Pitkästä aikaa oli tarkoitus ostaa makkaraa kaupasta kotiin grillattavaksi (omat pääsi loppumaan), mutta tutkin tapani mukaan tuoteselosteita ja suurin osa sisälsi kalkkunaa, tai vielä kamalampaa, broileria. Heehheh, ostakaahan makkaroita, minä en ainakaan tuollaisiin koske. Toisesta kaupasta löysin kuitenkin sentään jonkinlaisia.
Kyllä jälleen pitää itse ryhtyä makkarat valmistamaan, niin saa kunnollisia, isommat määrät olen teettänyt.
Kyllä jälleen pitää itse ryhtyä makkarat valmistamaan, niin saa kunnollisia, isommat määrät olen teettänyt.
Vastaukset 7
Vanhimmat
saanut ihan hyvää makkaraa suuremmilla ja pienemmillä broilerimäärillä, mutta makkaravalikoima on sïksi laaja ainakin suuremmissa kaupoissa, että kyllä mukaan kuuluisi mahtua ainakin yksi pelkästään nisäkkäästä koostuva makkara. Muutoin olen tavallaan ihan iloinen broilerin tulosta; eihän armas avoappenikaan saisi kihtinsä vuoksi lainkaan rakastamaansa lenkkiä ilman broilerimakkaraa...
(Itse olen makkara-asioissa kaavoihin kangistunut moukka, en edes kehtaa kertoa mitä kärvää oikein ostelen..)
Hehheh, makkaroihinhan on jo pitkään käytetty pilalle jalostetun sian (ja naudan) huonoimpia ruhonosia ja vielä sian selkänahkaakin (kamara)! (Kas, kun ei makkarateollisuus ole ryhtynyt keräämään vanhoja nahkakintaita makkaroiden raaka-aineeksi.) Nyt niihin on ryhdytty käyttämään vielä rehuruokittua broileriakin (eikä varmaan siitäkään parhaita osia), hehe, arvaa syönkö edes broileria.
totesinkin olevani juntti :) Hyvällä en sitä paitsi tarkoittanut laatua, vaan yksinkertaisesti sitä, sattuuko tuote maistumaan mielestäni hyvältä. Nämä kaksi ovat tietenkin kaksi täysin eri asiaa, en ole tullut kehittäneeksi pavlovilaista reaktiota tuoteselosteisiin. En ala myöskään väkisin kehittää itselleni kultivoitunutta makua, opiskelijalla ei oikeastaan ole edes varaa moiseen ylellisyyteen, ehtii sitä myöhemminkin... Makkarakin on sen verran harvinaista herkkua tätä nykyä, että se maistuu aina hyvältä. Ja sitä paitsi jos satun pitämään jostakin, mikä nyt ei ihan välittömästi tapa ja mitä en joka päivä syö, niin ei pahemmin kiinnosta onko se tehty kyljestä vai kyttyrästä; lihaa kun en terveellisenä pidä kuitenkaan. Kananugetit joskus vähän mietityttävät, mutta osaan hienosti olla miettimättä asiaa, enkä joka tapauksessa kajoa niihin kuin maksimissaan kerran vuoteen, joten, kuten sanottua, yhdentekevää.
Niistähän ei tunnetusti kannata kiistellä. Itse pidän perinteisestä kotimaiseta tavarasta, joka ei niin kauhean paljoa lihaa (minkäänlaista) sisällä. "Ulkomaalaistyyliset" lihaisammat tuotteet ei niinkään maistu. Olen aina ollut sitä mieltä että liha lihana ja makkara makkarana.
Hivenen toinen kysymys on sitten se, mikä on motiivi sen suhtautumisen takana että "kalkkunaa, tai vielä kamalampaa...". Minun korvissani kuulostaa snobbailulta (vaikka en itsekään mikään varsinainen siivekäsfani olekaan). Jos ei pidä linnuista tai ei voi niitä jonkun allergian tms. takia syödä, voi asian ehkä ilmaista hivenen toisin sanavalinnoinkin.
Mausteillahan se maku tehdään mauttomaankin.
Tuossa kirjoituksessani oli enemmänkin kyse lihanjalostuksesta ja siipikarjan kasvatuksesta ja ruokinnasta. Broilerit on täyttä paskaa, mutta niin on moni muukin (esim. kirjolohi, jonka sanotaan olevan vesibroileri).
Ymmärrätkö nyt?
että ymmärrän missä pihvi on. Ei muuta kuin itse kullekin maittavinta ja sopivimmalla tavalla tuotettua muonaa poskeen ja pötsiin!
Mulle on kuule aivan sama mistä se mun syömä makkara on tehty kunhan en siihen kuole ja se maistuu hyvälle olkoonkin se maku tehty vaikka sitten niillä mainitsemillasi mausteilla!!! että näin!!!