhteessa.
Maalaisjärjellä ajatellen männän edestakainen reuhtominen olisi tehohäviön syy. Monimäntäisessä moottorissa liike-energia vaihtuu mäntien kesken, kun yhdestä männästä liike-energia häviää siirtyy se toiseen. Yksimäntäisessä moottorissa käytetään vauhtipyöraa jossa on vastapaino joka vaihtaa liike-energiaa männän kanssa.
Ideaalisesti suunniteltu mäntämoottori pyörisi vapaasti kuin turbiinikin.
Jos ideaalisesti suuniteltu moottori jossa vauhtipyörän ei tarvitseisi kääntää minkään osan liikesuuntaa, pyörisi vieläkin paremmin.
Ilmeisesti pyörivämäntäisellä wankel-moottorilla ei kuitenkaan ole etua edestakaiseen liikkeeseen perustuvaan ottomoottoriin verrattuna kun wankeleiden käyttö on jäänyt niin vähälle. Mazdan yhdessä automallissa wankelia käytettiin kauan.
Mäntä moottoreissa kaikki tapahtumat on siististi paketissa. mm. palotilan muoto ja itse työtahdit, ( imu, puristus, työ, poisto) kaikki tapahtuu suhteellisen optimaalisesti vuosien kehittelyiden ansiosta. Myös polttoaine palaa puhtaasti. Muunlaisilla palotiloilla joihin väkisinkin ajaudutaan jos yritetään tehdä kiertomäntämoottoria, ei samaan päästä ja tulee tiiveysongelmia :(((
Kirjoitan vielä pyrstöstä laivan liikuttajana, vaikka uskon että olette oikeassa kun puolustatte pyörivää liikettä.
Muistaakseni niissä vanhoissa pyrstökehitelmissä oli useisiin segmentteihin jaettu pyrstö. Se ei ollut jäykkä kuten mela. Pyrstön tyvi oli jäykempi ja pyrstön kärkeä kohti se muuttui joustavammaksi. Vaikka se oli suunniteltu kokonaan raudasta tehtäväksi, tekijät olivat hyvin selvillä kalan pyrstön joustavuudesta ja pyrkivät samaan. Mutta senaikainen tekniikka ei sitä mahdollistanut.
Pyrkimys oli siis kalan pyrstön joustavaan, aaltomaiseen liikkeeseen.
Jos käytettäisiin nykyaikaisia materiaaleja ja tekniikoita, voitaisiin päästä yllättävän hyviin tuloksiin (ehkä)?
pyrstöä matkiva laite on ollut käytössä maailman sivu. Sitä kutsutaan kanootiksi ja melaksi.
Kanootti ei ole lähelläkään, sehän on kuin kalalla olisi vain vatsaevät mutta ei pyrstöä ollenkaan.
Eikös gondoolia soudeta niin että sitä ainokaista melaa heilutellaan edestakaisin kuten pyrstöä?
Se siitä GONDOLI
gondolista?