Mies osti paketin pakastettuja espanjalaisia jokirapuja tilliliemessä. Niissä luki vaan sulatus-ohje, mutta ei mitään muuta.
Elikkäs, pitääkö noita nyt lämmittää jotenkin? Miten? Mitä osia niistä elukoista edes syödään?
Ne ravut on sulia huomenna (sunnuntaina 21.10.) lounas-aikaan eli sitä ennen jos joku kehtaisi valistaa ekakertalaista, niin kiitokseni saisi!
Elikkäs, pitääkö noita nyt lämmittää jotenkin? Miten? Mitä osia niistä elukoista edes syödään?
Ne ravut on sulia huomenna (sunnuntaina 21.10.) lounas-aikaan eli sitä ennen jos joku kehtaisi valistaa ekakertalaista, niin kiitokseni saisi!
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ne ovat valmiiksi keitettyjä rapuja, joten periaatteessa ne voi syödä heti kun ovat sulaneet. Kannattaa kuitenkin katsoa ovatko kovin mutaisia - joskus ovat - ja vaikka harjata ja huuhdella liat pois.
Jotkut tekevät niille ihan samanlaisen uuden liemen kuin elävien rapujen keittämistä varten, lämmittävät liemen ja antavat rapujen olla siellä tovin ja antavat liemen ja rapujen jäähtyä ja maustua, mutta siten tulee ravuista helpolla ylikeitettyjä.
Syödään ja tarjoillaan kuten normaalit ravut.
Ainakin ne tällaiset ravut, jotka olen syönyt ovat olleet melko kelvollisia.
Kiitos vastauksesta.
Tarkennan vielä, että syödäänkö nuo siis kylmänä?
Niissähän on valmiina tuo tilliliemi, joten ainakaan uutta lientä tai maustamista ei tarvita.
Yleensä Suomessa kylmänä. Panen itse tarjoululautasen päällee jääpalapussin, jonka päälle ladon ravut. Näin ravut pysyvät kylmänä ilman, että sulava vesi laimentaisi makua.
Muualla - mm. Ruotsissa - olen syönyt rapuja lämpiminäkin.
miten toi crudo aina antaa täysin idioottimaisia neuvoja. Mennä nyt syömään rapuja lämmitettynä.
Jos luit tarkkaan niin sanoin, että minulle on tarjottu niitä Ruotsissa lämpiminä. Tapoja on monia - tosin tämä on yksi niistä idioottimaisimmista, myönnän. Avainsanat "tarjottu" ja "Ruotsissa" - en siis ole itse valmistanut.
Miten niin "idioottimaisia neuvoja" ja "aina"? Eikö edes yksi olisi ollut sinulle kelvollinen?
Seurailen tätä palstaa ihan ruuanlaittovinkkejä kaipaavana. Olipa aika murskatuomio Crudolle ja aiheetta. Et lukenut sitä viestiä kunnolla.
Crudolla on hyviä ohjeita ja hän on kommenteissaan asiallinen, toisin kuin jotkut muut.
Crudolle kiitos, jatka samaan tyyliin. Yksissä bileissä Turun saaristossa tässä takavuosina tarjottiin myös yllätyksekseni rapuja lämpiminä. Mutta menihän nekin siinä "hei baarimikkoni, tule täytä lasini, vie tyhjät pullot hemmettiin..." -meiningissä.
Kiitos myötätunnosta - jatkan Brillant-Savarinin viitoittamalla tiellä.
Olisi myös hauska kuulla miten näitä rapuja - siis pakastettuja - oikein kuuluisi tarjota? Jotenkin tuntuu kalsealta kun jää on sulanut ja irroitellut ravut hileestä pana ne tarjolle ihan sellaisenaan. Eivät ne pahalta ole maistuneet sellaisenaankaan - päivastoin - mutta tuntuu liian helpolta ruoanlaitolta.
Olisikohan aloittajalla nyt asiasta parempaa kokemusta?
eli myös lämpimänä syödä rapuja. Mutta silloin ei ole kyse tästä meidän pohjoismaisesta rituaaliateriasta, vaan jostakin aivan muusta. Voihan rapuja käyttää raaka-aineena erilaisiin ruokiin, kuten muualla maailmassa tehdään, esim. Louisianan cajun-alueilla rapuja käytetään monissa ruoissa lämpiminä. Itse kyllä kuorisin ne ensin.
Ravun pyrstöjähän saa ostaa valmiina purkissa tai pakasteena, ja niitä voi myös käyttää ruoissa.
>jatkan Brillant-Savarinin viitoittamalla tiellä
Aika briljantti nimi sinänsä, mutta aika moni täälläkin lienee taipuvainen luulemaan sinun sittenkin tarkoittavan ystäväämme Brillat-Savarinia.
http://fr.wikipedia.org/wiki/Jean_Anthelme_Brillat-Savarin
Palstan parhaimmistoa ovat ohjeesi ilman muuta, siitä olen yhtä mieltä sen kanssa, jolle osoitit kiitoksesi.
Alkuperäiseen kysymykseen:
Tällä kesä-syyskaudella on tullut popsittua 4–5 rasiaa pakasterapuja, ovat tainneet olla kiinalaisia kaikki. Joku keskinkertaisempi rasiakin on ollut, mutta pari viimeistä olivat yllättävänkin herkullisia! Kilon rasiassa on ollut ~22 saksiniekkaa. Kun Syöjätär on yleensä tyytynyt puoleen tusinaan, on minulle jäänyt pyöreästi 16 otusta. Tupla-annoskin menisi kevyesti, kun vain jaksaisi kuoria!
Olisi soma kokeilla joskus jokirapujakin kuumennettuina! Ovat vain pahalaiset niin herkullisia sillä opitulla tavalla kylminä syötyinä, että en ole raaskinut muuhun ryhtyä.
Ja yksi asia: minun rapupöydässäni ei näy ryyppylaseja eikä teräviä! En ole lasiin sylkevää sorttia, mutta rapujen hieno maku ei tarvitse turruttavia kyytipoikia. Kuivaa valkoviiniä minulle rapujen kanssa, kiitos!
Katkarapuja tulee toki syötyä niin kylminä (pelkästään sulatettuina) kuin kuuminakin. Kuumennus nopeasti juuri ennen pöytäänpanoa – pidempään kiusattaessa maku kärsii ja katkis sitkistyy!
Minulla ei taida olla enää ihan niin "briljantti" muisti kun vetelen asioita joskus vähän hihasta. Nyt olisi riittänyt pikemminkin vain "briljatti" muisti.
Kiva kuulla, että muutkin ovat olleet tyytyväisiä näihin pakasteniekkoihin. Olin jo itse vähän sitä mieltä, että oma makuaistini on täytynyt pilaantua kun pidin niitä itse aika hyvinä. Tämä huomioiden sen hössötyksen, mitä rapujen maun ja valmistuksen suhteen yleensä pidetään - kiinalaiset pakasteravut lienevät monelle herkkupierulle kauhistus ja täydellinen no go.
Jokiravunpyrstöjähän saa kaupasta muovipurkista ja niitä voi käyttää moneen ruokaan lämpimänä ja kylmänä - halvalla Tallinnasta. Makukin on mukiinmenevä eikä suolalla pilattu. Olen kyllä sitä mieltä, että pohjoismaiset rapukekkerit käydään jäähdytetyillä ravuilla eikä se snapsikaan ole aivan välttämätön vaan - kuten sanot - viini on hyvä seuralainen makujen kanssa. Ainoastaan tillin maku ei tahdo totella viiniä. Siitä se snapsin suosio - noin niinkuin makumielessä - taitaa tulla: tilli, kumina, anis jne eivät sovi oikein viiniin.
Paras kattaus on tuore paahtoleipä paahtimesta nostettuna, kastetaan voisulaan ja sen jälkeen persilja- tai tillisilppuun. Tälle sitten kerätään pyrstöosat sillä välin kun imeskellään itse rapu ja syödään sakset ja muu eines tarkoin. Kun leipä on täyttynyt pyrstöistä voikin pitää pienen tauon näpertelyssä ja nauttia sen rapuleivän ja lasin viiniä. Tämä on siis oma tapani - jokaiselle sallitaan näissä puuhissa omansa.
Göteborgissa on katkarapusesonki - en nyt muista milloin - ja silloin tarjotaan röykkiöittäin maailman parhaimpia katkarapuja. Ravut syödään juuston ja leivän kanssa - snapsia kuitenkaan unohtamatta. Ensimmäisellä kerralla tuntui se juusto vähän tyhmältä, mutta siihenkin oppi.
Hei, niistä pakasterapujen kuorista saa aivan mahtavan rapukastikkeen pohjan seuraavana päivänä - jos vielä jaksaa kekkereiden jälkeen heti kokata:
Sulata nokare voita paistokasarissa ja paista kuoret kunnes väri muuttuu vaaleammaksi. Vähennä lämpöä ja lisää vettä sen verran että kuoret peittyvät. Lisää myös kasvikset - juuriselleri, porkkana, shalottisipuli - ja valkoviini. Keitä lientä kannen alla puoli tuntia. Jäähdytä ja siivilöi rapuliemi. Keitä lientä kokoon kunnes kolmasosa on jäljellä. Lisää kerma, suurusta vesitilkkaan sekoitetulla maissitärkkelyksellä. Värjää kastike tomaattisoseella, halutessasi voit terästää kastikkeen tilkalla konjakkia.
Huonoja kommentteja Crudilta ja sinulta varsinkin, älä åuutu asioihin joista et ymmärrä mitään!
Yleensä noissa Crudon kirjoituksissa hän komppaa itse itseään kirjoittamalla ei kirjautuneena muilla nimimerkeillä.
Olipa hyvä, että löytyi tämä ketju. Kiitos Crudo hyvästä vinkistä ja täytyypä kokeilla muutama rapu lämpimänäkin.
Tosi idiootteja noi Crudon mollaajat !
Kyllä suomessakin rapuja lämpiminä syödään. muistan kun lapsena keitettiin ja syötiin välittömästi
Jotenkin tekee pahaa ihmisten syödessä ulkomaisia pakasteita kylminä vaikka liika kypsyttäminenhän tekee ravunlihalle huonoa. Silti kuumentaisin ravut lyhyesti ihan vain varmistaakseni, että kakin myös huomenna normaalisti.