Hehkulampun ottamasta tehosta murto-osa päätyy valoksi, loput lämmöksi. Kun lamppu sammuu, valokin häviää. Muuttuuko valokin lopulta lämmöksi absorboituessaan seiniin tms?
Entä ääni? Käykö senkin samoin?
Entä ääni? Käykö senkin samoin?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Joten kun on ääntä liikkuu atomit ja molekyylit. kyllä nekin muuttuu lopulta lämmöksi. Valosta osa voi karata avaruuteen, jolloin ei paljoa lämmitä maapalloa. Ydin-talvi tulee juuri tästä. osa auringon valosta heijastuu pölypilvestä avaruuteen ja ei jää lämmittämään palloa.
Kova ääni yhtä kuin paine-aalto muodostaa tiivistymis ilmiöitä ja ne tuottaa lämpöä.
Etkö tajunnut ?
Valosta osa voi karata avaruuteen, jolloin ei paljoa lämmitä maapalloa. Siis eikös tässä sanota että kyllähän se muuten... vaan kun menee avaruuteen.
Jos tarkastellaan pelkästään kotitalouksissa käytettävää sähköenergiaa, niin jokseenkin jok'ikinen kulutettu kilowattitunti muuttuu viime kädessä lämmöksi.
Valo- ja äänienergiaksi muutettu sähköenergia todellakin muuttuu lämmöksi seiniin absorboituessaan.
Saunankiukaan, lieden, uunin, mikroaaltouunin, sílitysraudan ja vastaavien toiminta on tietenkin täysin suoraviivaista sähköenergian lämpöenergiaksi muuttumista, mutta lämmöksi muuttuu lopulta esim. pölynimurinkin kuluttama sähköenergia. Siinäkin valtaosa muuttuu suoraan lämmöksi ja vain pieni osa ilmavirran mekaaniseksi energiaksi (joka sekin muuttuu ennen pitkää lämpöenergiaksi). Nykyaikaisen, pari kilowattia haukkaavan pölynimurin lämmittävää vaikutusta ei voi olla huomaamatta. Imuria voi paremman puutteessa vaikka käyttää tilapäislämmittimenä, jos vain jaksaa sen ujellusta kuunnella.
Jääkaappi ja pakastin ovat samoin puhtaasti lämmittimiä sen huonetilan kannalta, johon ne on sijoitettu. Jokainen ruokien jäähdytykseen käytetty kilowattitunti koituukin itse asiassa huoneiston lämmitykseen!
termodynamiikan mukaan KAIKKI energia muuttuu lopulta lämmöksi.
Punahehkuinen kuuma rautakappale ja sen loiste peilissä ovat katsojan kannalta saman arvoisia, mutta kun peiliä kokeilee, niin huomaa eron.
Kappaleet voivat siis värähdellä koko syvyydeltään taikka vain pinta-atomiensa osalta. Ja siinä syy lämpötilaeroon peilillä ja punahehkuisella raudalla ja myös selittää siirtomekanismin (sähkömagneettinen säteily)rajallisuutta. Peilin säteily (lämpö sekä valo) ovat lainattuja ja toimivat vain peilin pinta-atomeissa. Peilautuminen ja säteilyn kyky siirtää energiaa toteutuu tiettyyn syvyyteen asti.
Hehkulampun huono hyötysuhde johtuu siitä, että energialla on saatava koko metallilanka värähtelemään ja kuitenkin vain langan pinta toimii valon lähteenä. Loisteputkessa läpinäkyvä kaasu säteilee ja siinä käytetään hyväksi enemmän koko kaasua valon tuottamiseksi.
Eli vastaus: energiaa menee kaikissa siirtoketjuissa jatkuvasti hukkaan eri syistä, mutta osa peilautuu ja osa absorboituu. Se taas riippuu materiaalin ominaisuuksista, siirtotiestä ja tavasta, yms. tekijöistä.
Vastaan muutamalla kysymyksellä: "Miksi kätesi ei pala auringon valossa, vaikka auringon pinta on 6000 asteinen? Ja miksi se palaa auringon pinnalla? Mitä aiheutuu siitä, jos laitat alumiinifolion auringon ja käden väliin, kaukana ja lähellä sitä? Miksi varjossakin ruskettuu?"
Kaikki lämpö muuttuu lopulta kylmäksi.
riippuu siitä mihin lopun asettaa.