Kouluhakemukseeni liittyen ottaisin mielelläni vastaan jonkun viisaamman vahvistuksen a.o pulmaan:
Jos asteikolla 5-16 arvo on 10,42 niin paljon se on asteikolla 1-5?
Ilmeisesti tähän voidaan käyttää seuraavaa laskukaavaa?:
10,42 - 5) / 11 * 4 1 = 2,97
jossa 5 = isomman alueen alaraja, 11 = 16-5, 4 = 5-1 ja 1 = pienemmän alueen alaraja
Jos jos 1-5 arvosana-asteikko on tosiasiassa 0-5 jossa 0 on hylätty ja 5-16 on tosiasiassa 4-16 jossa 4 on hylätty, niin vaikuttaako se lopputulokseen?
Jos asteikolla 5-16 arvo on 10,42 niin paljon se on asteikolla 1-5?
Ilmeisesti tähän voidaan käyttää seuraavaa laskukaavaa?:
10,42 - 5) / 11 * 4 1 = 2,97
jossa 5 = isomman alueen alaraja, 11 = 16-5, 4 = 5-1 ja 1 = pienemmän alueen alaraja
Jos jos 1-5 arvosana-asteikko on tosiasiassa 0-5 jossa 0 on hylätty ja 5-16 on tosiasiassa 4-16 jossa 4 on hylätty, niin vaikuttaako se lopputulokseen?
Vastaukset 7
Vanhimmat
sulla pitää olla joku kuvaus asteikolta 5-16 asteikolle 1-5. Kysy kouluhakemuksen vastaanottajalta.
... on yleensä erilliset säännöt, tai sitten hakemuksen tarkistajat tulkitsevat asian haluamallaan tavalla.
Jos asteikko olisi lineaarinen, eli numero olisi suoraan verrannollinen tasoon, silloin laskenta olisi helppo, ja vastaus tosiaan 2.97. (Tuohon ei tarvitse kaavaa, vaan sen voi päätellä näin: numerosi on 1+0.493*4, sillä 10.42 on 49.3% alarajan yläpuolella.)
Edelleen, jos asteikko on lineaarinen, ja alarajat ovat alempana, se vaikuttaa tietysti asiaan: Nyt 10.42 on 53.5% nelosen yläpuolella, eli numero muuntuisi muotoon 2.68.
Tyypillisesti kokeita ei kuitenkaan arvostella näin, vaan kokeen asettaja päättää jonkinlaisesta käyrästä, johon arvosanat sovitetaan: esim. parhaat 20% saavat kympin, 25% ysin, 35% kasin, 20% seiskan.
Kun sanoin '53.5% alarajan yläpuolella' , tarkoitin 'arvosana kattaa 53.5% alarajan yläpuolisesta skaalasta'.
Kiitos kovasti viestistä. Koulun pääsykoekriteereissä mainitaan että arvosteluasteikolla 1-5, arvosanoilla yksi ja kaksi ei voi hakea kouluun. Kriteereissä ei siis mainita nollaa, vaikka se on k.o asteikolla hylätty. En siis tiedä pitäisikö se ottaa mukaan laskuihin, mitä mieltä te olette? Toisaalta vaikka pistemääräni olisikin 2.68, pyöristettäisiin se näin olleen kolmoseen, koska kaikki asteikon kriteerit ovat kokonaislukuja. Ainakin näin toivon, varmistan sen vielä koululta.
Asteikkojen on ymmärtääkseni pakko olla lineaarisia, koska 1-5 arvosteluasteikon koulut ja minun 5-16 arvosteluasteikon koulu ovat hakemuksessa täysin vastaavia.
... arvostelukäyrältään, mutta tämä ei suinkaan tarkoita sitä, ettäkö molempien pitäisi olla nimenomaan lineaarisia.
Molemmat asteikot noudattanevat hieman yläkanttiin kallistuvaa normaalijakaumaa. Tällöin laskelmasi menevät pieleen.
kun toimin opettajana, niin aluksi annoin jokaiselle tehtävälle pistemäärät. Vaikeammasta sai enemmän ja helpommasta vähemmän pisteitä. Näistä syntyi sitten maksimipisteet (minimi oli sitten se 0) ja kaikki oppilaat jakautuivat tälle pisteasteikolle jollain tavalla.
Tämän jälkeen sitten yritin selvittää, millä tavalla oppilaiden osaaminen jakautui tälle asteikolle ja heitin siihen päälle sitten Gaussin käyrän (normaalijakauman), jonka idea on, että suurin osa olisi jossain käyrän keskikohdalla ja muutama oikein hyvä ja mahdollisesti muutama oikein huono. Usein kuitenkin siirsin käyrää sen verran, että arvostelu olisi palkitseva. Yritin siis tietoisesti vähentää huonojen määrää arvostelussa.
Oppilaat varsin harvoin kuitenkaan jakautuvat "normaalisti" ja koska arvostelu on osittain palkitsevaa luonteeltaan, niin arvostelijan täytyy osata käyttää harkintaa.
Eli oikeastaan se alkuperäinen pistemäärä on se kaikkein "kylmin" arvostelu. Lopullinen arvosana ei välttämättä kerro absoluuttista totuutta, vaan siinä voi olla mukana erilaisia arvostelijan ohjausfunktioita taikka jopa rankaisua. Asia riippuu siis myös arvostelijasta, eikä pelkästään arvosteltavista!