onko ilmavaivan tuotteen, s.o. anaalikaasun koostumus vakio? Koostuuko se pääasiassa metaanista ja onko liiallisella piereskelyllä vaikutusta kasvihuoneilmiöön vai voisiko pierusta saada avun energiapulaan , s.o. peak oiliin?
kysymys kaasuista
wdqdwd
1211
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pitkällisen tutkimuksen päätteeksi voidaan todeta:
Ei, kyllä ja Ei.
Pierun, eli tuhnun, eli ilmavaivojen koostumus ei ole vakio. Metaani on yksi yleensä alle 10% ainesosa muiden ollessa typpeä, hiilidioksidia ja happea. Hajut syntyvät yleensä rikkiyhdisteistä ja yleisesti syntyvät, kun elimistö hajoittaa proteiiniä, eli A-luokan lihansyöjät haisevat pahalle, tosin laktaasin, eli laktoosin hajoittaja entsymin vajaatuotanto (laktoosi-intoleranssi) tuottaa joitakin karmeimmista butyyrisista hapoista, joita hajuaisti tuntee, kun laktoosi pääseekin tekemisiin glykoolin hajoittaja-bakteerien kanssa.
Seuraava kyllä on, että ilmavaivat vaikuttavat ympäristöön. Itseasiassa suurkaupungin voi löytää avaruudesta nuuhkimalla pieruja (eli tekemällä spektrianalyysin ja etsimällä metaania. Sademetsien jälkeen suurimmat keskittymät ovat miljoonakaupunkeja). Tosin tässä on todettava, että osa, jopa suuri osa metaanista syntyy kiinteän eloperäisen jätteen (paskan) käsittelystä.
Kuitenkin keskimääräinen ihminen ilmavaivailee noin 1 litran päivässä (useaan otteeseen, usein omistajan huomaamatta). 5 miljoonaa asukasta tarkoittaa 5'000 kuutiota pierua / d. Jos tästä on vaikkapa 5% metaania, niin tulos on 250 m^3/d puhdasta tavaraa. Painoksi muutettuna tämä tekee sellaiset 65 tonnia/vuosi.
Valitettavasti 250 kuutiota/d ei kuitenkaan ole taloudellisesti merkittävä määrä. Esim kunnollinen, noin miljoonan asukkaan kaupungin jätevedenpuhdistamo tuottaa jopa 1000-1500 kuutiota/h, eli noin energialtaan 50 MWh/vuosi. Eli ei ole ilmavaivoista teollisuuden voimalle hyötyä. Se on se ruskea jäte samasta aukosta, joka kannattaa kerätä.