Koen olevani toisinajattelija, eli pyrin näkemään asiat toisesta(kin) näkökulmasta. Erilaisia sähkönsäästövinkkejä on maailma pullollaan, mutta laitetaanpas tähän nyt sähkönkäyttövinkkikin vastapainoksi.
Lähtökohta: satut asumaan sähkölämmitteisessä talossa.
Vihje: käytä lämmityskaudella mahdollisimman paljon sähkölaitteita, varsinkin sellaisia, millä on pitkä käyttöikä. Esim. tietokoneen kautta mennyt sähkö muuttuu kyllä lähes kaikki lopulta lämmöksi, mutta onhan se voinut tehdä siinä matkalla jotain muutakin hyödyllistäkin. Sähköpatterin kautta lämmöksi muutettu sähköenergia ei ainakaan tee mitään hyötytyötä.
Ts. esim. pitkäkestoisia energialamppuja kannattanee polttaa talviaikaan vaikka yötäpäivää ja varsinkin siellä, missä oleskellaan. Valaisimen sijaintiin voi kiinnittää huomiota, niin että edullisin sijainti on väliseinällä tai kerrosten välisessä katossa. Ulkoseinällä tai ikkunan lähellä osa lampun lämmitystehosta voi karata ulos (tosin tämä on yleensä melko vähämerkityksellistä ja sähköpatteriin verrattuna siltikin ehkä paremmalla hyötysuhteella). Lyhyesti: tee juuri päinvastoin kuin viherpipertäjät neuvovat toimimaan.
Vastaavasti kesäaikaan kannattaa toimia erilaisten viherpipertäjien säästöohjeiden mukaan, koska silloin ei hukkalämpöstä ole hyötyä vaan enemmin haittaa.
Sähkölämmityspatterin käyttöikä voisi olla 25 vuoden luokkaa. Harva kodinkone kestää noin pitkään, mutta esim. n. 5v kestävien energiansäästölamppujen vaihtotyö on paljon edullisempaa (itse tehtynä n. ilmaista) kuin pattereiden, joten jos lamppujen poltolla saa lykättyä pattereiden uusimista jonkun vuoden, on siitäkin syntynyt säästöä. Osa sähkötoimisista kodin laitteista, kuten esim. tietokoneet, vanhenevat jokatapauksessa käyttökelvottomiksi n. 10 vuodessa, joten niissä tuhlaantuu käyttöaikaa, mikäli ne kestävät mekaanisesti pitempään kuin ohjelmateknisesti.
Rajana tuolle sähkön reippaalle käytölle on tarvittava lämpöenergia. Yli sen ei kannata käyttää puolitarpeettomasti. Toisena rajan on täysin tarpeeton käyttö (vaikkapa asunnon lämmitys sähköuunilla). Tämä ei tuota enää mitään hyötyä, koska siinä ei juuri tapahdu sitä hyötytyötä, mihin tämä sähkönkäyttöidea perustuu.
Lähtökohta: satut asumaan sähkölämmitteisessä talossa.
Vihje: käytä lämmityskaudella mahdollisimman paljon sähkölaitteita, varsinkin sellaisia, millä on pitkä käyttöikä. Esim. tietokoneen kautta mennyt sähkö muuttuu kyllä lähes kaikki lopulta lämmöksi, mutta onhan se voinut tehdä siinä matkalla jotain muutakin hyödyllistäkin. Sähköpatterin kautta lämmöksi muutettu sähköenergia ei ainakaan tee mitään hyötytyötä.
Ts. esim. pitkäkestoisia energialamppuja kannattanee polttaa talviaikaan vaikka yötäpäivää ja varsinkin siellä, missä oleskellaan. Valaisimen sijaintiin voi kiinnittää huomiota, niin että edullisin sijainti on väliseinällä tai kerrosten välisessä katossa. Ulkoseinällä tai ikkunan lähellä osa lampun lämmitystehosta voi karata ulos (tosin tämä on yleensä melko vähämerkityksellistä ja sähköpatteriin verrattuna siltikin ehkä paremmalla hyötysuhteella). Lyhyesti: tee juuri päinvastoin kuin viherpipertäjät neuvovat toimimaan.
Vastaavasti kesäaikaan kannattaa toimia erilaisten viherpipertäjien säästöohjeiden mukaan, koska silloin ei hukkalämpöstä ole hyötyä vaan enemmin haittaa.
Sähkölämmityspatterin käyttöikä voisi olla 25 vuoden luokkaa. Harva kodinkone kestää noin pitkään, mutta esim. n. 5v kestävien energiansäästölamppujen vaihtotyö on paljon edullisempaa (itse tehtynä n. ilmaista) kuin pattereiden, joten jos lamppujen poltolla saa lykättyä pattereiden uusimista jonkun vuoden, on siitäkin syntynyt säästöä. Osa sähkötoimisista kodin laitteista, kuten esim. tietokoneet, vanhenevat jokatapauksessa käyttökelvottomiksi n. 10 vuodessa, joten niissä tuhlaantuu käyttöaikaa, mikäli ne kestävät mekaanisesti pitempään kuin ohjelmateknisesti.
Rajana tuolle sähkön reippaalle käytölle on tarvittava lämpöenergia. Yli sen ei kannata käyttää puolitarpeettomasti. Toisena rajan on täysin tarpeeton käyttö (vaikkapa asunnon lämmitys sähköuunilla). Tämä ei tuota enää mitään hyötyä, koska siinä ei juuri tapahdu sitä hyötytyötä, mihin tämä sähkönkäyttöidea perustuu.
Vastaukset 6
Vanhimmat
on laite jolla säästät sähköä ja samalla selvää rahaa. Suora sähkölämmitys on todella epätaloudellista.
Lisää vinkkejä listaasi:
- Tsekkaa että liesituulettimessa on venttiili poistoputkessa mikä ehkäisee lämmön karkaamisen kun se ei ole päällä.
- Tsekkaa että ikkunoista tai ovien alareunoista ei vuoda kylmää ilmaa.
- Tsekkaa että poistoventiilit eivät ole liikaa auki; niissä ei tarvitse olla kun pieni rako että ilmanvaihtuvuus riittää.
- Kun tuuletat tee se nopeasti ja tehokkaasti, aina rakosellaan oleva ikkuna tuhlaa todella paljon lämpöä.
- Tsekkaa että tietokoneen näyttö menee valmiustilaan eikä ruudunsäästötilaan vaikkapa 10min käyttämättömyyden jälkeen jolloin se tuhlaa yllättävän paljon sähköä. Samoin kovalevyt koneessa voivat sammua 10min jälkeen.
Muuten puhut asiaa tuosta hyötylämmöstä vaikka lampuista saatava lämpö onkin vähäistä. Joskus on käynyt mielessä käyttää liiketunnistimen perässä olevaa infralämmitintä jolloin huoneenlämpö voisi olla aika alhainen. En tiedä pitäisikö sitä ajatella vakavasti. Pitäisi testata kulutuksia ja tehdä vertailuja joskun kun on aikaa.
sn:[Joskus on käynyt mielessä käyttää liiketunnistimen perässä olevaa infralämmitintä jolloin huoneenlämpö voisi olla aika alhainen. ]
Tässä voisi olla jo oikea idea sähkön säästöön (siis sähkölämmitteisessä asunnossa). Jos lämmitetään vain sitä ihmistä (tai niitä ihmisiä) niin ympäristö saa olla aika viilea. Miten tuo kohdistus sitten parhaiten tapahtuu, on tekninen ongelma. Mainitsemasi infralämmittimet, ehkä suhteellisen pienitehoiset vielä, voisivat olla kokeilemisen arvoinen vaihtoehto.
Minun asunnossani on LTO, joten tuuletus on jatkuvaa. Em. laitteen toiminnan kannalta hitaahko tasainen ilmanvaihto lienee edullisinta. Ilmalämpöpumpun todellista vuosisäästöistä asuntoni kaltaisissa tilanteissa minulla ei ole täsmällistä tietoa, mutta ehkä takaisinmaksuajaksi tulee jotain 5-7v. Eli plussalle menisi, muttei aivan nopsaan (jos laitteiden käyttöikä on 10-15v).
2-5 vuoteen riippuen laitteen sijoituksesta eli kuinka tasaisesti saa lämmön jakautumaan ja onko kyse etelästä vai pohjoisesta Suomesta, ulkolämpötila vaikuttaa hyötysuhteeseen. Tuo ei ollut ihan hatusta vaan mitä tietöa on keräytynyt 30 vuoden ajalta joutuessani sekaantumaan niihin. Ja koskee siis suoraa sähkölämmitystä.
Aivan uusiin sfääreihin juttu menee jos on pienehkö tuulivoimageneraattori jonka sähköllä pumppua käytetään.
Infralämmitinhäsläyksestä teimme jo päätöksen kokeilusta ja mittauksesta. Tulee olemaan mielenkiintoista. Luulen että peruslämmöksi valitaan 17-18C ja loppu lämmittimillä. Säästöä tulee alhaisesta huonelämpötilasta esimerkiksi jääkaapin ja pakastimen osalta jotka toimivat taloudellisemmin alhaisemmassa lämpötilassa. Lisäksi, jos päivisin kämpässä ei ole ketään niin infrat eivät ole päällä. Makuuhuoneiden lämpötilat voivat olla vähän korkeammat ja ovet päivisin kiinni.
Tuo antamasi 5 vuotta alkaa olla lähellä itseni hihasta vetämää, mutta onko sinun laskelmassasi huomioitu, että asunnossa on jo LTO? Vaikka eipä se taida tehdä kuin n. 15% säästöä?
kun nykyisten määräysten mukainen ilman vaihtuvuus on valtavan suuri, vrt. "sukat pyörii jaloissa". Lämmön talteenoton voisi suorittaa tehokkaammin jos käytetään lämmönsiirtoa. Tuoretta ilmaa tarvittaisiin vain vähän. Kun siihen menee muutama euro enemmän rahaa niin siinä sitten säästetään. Jos kerrostaloissa käytettäisiin ilmalämpöpumppu pohjaista lämmön talteenottoa niin saataisiin tuntuvia säästöjä aikaan mutta nämä kai tulevat vasta ostosähkön hinnan kasvaessa riittävän suureksi. Lämmönhän saa siirrettyä helposti vesikiertopattereihinkin.
Jos ihan ohimennen ajattelisi lämmön talteenottoa poistoilmasta ja viemäreistä (mm. lämmin vesi) olisi säästö melkoinen. Lämpöpumpun hyötysuhde on 0C kohdalla suunnilleen nelinkertainen eli jos pistät sähköä lämmön siirtämiseen 1000W niin saat lämpöä siirettyä 4000W, noin yksinkertaisesti. Se on jo aika rajua. Usein surettaa rakennusten katolla olevista ilmanpoistoaukoista suoraan taivaan tuuliin menevä lämpö. Kuten myös vesi- ja p-viemäreistä.
siitä että yhden ihmisen vedenkäyttö päivässä keskimäärin on kai 0,5m3 ja jos vesi lämmön talteenotossa voidaan jäähdyttää melkein nollaan niin jestas sentään. Poistoveden lämpötila on kai keskimäärin 40C paikkeilla ja tuostahan voi laskea paljonko päivittäin lämpöä saataisiin kun kertoo sen vielä kämpän asukasmäärällä. Jos minulta jäi jotain huomaamatta niin en ainakaan heti sitä keksi.